Viialan vaneritehtaan piipun kohtalo on yhä auki – Ely-keskus valitti viime viikolla hallinto-oikeuteen

Viialan entisen vaneritehtaan voimalaitoksen savupiippu seisoo jylhänä keskellä tehdasaluetta. Kuva: Mikko Peltoniemi.

UPM-Kymmenen omistama Viialan entisen vaneritehtaan alue säilyy ainakin toistaiseksi muuttumattomana, sillä valitusprosessi tehtaan piipusta on yhä kesken. Akaan kaupungin elinvoimalautakunta ei joulukuussa nähnyt esteitä UPM:n pyytämälle purkuluvalle, mutta aiemminkin säilyttämistä vaatinut Pirkanmaan Ely-keskus valitti kaupungin päätöksestä viime viikolla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

– Elinvoimalautakunnan päätöksessä uutena perusteluna oli tuotu esille aiempi UPM:n piippua koskenut tapaus Oulussa. Meidän tulkinnan mukaan se ei ole kuitenkaan rinnastettavissa tähän, kertoo juristi Riina Arffman Ely-keskuksesta.

Arffman viittaa Oulussa marraskuussa 2017 purettuun Martinniemen voimalaitoksen piippuun, jonka kohtalosta väännettiin kaikkiaan kahdeksan vuotta. Lopulta päätös tuli Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ja piippu purettiin.

– Rakennussuojeluasioita tarkastellaan kokonaisuutena. Valituksessa on korostettu, että asia pitäisi tutkia asemakaavalla ja tarkastella vaneritehtaan aluetta kokonaisuutena, koska alue on uudessa maakuntakaavassakin merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Arffman sanoo.

– Nykyinen maakuntakaava on tullut voimaan kesäkuussa 2017, ja aiemmassa maakuntakaavassa merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön merkintää ei vaneritehtaan alueella ollut. Suoraan purkamisluvalla ei pitäisi hävittää tällaista merkittävää maamerkkiä.

Ely-keskuksen juristin Riina Arffmanin mielestä suoraan purkamisluvalla ei pitäisi hävittää Viialan entisen vaneritehtaan voimalaitoksen savupiipun kaltaista merkittävää maamerkkiä. Kuva: Mikko Peltoniemi

Erilaisia tulkintoja purkamisluvasta

Kiinteistöpäällikkö Veli Tuominen UPM:stä ei näe pitäviä perusteita Viialan piipun suojelemiseksi.

– Viialasta on puhuttu kolmen piipun kylänä. Tämä kyseinen piippu ei kuitenkaan kuulu niihin alkuperäiseen kolmeen, vaan vanha vaneritehtaan piippu on purettu jo aiemmin.

Vähällä on kuitenkin ollut, etteikö piippu olisi kadonnut jo aiemmin. Kun sen juurella ollutta voimalaitosta purettiin 2015, oli samalla tarkoitus hävittää myös piippu.

– Meillä oli purkamislupa voimalaitokselle, ja jos katsotaan rakennusteknisesti, niin voimalaitos sisältää perustukset, rakennuksen, kattilan ja piipun. Meillä oli jo kraanakin pystyssä. Kaupunkikehityslautakunnan vastustuksesta johtuen piipun purkamiselle haettiin kuitenkin erikseen lupa.

Erimielisyyttä on siis ollut siitä, kuuluuko savupiippu voimalaitoksen alkuperäiseen purkulupaan.

Onko turvallisuusriski välitön?

Vastakkaisia näkemyksiä esiintyy siitäkin, millainen turvallisuusriski ilman ympäröivää voimalaitosta sojottava savupiippu on.

– Turvallisuusnäkökulma on joidenkin mielestä perusteeton, mutta korkea punatiilinen piippu, jota ei lämmitetä, rapautuu siihen tahtiin, että se on todella vaarallinen, Tuominen sanoo.

Säävaikutuksilla on hänen mukaansa äärimmäisen tärkeä osa.

– Kylmä ja tuulet vaikuttavat. Kun punatiili lämpiää, se hengittää. Vesi poistuu eikä se jäädy, Tuominen jatkaa.

UPM:n kiinteistöpäällikön Veli Tuomisen mukaan lämmittämättömänä punatiilisen piipun rapautuminen on väistämätöntä ja nopeaa. Kuva Mikko Peltoniemi.

Ely-keskuksen juristin Riina Arffmanin näkemyksen mukaan turvallisuusriski ei kuitenkaan ole välitön. Hän myös muistuttaa, että mahdolliset korjaustoimenpiteet kuuluvat omistajalle.

– Varmastihan siellä kunnostamistoimenpiteitä pitää tehdä niin kuin mille tahansa rakennukselle ajan myötä. Se on rakennuksen omistajan velvollisuus, joka on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa. Mitään sellaista ei ole tullut esille, että välitön turvallisuusriski olisi olemassa, mihin esimerkiksi Akaan rakennusvalvonta olisi nähnyt aihetta puuttua. Ennakoivalla varautumisella ei Ely-keskuksen käsityksen mukaan voi perustella purkamislupaa, Arffman sanoo.

Vuokraustoiminta jatkuu

Vaikka päätösprosessi on ollut hyvässä vauhdissa jo pitkään, ei ratkaisu ole vielä näköpiirissä. Toiminta vaneritehtaan niemellä jatkuu siis entisellään. Alue on vuokrattu Viialan Vuokratilat Oy:lle, joka vuokraa tiloja edelleen.

– Vuokraustoimintaa jatketaan normaalisti. Olemme vuokranneet varastotiloja. Tuotannollista toimintaa siellä ei ole, vaan tiloilla on isompia ja pienempiä vuokralaisia, kertoo Mauno Huhtala Viialan Vuokratiloista.

Viialan Vuokratilojen vuokrasopimus UPM:n kanssa on voimassa vuoteen 2025 asti. Kuva: Mikko Peltoniemi.

 

Antti Luukkanen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.