Kaupunginjohtajaehdokkaat eivät kiristäisi veroruuvia

Pasi Mäkinen (oik.), Antti Peltola ja Riku Siren vastailivat yleisön kysymyksiin keskiviikkona. Jaakko Leinonen johti tilaisuutta.

Akaan kaupunginjohtajakisassa loppusuoralle edenneet Riku Siren, Antti Peltola ja Pasi Mäkinen vastasivat kaupunkilaisten esittämiin kysymyksiin keskiviikkona 16. tammikuuta Toijalan yhteiskoulun auditoriossa. Tilaisuutta johti Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok).

Toijalan yrittäjien puheenjohtaja Jouni Parikka halusi tietää miten Siren, Peltola ja Mäkinen näkevät yrittäjät ja yritykset kaupungin talouden näkökulmasta.

Kaikki ehdokkaat pitivät yrityksiä ja yrittäjyyttä tärkeinä. Riku Sirenin mukaan veroeurojen ja työpaikkojen lisäksi yritykset tuovat paikkakunnalle myös oikeanlaista eloa ja pöhinää.

– Tulee hyvä yritteliäs henki, asioita tapahtuu, tulee uusia asioita ja vanhoja poistuu. Yritystoiminta luo yleensä lisää yritystoimintaa, Siren mietti.

Peltolan mielestä yrittäjyys on eräs elinvoimaisen kunnan avaintekijä. Hän totesi, että suuri osa onnistunutta elinkeinopolitiikkaa on se, että kunta saa sitoutettua yrittäjät ja pystyy tarjoamaan palveluja eri vaiheissa oleville yrittäjille.

– Elinkeinopoliittinen näkökulma pitää olla mukana kaikessa kunnan suunnittelussa, Peltola sanoi.

Pasi Mäkinen totesi, että mikäli kunnassa ei olisi yhtään yritystä, ei olisi kuntaakaan.

Akaan elinkeinopäällikkö Jari Jokinen kysyi ehdokkailta, millainen on Akaa vuonna 2024.

– Yritykset tuovat veroeuroja ja ne mahdollistavat kunnan palveluiden tuottamisen. Yhteisöverojen osuus Akaassa on vajaa pari miljoonaa, mutta yritysten työpaikkojen kautta tuoma ostovoima oli noin 12,5 miljoonaa vuosi sitten, Mäkinen vastasi.

Jouni Parikka halusi tietää myös miten ehdokkaiden mielestä veronkorotukset talouden tasapainottamismenetelmänä sopii yhteen uusien asukkaiden houkuttelemisen kanssa.

Antti Peltolan näkemyksen mukaan kaupungin taloutta tulisi tasapainottaa luomalla elinvoimaa, vahvistamalla verotulopohjaa, hillitsemällä menokasvua jopa leikkaamalla.

– Yksi kuntaveroprosentin tuotto ei Akaassa hirveän suuri ole, veronkorotus ei siis pitkällä tähtäimellä tilannetta korjaa. Jossain kohtaa kuntavero voi vaikuttaa esimerkiksi muuttoa harkitsevan mielipiteeseen. Mielestäni veroruuvi on hetkeksi Akaan kaupungilla käytetty, Peltola vastasi.

Pasi Mäkinen lähestyisi talouden tasapainottamista mieluummin kasvun ja Akaan houkuttelevuuden lisäämisen kautta.

– Tietysti kaikki asiat pitää käydä läpi ja katsoa miten me voimme tehokkaasti tuottaa ja sitä kautta laskea veroäyriä. Mieluummin lasketaan kuin nostetaan. Tietysti joitain toimenpiteitä on pakko tehdä, että kunta selviytyy, Mäkinen totesi.

Sakari Niemistä kiinnosti, tarkoittaako ehdokkaiden mielestä talouden tasapainottaminen sitä, että kaikki ulkoistetaan.

Riku Sirenin mukaan ei ole mahdollista sovittaa yhteen vetovoimainen kaupunki ja naapureita korkeampi veroaste.

– Keinona veronkorotus on viimeisten joukossa. Pitää löytää muita tekijöitä. Sote-puolen poistuessa kuntien liikkumavapaus ja kilpailu kasvavat. Kilpailijoita korkeampi veroaste ei todellakaan ole kilpailutekijä, Siren sanoi.

