Unkarilaissyntyinen Peter Lörincz aikoo kesällä lentää Kylmäkosken Asemalta Yyteriin

Peter Lörinczillä on kolme ultrakevyttä lentokonetta, joista Zenair (edessä) ja Eurostar ovat kaksipaikkaisia koneita. Kolmas kone on yksipaikkainen, avo-ohjaamolla varustettu Nieuport, jota Lörincz remontoi lentokuntoon Kylmäkosken Asemalla.

Kylmäkosken Asemalla asuva Peter Lörincz on vaikuttunut paikallisten ihmisten ystävällisyydestä. Lentämistä harrastava Lörincz voi nousta koneellaan ilmaan lähes kotioveltaan, koska maanomistaja on antanut Lörinczille luvan käyttää läheistä peltoa nousemiseen ja laskeutumiseen. Lörincz on saanut myös paikallisilta viljelijöitä heiniä ja kauroja lampailleen.

– Olin yllättänyt, että ihmiset ovat niin auttavaisia. He eivät tee sitä hyötyäkseen vaan halusta auttaa, Peter Lörincz sanoo.

Unkarilaissyntyinen Lörincz, 42, on asunut Kylmäkosken Asemalla vuodesta 2011. Tuolloin hän toteutti haaveensa ja osti Asemalta vanhan talon, jonka kyläläiset tuntevat parturin talona. Seurana hänellä ovat Indi-koira, Viivi-kissa sekä kaksi lammasta.

– En ole koskaan katunut päätöstä, vaikka rautatie meneekin käytännössä pihassa, Lörincz tuumaa.

Lörinczillä on sekä Suomen että Unkarin kansalaisuus.

Kieliopintoja kiinnostuksesta

Peter Lörincz on asunut Suomessa useilla paikkakunnilla vuodesta 2007, jolloin taustatukihenkilön ja tulkin työt toivat hänet Suomeen. Jo sitä ennen hän oli kiinnostunut Suomesta, käynyt täällä monta kertaa ja opiskellut itsenäisesti suomen kieltä – ihan vain mielenkiinnosta.

– Suomessa minua kiinnostaa tietenkin luonto, puhtaus, metsät ja järvet. Täällä on myös tilaa paljon enemmän kuin vaikka Unkarissa, jossa on kymmenen miljoonaa ihmistä ja joka on pinta-alaltaan paljon pienempi kuin Suomi. Kylmäkosken Asemallakin tykkään siitä, että ympärillä on tilaa. Unkarissa talot ovat tyypillisesti tiiviisti vierekkäin ja tontit aidattuja. Naapurin elämää voi seurata melkein suurennuslasilla.

Amerikkalainen puskakone Zenair pystyy nousemaan ilmaan pieneltä paikalta. Nousuun riittää viisitoista metriä ja laskeutumiseen lyhimmillään viisikymmentä metriä. Kone painaa ilman polttoainetta ja matkustajia 275 kiloa.

Unkarissa hän käy harvoin, viimeksi jouluna tervehtimässä vanhempiaan. Unkarin aikaisesta keväästä, viinirypäleistä ja hedelmäpuista huolimatta Lörincz ei kaipaa takaisin synnyinmaahansa.

– Pidän Aseman kylää ja Pirkanmaata kotiseutunani.

Lörincz on koulutukseltaan historianopettaja mutta hän työskentelee tällä hetkellä henkilöstöpalveluyrityksessä. Historiaa hän on opettanut viisi vuotta lukiolaisille Unkarissa.

Puskakoneella ilmaan pellolta

Lentoharrastuksen Lörincz on aloittanut Unkarissa, jossa on hän suorittanut yksityislentäjän lupakirjan ja lentänyt pienkonetta. Suomessa Lörincz on liittynyt Hämeenkyrön Lentokerhoon ja Pirkkalan Ultralentäjiin, jossa hän toimii pääkouluttajana sekä kerhon koneiden mekaanikkona ja huoltajana.

Lörincz omistaa kolme ultrakevyttä konetta. Kylmäkosken Asemalla Lörenczillä on niin sanottu puskakone, amerikkalainen Zenair CH701, joka nousee ilmaan pieneltäkin paikalta ja laskeutuu vaikka pellolle. Koneen normaali lentonopeus 140 kilometriä tunnissa.

– Hankin sen juuri siksi, että voisin käydä lentämässä koska tahansa. Olen käynyt sillä Forssassa, Pirkkalassa ja Hämeenkyrön lentokentällä, jonne matka Kylmäkosken Asemalta kesti 35 minuuttia. Ensi kesänä aion käydä Porin Yyterissä ja laskeutua siellä hiekkarannalle. Puskakoneella se on mahdollista, koska siinä on paksut pyörät.

