Forum Akaa

Siedättämö

Maailmassa riittää kaupunkeja: alueita jotka on rakennettu tiiviisti ja joissa asuu paljon väkeä. Kaupunkia ei voi kuitenkaan tunnistaa kaupungiksi sen ulkoisen muodon perusteella. Varsinkin historiallisessa katsannossa kaupungit ovat kaikkea; hökkelikylistä Manhattanin pilvenpiirtäjiin.

Keskiaikana kaupunkiemme asukasluku ei yltänyt nykyisen omakotialueen asukaslukuun. Rannikoiden taloryppäitä kutsuttiin kaupungeiksi, koska kuningas halusi kontrolloida ulkomaankauppaa ja kerätä siitä veroa. Kaupunki eli köping syntyi sinne missä kauppaa oli fiksua käydä.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kupeessa, Kallialan kylässä kolmannes asukkaista oli saksalaisperäisiä. Kivikirkko toi turvaa kauppiaille, kuten kaupunginmuurit Visbyssä. Kauppa ja muukalaiset – kaksi avainta siihen, mikä on kaupungin olemus.

Kaupunkeja voi toki rakentaa. Silloin saadaan aikaan kuitenkin vain paikka: latinaksi urbs. Hengen kaupunkiin puhaltaa civitas, kaupunkilaiset ja heidän elämänsä.

Väitän, että Akaa ei ole kaupunki civitas-mielessä, jonka vuoksi on yhdentekevää onko se nyt tai koskaan kaupunki urbs-mielessä. Voimme rakentaa sata kerrostaloa, eikä se kaupunkia tee.

Meitä on kyllä tuhansia Akaassa, mutta olemme kaikki samasta puusta. Puhumme Suomea, maksamme veroja, saamme tuloja, varomme herättämästä huomiota ja varmuudeksi vaikenemme ja väistelemme. Elämöimme vain kotona, tai viikonloppuisin parin kapakan suojissa, annamme toisten kuulla kunniansa.

Toisten. Akaassa meitä on vain ensimmäisiä. Välillä täällä käy toisia. He puhuvat arabiaa tai jotain afrikkalaista kieltä, ja näyttävät erilaisilta. Sitten he jo muuttavatkin pois.

Kaupungin alku, juuri ja tunnusmerkki sekä kriteeri sille, että on kaupunki, on se, että yhteisö on kaikenkirjava. Ja että on pakko sietää erilaisuutta. Toki New Yorkissa on ghettoja eri maista saapuneille ryhmille. Ihmisellä on taipumus hakeutua kaltaistensa seuraan.

Kaupungeissa muita siedetään, koska heitä ei voi poiskaan häätää. Köyhiä tarvitaan palvelemaan rikkaita.  Civitas on ollut 1400-luvun Venetsiassa ja on 2000-luvun Helsingissä.

Kaupungissa voit erikoistua. Voit ostaa tarvitsemasi, ja myydä osaamistasi. Vaihtotalouden myötä kaikki inhimillinen haaliutuu paikalle, kun erilaiset ihmiset muodostavat civitaksen. Aika on rahaa, ja matkanteko.

Kaupunki on niin houkutteleva, koska siellä voi tavoittaa kerralla ja nopeasti tarpeidensa tyydytyksen. Hintana tosiaan on, että tapaa myös sitä mistä ei pidä. Se saattaa asua yläkerran asunnossa, se käy samassa lähikaupassa, sen lapset leikkivät meidän lasten kanssa. Ja sitten, se ei ehkä ole enää niin vieras. Varsinkin kun taloon muuttaa opiskelija Bangladeshista, joka yrittää sytyttää sähköhellaa puilla.

Vasta kun taajamaa asuttaa toisiaan kasvattava ja siedättävä joukko, kukat nousevat maasta. Voi jättää haistelematta ne kukat, joista ei pidä, mutta sietää sen, että joku niitäkin kastelee ja vaalii.

Lasse Majuri.

Ai niin. Olisiko sana sivistys johdettu civitaksesta? Sydämensivistys on sitä, ettei puutu toisen erilaisuuteen, eikä kuvittele olevansa ensimmäinen. Olemmehan kaikki hyviä kakkosia.

 

Lasse Majuri

Kirjoittaja on Kotiseutuliiton rakennustutkija

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.