Kymppi-Maukkaat kokkaa hernekeittonsa Akaassa kotimaisista raaka-aineista

Hernekeitto pitää tiukasti pintansa suomalaisten suosikkiruokien kastissa. Akaassa toimivan Kymppi-Maukkaat Oy:n tehdas- ja markkinointipäällikkö Anna Mollberg odottaa erilaisten hernekeittojen suosion voimistuvan, koska herneet sisältävät erittäin paljon kasvisproteiineja.

Hernekeitto pitää tiukasti pintansa suomalaisten suosikkiruokien kastissa. Akaassa toimivan Kymppi-Maukkaat Oy:n tehdas- ja markkinointipäällikkö Anna Mollberg odottaa erilaisten hernekeittojen suosion voimistuvan, koska herneet sisältävät erittäin paljon kasvisproteiineja.

Akaalaisen Kymppi-Maukkaat Oy:n hernerokkapurkki löytyy liki jokaisen perheen kotivaroista. Tehdas- ja markkinointipäällikkö Anna Mollbergin, 36, mukaan sopimusviljelijöiden viljelemistä herneistä ja kotimaisesta lihasta valmistettavat kolme hernekeittovariaatiota ovat perinteisesti kansan kestosuosikkeja.

Mollberg odottaa kuluttajien kasvavan kasvisproteiinitietoisuuden lisäävän kansallisruokiimme kuuluvan hernekeiton menekkiä nykyisestään.

Torstai on perinteisesti suomalaiskodeissa hernekeitto- ja pannukakkupäivä. Myös monet lounaspaikat, koulut ja laitokset ovat uskollisia tälle torstain ruokalistalle.

Kymppi Maukkaat Oy kuuluu supisinivalkoiseen perheyritykseen, Laihian Mallas -konserniin. Tehdas- ja markkinointipäällikkö Anna Mollberg on haastatteluperjantain illansuussa suuntaamassa perheensä kanssa lasketteluretkelle Jämsän Himokselle. Hän pakkaa reissuvarustuksiin Kymppi-hernekeittopurkkeja.

Kahden tyttären äiti iloitsee siitä, että perheen lapset ja isä pitävät valtavasti hernekeitosta. Sitä tarjoillaankin liki viikoittain päivällisenä torstaisin.
Mollberg muistelee hernekeittopäiviä omasta koulustaan.

– Hernekeittoon lisättiin sinappia ja sitä popsittiin ruis- tai näkkileivän kera. Jälkkäriksi saatiin pannukakkua.

Suomalaisuus kunniassaan

Kymppi-Maukkaat Oy:llä on kunniakkaat perinteet. Yrityksen juuret ovat vuodessa 1960, jolloin Vähittäiskaupan Teollisuus Oy perusti keksejä ja makaroneja valmistaneen tehtaan Toijalaan. Raisio-yhtymään kuuluva Foodie Oy osti tehtaan vuonna 1988. Laihian Mallas Oy puolestaan hankki yrityksen omistukseensa vuonna 1999 nimeten sen Kymppi-Maukkaat Oy:ksi.

Akaalaistehdas tunnetaan hernekeittojensa lisäksi aidoista mämmeistä, joita on ruokakaupoissa saatavilla läpi vuoden. Toki pääsiäinen on edelleen mämmien totuttua huippusesonkiaikaa.

Laihian Mallas on vuonna 1910 perustettu perheyritys, josta paraikaa Kosken suvun viides polvi kantaa vetovastuuta. Anna Mollberg kuuluu jo kuudenteen sukupolveen.
Saksassakin asunut Mollberg tietää, että maassamme tuotetut raaka-aineet ovat puhtautensa, koostumuksensa ja makujensa puolesta erittäin korkealle arvostettuja eri puolilla maapalloa.

– Kansakunnallamme on hyvin omintakeiset ruokaperinteet, joista kannattaa pitää kynsin hampain kiinni. Äskettäin eräässä erittäin suositussa saksalaisessa viihdeohjelmassa oli mukana hiihtäjälegendamme Juha Mieto, joka tarjoili mukana olleille perinteistä mämmiämme.

Luonnollisesti mämmi herätti hilpeyttä mutta myös vahvaa mielenkiintoa.

– Uskon, että elintarvikkeillemme on kasvavaa kysyntää ja vientimahdollisuuksia, Mollberg miettii.

Mollberg osallistuu tällä viikolla maailman suurimmille ruokamessuille, jotka järjestetään Saksassa Berliinissä. Grüne Woche -messuilla on esillä Laihian Maltaan tuotteita.