Talveksi Lörincz vie puskakoneen halliin Pirkkalan lentokentän kupeeseen, koska pellolla sen puhdistaminen lumesta, jäästä ja huurteesta on työlästä.

Ei kiirettä mihinkään

Peter Lörincz on suorittanut Unkarissa yksityislentäjän lupakirjan ja Suomessa ultrakevytlentäjän lupakirjan.

Pirkkalassa Lörinczillä on tsekkiläinen Eurostar EV 97, jolla hän on lentänyt muun muassa päiväseltään syömään Maarianhaminaan ja uimaan Kalajoen hiekkasärkille. Myös työmatka Ouluun on taittunut omalla koneella Pirkkalasta kahdessa ja puolessa tunnissa. Koneen maksiminopeus on 273 kilometriä tunnissa ja normaali lentonopeus 160 kilometriä tunnissa.

– Lentoharrastus ei ole luksusta, vaikka se saattaa siltä kuulostaa. Se on vain erittäin kivaa, kun voi lentää vaikka Turun saariston yläpuolella ja ihailla maisemia. Lentämisessä parasta on se, että ei ole kiire mihinkään.

Lörincz on halunnut pitää lentämisen harrastuksena. Ammattilentäjän uraa hän ei ole harkinnut.

–  Silloin se olisi työntekoa. Lentämiseen liittyy myös niin paljon automatiikkaa, että lentäjät eivät oikeastaan lennä vaan hallinnoivat laitteita. Yksityislentäjänä on vapaa lentämään mihin vaan ja voi lentää valvotussa tai valvomattomassa ilmatilassa.

Yksipaikkainen rakennusprojekti

Lörinczin kolmas kone on ranskalainen yksipaikkainen Nieuport 11, jossa on avo-ohjaamo. Kone on Kylmäkosken Aseman lentokonetehtaalla, kuten Lörincz nimittää kodin pihapiirissä sijaitsevaa halliaan. Lörincz remontoi konetta pikkuhiljaa lentokuntoon.

Nieuport 11 -koneita on Suomessa vain kaksi. Lörincz haki omansa Ylitorniosta. Brasiliassa valmistettu kone on ennen Suomeen tuloaan osallistunut ainakin Yhdysvalloissa lentonäytöksiin.

– Kone on ehjä, mutta se pitää päivittää ja käydä läpi. Siinä on aika paljon laittamista.

Konetyypillä on pitkä historia, sillä sitä on käytetty ensimmäisessä maailmansodassa hävittäjänä.

– Suomen ilmavoimissa niitä oli neljä kappaletta. Nieuportit tulivat Suomeen venäläisten lentäjien mukana, jotka karkasivat Venäjältä Suomeen, Lörincz kertoo.

Kaksi koelentoa päättyi pakkolaskuun

Lörincz lentää puskakoneellaan myös talvella mutta Pirkkalasta. Kesällä hän nousee ilmaan lähes kotipihastaan Kylmäkosken Asemalta. Kiitoratana toimii sänkipelto.

Lörincz on kaksi kertaa joutunut lentäessään tiukkaan tilanteeseen, jotka molemmat ovat tapahtuneet koelennoilla. Ensimmäisellä kerralla moottorin tehot katosivat lentoon lähdössä ja Lörincz joutui tekemään pakkolaskun.

– Kone ja minä pysyimme ehjänä. Vasta kun olin jo maassa ja rullasin koneen takaisin hallille, sydän alkoi tikittää, hän muistelee.

Toisella kerralla koneen laskutelineet ja jarrut eivät toimineet ja kone kampesi laskussa voimakkaasti vasemmalle, eikä Lörincz saanut oikaistua konetta.

– Yritin nostaa koneen ilmaan, mutta koska tilaa ei enää ollut, kone osui puihin. Kone meni lunastuskuntoon mutta minulle ei käynyt mitenkään. Paikalle tulivat ambulanssi, pelastuslaitos ja pelastuskopteri. Kun ensihoitaja mittasi ambulanssissa verenpaineet, hän totesi mittarin olevan joko rikki tai minulla ovat paineet kohdallaan, koska mittari ei edes noussut. Sanoin, että ei se näin pienestä vielä nouse.

Eurostar-kone painaa noin 300 kiloa.

Eurostar EV 97 on Pirkkalan Pirkkalan Ultralentäjillä opetuskäytössä. Lörincz toimii lentokerhon lennonopettajana.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
AS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.