Ulkoistaminen ei saa synnyttää monopoleja

Sakari Nieminen halusi tietää tarkoittaako ehdokkaiden mielestä talouden tasapainottamien sitä, että kaikki ulkoistetaan. Esimerkkeinä hän mainitsi vanhustenhoidon ja lasten päivähoidon.

Pasi Mäkinen vastasi, että hänen mielestään talouden tasapainotustilanteessa ei tarvitse kaikkea ulkoistaa, mutta asiat täytyy käydä tarkasti läpi ja löytää niihin sopivat ratkaisut.

– Yhtä hyvin voi olla kunnan tuotantoa tai ulkoistettua. Kaikki mahdollisuudet pitää käydä läpi ja sitä kautta löytää ratkaisut, Mäkinen totesi.

Veikko Koppinen halusi tietää Sirenin, Peltolan ja Mäkisen alkoholinkäytöstä.

Antti Peltolan mukaan ulkoistaminen on yksi vaihtoehto, mutta se ei aina välttämättä johda taloudellisesti parempaan lopputulokseen.

– Jos lähdetään ulkoistamaan, täytyy myös huolehtia siitä, että markkinat eivät ole vain yhden tai kahden toimijan hallussa. Sellaisessa tilanteessa ollaan usein ongelmissa kun käydään neuvotteluja esimerkiksi hintojen korotuksista, Peltola sanoi.

Riku Siren myötäili Peltolan näkemystä siitä, että monopoleja ei saa syntyä. Tehdyn ulkoistusratkaisun armoille ei saa jättäytyä.

– Paremmalla johtamisella saadaan laatua ja palvelua pienemmälläkin rahalla. Ulkoistuksia ei kuitenkaan pitäisi kannattaa eikä vastustaa ideologisista syistä, vaan aina käytännönlähtöisesti, Siren painotti.

Sijainti on hyvä, mutta kulkevatko junat?

Raija Toivosta kiinnosti mitkä ehdokkaiden mielestä ovat Akaan vetovoimatekijät.

Antti Peltola nosti kaupungin elinvoiman kannalta keskeiseksi tekijäksi Akaa Pointin yritysalueen. Lisäksi Peltolan mielestä Akaan vetovoimaa lisäävät viihtyisä kaupunkikeskusta ja taajamat, luonto, vesistöt sekä hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle.

Yleisöä saapui kaupunginjohtajatenttiin lähes auditorion täydeltä.

Riku Sirenin mielestä Akaan suurin vahvuus on sijainti valtakunnan kasvukäytävällä.

– Toinen asia on monimuotoisuus. Täällä on sekä oikeaa maaseutua että pienen kaupungin taajamaa. Nämä kaksi tekijää ovat mahdollisuuksia, joista pitäisi jatkossa saada enemmän irti, Siren mietti.

Pasi Mäkinen nosti Akaan vetovoimatekijäksi sijainnin reilun tunnin matkan päässä suurimmista kaupungeista, satamista ja kolmesta suurimmasta lentoasemasta.

– Olen vahvasti mukana pääradan lobbaamistyössä, jotta saisimme tunnin junayhteydet pääkaupunkiin. Kasvukäytävä on ratkaiseva osa Akaan kehitystä, Mäkinen sanoi.

Anttijussi Vikman nosti esiin huolensa siitä, millä tavoin ehdokkaat pyrkivät varmistamaan sen, että tunnin junayhteydet eivät tarkoita sitä, että junat ajavat Akaan ohi.

Pasi Mäkinen lähestyisi talouden tasapainottamista kasvun ja Akaan houkuttelevuuden lisäämisen kautta.

– Onko meillä jatkossakin mahdollisuus käydä iltaisin ja viikonloppuisin Tampereella yötä myöten harrastamassa ja viihtymässä siten, että pääsemme myös yöaikaan takaisin? Vikman tiedusteli.

Riku Sirenin mukaan ”tunnin juna” ei todennäköisesti tule Akaassa pysähtymään.

– Mikäli Tampere–Helsinki-välille saadaan neljä raidetta, joku juna pysähtyy Akaassakin. Mielestäni Akaa pitäisi myös liittää Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmään. Tämä kun saadaan tehdyksi ja lisätään vielä kiskot, muuttuu Akaan tilanne radikaalisti ja positiivisesti, Siren uskoi.

Antti Peltola nosti kaupunginjohtajan keskeiseksi tehtäväksi kaupungin edun ajamisen myös liikennekysymyksissä muun muassa ministeriöissä ja maakunnassa.