Monen huushollin kotivarana on purkki akaalaista hernekeittoa. Yleisö tuntee Kymppi-Maukkaat Oy:n hernekeitot retrohenkisistä purkeista, jotka jäävät historiaan. Uudet pakkaukset tarjoavat silmänruokaa ja herättävät ruokahalun.

Monen huushollin kotivarana on purkki akaalaista hernekeittoa. Yleisö tuntee Kymppi-Maukkaat Oy:n hernekeitot retrohenkisistä purkeista, jotka jäävät historiaan. Uudet pakkaukset tarjoavat silmänruokaa ja herättävät ruokahalun.

Retrohenkeä ja uutta houkuttelevuutta

– Mämmit ja hernekeitot ovat peruskauraamme, ja näistä vahvoista brändeistä meidät tunnetaan, Anna Mollberg iloitsee.

Markkinoinnista vastaava Mollberg esittelee parhaillaan kauppojen hyllyille tulevia ilmeensä uudistaneita hernekeittopurkkeja.

– Aikamme kuluttajat haluavat kaikilla aisteillaan kokea ruoan olemuksen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Purkin kyljessä oleva kuva saa asiakkaan tuntemaan nenässään hernekeiton tuoksun ja suussaan rokan täyteläisen maun. Ottavathan ihmiset ahkerasti aterioistaankin kuvia jakaen niitä sosiaalisessa mediassa.

Kymppi-Maukkaat Oy on hankkinut hernekeitoilleen Hyvää Suomesta -merkin: ”Ruokaa omasta maasta”.

– Käyttämämme herneet ja lihat ovat sataprosenttisesti kotimaisia. Suomalaisuuden vaaliminen on meille tärkeä linjaus ja arvo, Mollberg korostaa.

Yrityksellä on useita herneiden sopimusviljelijöitä Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

– Isänikin on yksi herneiden toimittajistamme.
Mollbergin mukaan keittoihin päätyvät herneet käyvät läpi erittäin tarkan monivaiheisen seulan. Yritys käyttää vain laadukkaat herneet.

– Viljelijä tekee omat seulontansa. Me puolestamme tarkistamme jokaisen erän sitä vastaanottaessamme, ja teemme herneille vielä oman seulonnan.

Keittäminen vaatii ammattitaitoa

Reseptissä on hernekeiton maun salaisuus. Anna Mollbergin mukaan Kymppi-Maukkaat Oy:n hernekeittojen valmistusohje on hioutunut vuosikymmenten saatossa.
Akaalaisruokatehtaalla työskentelee 50 ammattilaista, jotka tekevät mämmien ja hernekeittojen lisäksi kastiketiivisteitä, juuressoseita, joululaatikoita, valmistaikinoita sekä pasteijoita ja piiraita.

Hernekeittojenkin valmistajat saavat tietoihinsa ja taitoihinsa viime silaukset ammatissaan vanhemmilta konkareilta. Naudan jauhelihalla ja palvilihalla höystetyt hernekeitot kuuluvat perinteisten rokkien sarjaan. Puhdas kasvishernekeitto tekee kovasti tuloaan.

– Kasvisvaihtoehdot valtaavat koko ajan lisää markkinoita. Niiden kulta-aika on ihan huulilla, anna Mollberg sanoo.

Mollbergin mielestä hernekeitot ovat kiitollisia ruokia, koska ihmiset voivat tuunata niitä makumieltymystensä mukaisiksi.

– Lihaa, sipulia, porkkanoita, nakkeja…

 

Viljelijä Matti Toivonen on viljellyt hernettä viiden vuoden ajan. Hän on tyytyväinen yhteistyöhönsä akaalaisen Kymppi-Maukkaat Oy:n kanssa. (Kuva: Loimaan Lehti / Lari Kiviranta)

Viljelijä Matti Toivonen on viljellyt hernettä viiden vuoden ajan. Hän on tyytyväinen yhteistyöhönsä akaalaisen Kymppi-Maukkaat Oy:n kanssa. (Kuva: Loimaan Lehti / Lari Kiviranta)

Työteliäisyys tekee herneen viljelystä kiinnostavan

Jo viisi vuotta ruokahernettä Loimaalla viljellyt Matti Toivonen on tyytyväinen tuotantosuuntaansa. Miestä kiehtoo herneen kasvattamisessa monipuolinen työ ja palkitseva lopputulos. Loimaalaistuottajan kaikki herneet matkaavat Akaaseen Kymppi-Maukkaat Oy:n raaka-aineiksi.

–Euroopan unionin asettamat tukiehdot edellyttivät, että viljelyalasta viisi prosenttia otetaan ekologiseen käyttöön Etelä-Suomessa. Tuossa saumassa minäkin ryhdyin herneen viljelijäksi. Olen tyytyväinen valintaani.

