Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen nostaa vuonna 1865 annetusta kunta-asetuksesta alkaneen ja edelleen jatkuvan kuntien ja paikallishallinnon kehittämisen merkitsevän hyvin suurta asiaa koko yhteiskunnallemme. Hänen mukaansa viisaasti toimineet kunnat ovat yhteiskuntamme vakauden perusta.
Manner-Suomen 295 kunnassa odotetaan vuosikausia jatkuneen epävarmuuden ajan päättymistä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumisen avaavan yhteiskunnallemme ison uuden mahdollisuuden. Tulevaisuuden kunnat palaavat roolissaan paikallishallinnon alkujuurille ja aloittavat elinvoiman lapioinnin modernia palvelu- ja toimintakulttuuria rakentaen. 18 maakuntaa antavat lujat hartiat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Maakunnat ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Pirkanmaan Lehtitalo haastatteli ministeri Vehviläistä Ylöjärven kaupungin 150-vuotisjuhlan merkeissä.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen muistuttaa Suomella olevan koko maailmassa ainutlaatuisen kunniakkaan kunnallis- eli paikallishallinnon historian. Hänen mukaansa maamme kunnat jatkavat edistyksellistä ja merkityksellistä työtään myös maakuntien eli aluehallinnon Suomessa.
– Kunta- ja paikallishallintomme on yhteiskuntamme vakauden perusta. Vuonna 1865 annetusta kunnallisasetuksesta lähtien nimenomaan kunnistamme käsin on rakennettu ja lujitettu hyvinvointiyhteiskuntaamme.
– Maassamme on uskottu kunnille kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen runsas ja laaja tehtävien kirjo, jossa ne ovat onnistuneet kiitettävän hyvin. Kuntiemme arvostuksesta ja asemasta kertoo sekin, että niillä on verotusoikeus.
Vehviläinen korostaa kuntakentän luoneen yhteiskuntaamme erittäin vaikeinakin aikoina ainutlaatuisen kestävää vakautta.
– Valtiollisen itsenäisyytemme ensiaskeleilla vuoden 1918 murheelliset tapahtumat hajottivat vaarallisesti kansakuntamme yhtenäisyyttä. Saman vuoden joulukuussa järjestetyt historialliset kunnallisvaalit yleisine ja yhtäläisine äänioikeuksineen loivat pohjan kansalliselle yhtenäisyydelle ja hallintomme uskottavuudelle.
– Kunnilla oli tärkeä rooli myös toisen maailmansodan riuduttaessa maatamme. Jälleenrakentamisen käynnistämän vaurastumisemme seurauksena saimme muun muassa kansanterveyslain julkisine terveydenhuoltoineen ja peruskoulujärjestelmän kaikille yleissivistyksen turvaavana koululaitoksena. Lukuisat hyvinvointipalvelumme voimistavat kansalaistemme turvallisuuden tunnetta. Kuntamme ovatkin todellisia turvasatamia epävakauden maailmassa, jossa presidentti Donald Trump, britannialaisten käynnistämä brexit ja italiaisten eurokriisi nostattavat synkkiä uhkapilviä.
Vehviläinen kiteyttää lähes 300 kunnan muodostaman paikallishallinnon olevan todellinen Suomen perusta.
Tulevaisuuden kunta nostaa ihmiset keskiöön
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen ei johda tilanteeseen, jossa 311 kuntaa ja 18 maakuntaa olisivat kilpasilla. Anu Vehviläinen muistuttaa kunnilla ja maakunnilla olevan paljon yhteisiä tehtäviä kuten hyvinvoinnin, elinvoiman ja taloudellisen toimeliaisuuden vaalimisessa.
Vehviläinen puhuu nimenomaan tulevaisuuden kunnista.
– Lähetän kaikille kunnille tärkeän viestin: kuntien on pidettävä tiukasti kiinni omista yhteisöistään: ihmisistä. Yhteisöjä on entisestään vahvistettava. Kannustan kuntia palaamaan alkujuurilleen. Kuntayhteisöllisyydestä oiva esimerkki on Oulu, jossa kaupunkilaiset ja kaupunki ovat yhdistäneet ja tiivistäneet voimavaransa palauttaakseen turvallisen arjen seksuaalirikosten järkytyksen jälkeen.
Vehviläinen teroittaa, ettei kunta ole vain viranomainen tai palveluiden tuottaja.
– Kunnissa on herättävä omaan vapauteen. Mikään taho ei määrää kuntia olemaan juuri tietynlaisia. Kuntien vapaudet ja liikkumavarat ovat erittäin mahdollistavat.
Vehviläinen vetoaa kuntiin, jotta ne alkaisivat ripeästi rakentaa omia visioitaan.
– Kunnan on huolehdittava kansalaisten yhdenvertaisuudesta.
– Demokratiasta ja asukkaiden osallisuudesta huolehtiminen johtaa taatusti asukkaiden kiinnostumiseen asuinkunnastaan. Yhteiskunnassamme on korjattavaa nimenomaan kuntavaalien äänestyshalukkuuden ja -vilkkauden nostamisessa. Puolueiden, päättäjien, virkamiesten – kaikkien tehtävä on kirkastaa kuntalaisille heidän käytettävissä olevia vaikuttamismahdollisuuksiaan.
Vehviläinen ei kannata äänestyspakkoa.
Kunnat ovat eläneet vuonna 2006 käynnistyneestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (PARAS-hanke) lähtien tänne saakka turhauttavassa epävarmuudessa. Vehviläinen odottaakin, että Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, jotta kunnissa ja kaikkialla julkisen sektorin puolella päästäisiin täysipainoisesti rakentamaan tulevaisuutta. Myönteinen ratkaisu on kaikkien kuntien etu.