– Tulisi tehdä yhteistyötä kuntien kanssa ja yhdistää voimia, sillä kuntarintamassa olemme vahvempia. Joukkoliikenteeseen liittyviin kysymyksiin kannattaa panostaa ja investoida, olla innovatiivinen ja kokeilla uusia ratkaisuja. Panostukset vahvistavat myös kunnan verotulopohjaa, Peltola totesi.

Myös Pasi Mäkinen nosti esille naapurikaupunkien kanssa tehtävän yhteistyön.

– Tässä on kaksi vahvaa kasvukeskusta, joiden välissä Akaa sijaitsee. Hyvät yhteydet niihin kannattaa pitää ja tehdä myös niiden kanssa yhteistyötä, Mäkinen sanoi.

Antti Peltolan mukaan elinkeinopoliittinen näkökulma pitää olla mukana kaikessa kunnan suunnittelussa.

Onko tuulivoima uhka vai mahdollisuus?

Anttijussi Vikman otti esiin myös Akaaseen suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ja kysyi ehdokkaiden mielipidettä tuulivoimasta.

Pasi Mäkisen mukaan kaikki mahdolliset keinot pitää käyttää, jotta Akaasta saadaan hiilineutraali kunta. Mäkinen tosin totesi myös, että tuulivoimapuistot ovat aiheuttaneet monissa paikoissa meluhaittoja. Eivätkä ne kovin kauniitakaan ole.

Antti Peltola kertoi kokevansa tuulivoiman mahdollisuutena. Hänen mielestään tuulivoiman hyödyt ja haitat täytyy käydä läpi avoimin mielin.

– Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset siitä mikä vaihtoehto valitaan. Avoin suhtautuminen voi avata ovia esimerkiksi yritystoiminnalle ja erilaisille yhteistyömahdollisuuksille, Peltola vastasi.

Riku Sirenin mukaan tuulivoima on yleisellä tasolla enemmän mahdollisuus kuin uhka. Tässä ilmastonmuutostilanteessa tuulivoima ja uusiutuvat energiavarat on hänen mielestään pakko käydä läpi.

– Toisille alueille tuulivoima sopii paremmin kuin toisille. Pitäisi pää kylmänä selvittää missä se on mahdollisuus ja missä pahimmillaan jopa uhka. Lähtökohtaisesti tuulivoimaan pitäisi kuitenkin suhtautua suurella uteliaisuudella, Siren sanoi.

Riku Sirenin mukaan ei ole mahdollista sovittaa yhteen vetovoimainen kaupunki ja naapureita korkeampi veroaste.

Ikääntyvä väestö otettava huomioon

Raija Toivonen halusi tietää miten ehdokkaat takaisivat sen, että Akaassa voi ihminen vanheta arvokkaasti.

Antti Peltola totesi, että ikääntyvän väestön lisääntyvä määrä pitää huomioida kaikessa kunnan suunnittelussa ja toiminnassa.

– Vaikka maakunta- ja sote-uudistus toteutuisivat ja palvelut lähtisivät sinne, kuntalaiset kuitenkin säilyvät. Kunnan pitää huolehtia, että täällä on toimivat rajapinnat maakunnan kanssa. Pitää myös pitää huolta siitä, että asunnot ovat esteettömiä ja että kaupungissa on esteetöntä liikkua. Kaikkia asioita pitää tarkastella asiakkaan silmin ja palvelutarjonnan täytyy olla monipuolinen, Peltola vastasi.

Riku Siren totesi, että vaikka tulevaisuudessa palveluvalikoima siirtyy maakunnille, kunnalle kuitenkin jää hyvinvoinnin edistämistehtävä.

– Kaupunkirakenteeseen, ympäristöön, olemiseen ja palveluihin liittyvissä asioissa pitäisi olla myös se kulma, että ikäihmisvaikutusarviointi tehtäisiin kaikessa tekemisessä. Myös yhteisöllisyys on tärkeää ja kunta voi tehdä asioita, jotka tukevat sitä, Siren totesi.

Pasi Mäkisen mielestä esimerkiksi asunnoissa tulisi olla elinkaarimalli, jotta ihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa asunnoissaan. Asioita kuitenkin pitää katsoa asukkaan näkökulmasta.