Takana on nyt hyvin opettavaisia vuosia. Herneen kasvattaminen on vaikeutensa ansiosta motivoiva ja palkitseva urakka.

– Pettymyksen tuotti kuitenkin se, että EU petti lupauksensa kesken kaiken, Toivonen kertoo.

Toivonen viljelee herneen lisäksi rehu- ja mallasohraa sekä kevätvehnää. Herneen viljely edellyttää viiden vuoden viljelykiertoa.

– Herneen viljely on perinteisten viljojen viljelyyn verrattuna hyvin työlästä. Tärkeät työvaiheet alkavat jo herneiden kylvämisestä, siemenet on saatava tasaisesti vähintään kahdeksan senttimetrin syvyyteen. Kylväminen on hidasta. Rikkakasvien hävittäminen on oma urakkansa. Sadon korjaaminenkin ottaa aikaa, ja etenkin maahan lakoontuneiden herneiden puiminen on työlästä, hän kuvailee.

Toivosen mukaan herneen viljely edellyttää peltolohkojen tarkkaa suunnittelua. Hänellä on viljelyssä yhteensä sadan hehtaarin suuruiset pellot, joista viidennes on herneellä.

– Herne on siitä hyvä viljelykasvi, että sitä pääsee kylvämään aikaisin keväällä. Kylvön jälkeen on vuorossa jyrääminen. Kivien kerääminen on välttämätöntä ja jatkuvaa työtä. Sadon korjaaminen alkaa tavallisesti elokuussa, kun pelloilta alkaa kuulua palkojen poksahtelua.

Viljelijän on vahdittava koko kasvukausi herneiden kosteusprosentteja.

– Herneiden kuivaaminen on oma taitolajinsa. Siihenkin on varattava aikaa runsaat kaksi viikkoa per kuivattava lasti. Herneiden lajittelu on piirun tarkkaa puuhaa, sillä kaikki roskat sekä liian pienet ja puolikkaat herneet on saatava pois. Ostajalle saa lähteä vain priimatavaraa.

Viime kesän sato jäi pieneksi

Viime kesän hernesato jäi huomattavan vähäiseksi.

– Normaalisti yhdeltä hehtaarilta saadaan noin 3 500 – 3 700 kiloa herneitä, mutta viime kesänä tuolta alalta korjattiin keskimäärin vain 3 000 kilon satoja, Matti Toivonen kertoo.

Herneet olivat kooltaan silmiinpistävän pieniä.

Toivosen mukaan laadukkaat herneet ovat siistinnäköisiä ja väriltään tasaisen vihreitä.

– Vaikka joskus hernepelloilla haluaisi repiä tukan päästään, homma on kuitenkin mielekästä. Lopputuloksena syntyvä hernekeitto maistuu hyvälle, ja etenkin näin pakkastalvella vatsa tykkää lämpöisestä rokasta, viljelijä iloitsee.

 

Jussi Hyöki tunnetaan maukkaasta hernekeitostaan

Aitoolainen Jussi Hyöki on maakunnankuulu hernekeiton kokkaaja. Hyvän perusruoan ystävät muistavat Hyökin ja armeijan vuokrasoppatykin lukuisista yleisötapahtumista, joissa mies ruokki sadat ihmiset.

– Hernekeiton tekeminen oli palkitsevaa työtä. Milloinkaan tykkiin ei jäänyt soppaa, vaan ruoka teki viimeistä annosta myöten kauppansa, hän muistelee.

Hyökin Jussin hernekeitossa oli makua ja parhaat mahdolliset raaka-aineet.

– Hernekeiton valmistaminen vaatii riittävästi aikaa. Kokin on oltava hereillä ja seurattava keitoksen etenemistä. Herneiden on pysyttävä ehjinä, jotta ne ovat kauniita tarjoiluvaiheessa. Maun on oltava ruokahalua kasvattava. Herneet, palvi ja jauheliha sekä ripaus sokeria kuuluvat minun reseptiini, hän paljastaa.

Jussi Hyökin rakkaus hernekeittoa kohtaan virisi vuonna 1961, jolloin hän aloitti koulutiensä Aitoon koulussa.

– Keittäjä Sisko Hiltunen teki erinomaiset ateriat, mutta hernekeiton taitajana hän oli omaa luokkaansa. Koulussamme oli joitakin oppilaita, joille hernekeitto ei maistunut. Se oli onneni, sillä popsin muidenkin annokset vatsaani.

Hyöki korostaa hernekeiton kuuluvan suomalaiseen ruokaperinteeseen.

– Kun taas sipulit, lantut ja porkkanat eivät kuulu perinteiseen hernekeittoon, hän teroittaa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.