– Terve talous on kunnan vakauden perusta. Valtionosuusjärjestelmämme vakausmekanismeineen ja veroratkaisumme on saatava linjattua selvästi nykyistä pidemmille aikajaksoille. Poukkoilut ja heilahtelut ovat pahaista.
Vehviläinen sanoo digin ja tekoälyn mullistavan myös kuntien toiminnan. Hänen mukaansa kunnat ovat saaneet kannustavia kokemuksia hallituksen käynnistämässä digikuntakokeilussa. Lisäksi tänä vuonna valtionosuuksista osoitetaan 30 miljoonaa euroa kuntien digitalisaation edistämiseen.
Vehviläinen painottaa hyvinvointitehtävän kuuluvan sotesta huolimatta myös kunnille. Hänen mukaansa terveyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät asiat ovat tulevaisuutta.
Kuntaministeri ei ala arvailla, montako kuntaa maassamme on vaikkapa vuonna 2030. Vehviläisen mukaan tärkeämpää on se, että kunnat omaksuvat joustavan itsehallinnon ja ennakkoluulottoman yhteistyön.
– Kuntaliitos ei ratkaise esimerkiksi pienenevästä syntyvyydestä johtuvia ongelmia tai haasteita. Vähälapsisissa kunnissa on tehtävä yhteistyötä naapureiden kanssa niin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen kuin opetuksen järjestämisessä.
Vehviläinen vetoaa puolueisiin, että ne nostaisivat joustavat palveluiden järjestämismahdollisuudet keskeisiksi vaalikärjikseen.
– Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen on kaikkien 311 kunnan etu. On muistettava, että kunnat ja maakunnat ovat jatkossa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi kunnat ansaitsevat vihdoinkin työrauhan, Anu Vehviläinen sanoo.
Hyvä työllisyys on myös kuntien elinehto
– Hyvä työllisyystilanne on kuntien toiminnan perusta, Anu Vehviläinen kiteyttää.
Kuntaministeri muistuttaa, ettei elinvoima-sana ole vain klisee vaan jokaisen elämänjanoisen ja kehityshaluisen kunnan voimanlähde.
– Kunnan elinvoimaisuuden päälähde on sen hyvä maine ja kirkas brändi. Tutkija Timo Aron lanseeraamat käsitteet ”veto- ja pitovoima” ovat täyttä asiaa. Yrittäjäystävällisyydellä on mahtavat vaikutukset.
– Kunnan elinvoima kumpuaa myös onnistuneesta kaavoituksesta, oikea-aikaisesti rakennetusta infrasta, laadukkaista palveluista ja houkuttavista vapaa-ajan viettomahdollisuuksista.
Luopumisen tuska on ymmärrettävä
– Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuduttua kunnille ei tule enää erikoissairaanhoidon laskuja, jotka voivat syöstä vähävaraisimmat kunnat talouskriisiin, Anu Vehviläinen kertoo.
Hänen mukaansa historiallisen uudistuksen käynnistymisen jälkeen hanketta kritikoineet kunnatkin havahtuvat uuteen, myönteiseen maailmaan.
– Aluksi on luopumisen tuskaa, kun kuntien henkilöstömäärät, talousarviot ja taseet pienentyvät. Kunnille jää erittäin motivoivia ja merkityksellisiä tehtäviä. Niillä on myös rahaa palveluidensa ja tehtäviensä toteuttamiseen.
Kuntien omistuksessa olevat kiinteistömassat puhuttavat. Vehviläisen mukaan suurin osa kuntien rakennuksista on peräisin 1970- ja 1980-luvuilta. Kuntien huolia rakennuksiinsa liittyen on yhä enemmän lisäntyneet kosteus- ja homeongelmat. Epävarmuus uudistuksesta lisää pohdintaa siitä, miten jatkossa lähipalvelut voidaan kuntalaisille turvata.
Vehviläinen korostaa tulevaisuuden kuntien tarjoavan haasteellisia tehtäviä niin virkamiehille kuin luottamushenkilöillekin.
– Kunnilla on joukko lakisääteisiä tehtäviä, mutta kunnilla on omasta idearikkaudestaan lähtien kaikki valta kunnostautua elinvoimatehtävissä, teknisen toimen ja kaavoituksen haasteissa sekä ihmisten koko ajan entistä enemmän arvostaman vapaa-ajan eli viihtyvyyden lisäämisessä.
Onko kaupungistuminen pysyvä trendi?
Suomi kaupungistuu ennätysvauhtia. Anu Vehviläisen katse kohdistuu jo pitkälle tulevaisuuteen.
– En ole varma kaupungistumisen aallon jatkuvuudesta. Tunnistan jo nyt merkkejä siitä, että nimenomaan hiljaisuutta, rauhaa ja luontoa tarjoava Suomemme nostaakin haja-asutusalueet ja maaseudun arvoon arvaamattomaan.
Vehviläinen korjaa harhaa, ettei tiiviit ja kasvavat kaupungit ole Suomen erikoislaatua.
– Maamme erikoislaatu on nimenomaan luonnossa.
Vehviläisen mukaan hektisyyden ja materialismin kyllästämä maailma odottaa vastaiskua.
– Osa ihmisistä haluaa pois kuluttavasta elämänpiiristä.
Vehviläisen mukaan voimakkaasti päätään nostava alustatalous on Suomen suuri mahdollisuus.
– Alustatalous ruokkii moniarvoisuutta. Niin yrityksien kuin julkisen sektorin työntekijät voivat oikeasti fyysisesti olla missä vain. Esimerkiksi valtion virastojen työntekijöiden ei tarvitse olla ruuhka-Suomessa, vaan he voivat työskennellä lännessä, idässä, pohjoisessa, missä vain. Asiakkaita on koko maassa.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Viimeisimmät kommentit