Uudistava, valmentava ja ihmislähtöinen johtaja

Jaakko Leinonen johti tilaisuutta ja jakoi yleisölle kysymysvuoroja.

Mari Yli-Koiviston mukaan Akaassa ei ole ollut johtajuutta vuosiin. Hän halusi tietää millaisen johtajan Akaa saisi kustakin ehdokkaasta. Pasi Mäkinen kertoi olevansa innovatiivinen ja uudistava johtaja, joka osaa myös delegoida, vaatia ja toimia verkostoissa.

– Tapanani on sanoa, että kohtele alaistasi kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, Mäkinen tiivisti.

Antti Peltolan mielestä eräs johtajan keskeisiä tehtäviä on saada alaisensa loistamaan. Hänen oma johtamisotteensa on valmentava johtajuus. Henkilöstö täytyy saada mukaan työn tekemiseen ja heidän tavoitteidensa tulee olla selkeät.

– On myös tärkeää, että henkilöstöllä on hyvä fiilis tehdä töitä. Myös vuoropuhelun ja keskustelun tulee toimia sekä henkilöstön että poliittisten päättäjien kanssa, Peltola totesi.

Riku Siren kertoi olleensa vielä 15 vuotta sitten asiajohtaja, mutta nykyään hän määrittelee itsensä puhtaasti ihmislähtöiseksi johtajaksi.

– Kaikki lähtee ihmisistä ja osaavasta porukasta sekä tilan ja luottamuksen antamisesta heille. Johtajan täytyy kuitenkin olla koko ajan tilanteen tasalla valmiina ottamaan vastuuta ja tukemaan omaa porukkaansa, Siren kertoi.

Maistuuko ehdokkaille alkoholi?

Veikko Koppista kiinnosti ehdokkaiden alkoholinkäyttö. Hänen mukaansa Suomessa keskimääräinen alkoholinkulutus on vuositasolla yhdeksän litraa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna henkeä kohti. Onko Sirenin, Peltolan ja Mäkisen kulutus yli vai alle keskimäärän?

Riku Siren arvioi, että hänen alkoholinkulutuksensa jäänee alle yhdeksän litran.

– Minä keskityn laatuun. Olen viimeksi eilen nauttinut alkoholia, mutta en muista koska viimeksi olisin ollut humalassa, Siren tuumi.

Myös Antti Peltola sanoi oman kulutuksensa jäävän alle yhdeksän litran. Pasi Mäkinen puolestaan totesi olevansa aktiivinen urheilija, eikä alkoholi sovi yhteen sen kanssa.

– Joskus juon nautiskellen ruoan kanssa jotain, mutta kyllä se jää aika reilusti alle yhdeksän litran, Mäkinen vastasi.

 

 

Anu Aalto kaipaa uudelta kaupunginjohtajalta viestintä- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi kykyä tehdä yhteistyötä.

Kaupunginjohtajalta kaivataan vuorovaikutustaitoja

Anu Aalto ja Mari Yli-Koivisto osallistuivat kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelutilaisuuteen, koska he kokivat kuntalaisina asian tärkeäksi. Tilaisuuden jälkeen haastatelluista ehdokkaista Anu Aallon suosikiksi nousi Riku Siren.

– Hänessä vaikutuksen tekivät vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Hän uskalsi myös parhaiten tuoda esiin kriittisiä näkökohtia ja kipeitäkin ratkaisuja, joita Akaalla on ehkä edessään talouden tasapainotuksessa, Aalto totesi.

Aallon mielestä Siren on myös innostava, moderni ja koulutettu johtaja. Uudelta kaupunginjohtajalta Aalto toivoisi viestintä- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi kykyä tehdä yhteistyötä.

– Toivon myös, että hänellä olisi hyvä substanssiosaaminen ja kyky saada ihmisistä paras esiin, Aalto sanoi.

Myös Mari Yli-Koiviston suosikki kaupunginjohtajaksi on Riku Siren. Yli-Koiviston vakuuttivat Sirenin ajatukset johtajuudesta ja kuntaorganisaatiosta.

– Hänen rennohko otteensa näkyy päälle päin. Itse en kaipaa hallintosäännön päällä istuvaa henkilöä kaupunginjohtajaksi, Yli-Koivisto mietti.

Mari Yli-Koiviston vakuuttivat Riku Sirenin ajatukset johtajuudesta ja kuntaorganisaatiosta.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.