Kiwa Inspecta esittää joko mittavia korjauksia tai tiivistystä ja kapselointia

Kiwa Inspectan tutkimus valmistui: Keskustan koulu vaatii joko mittavia korjauksia tai tiivistystä ja kapselointia – miljoonaremontissa avaamattomat paikat olivat tutusti homeessa

Kiwa Inspectan loka–marraskuussa 2018 tekemä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Keskustan koulusta on valmistunut. Sen tulokset ovat suurelta osin tuttua luettavaa aiemmista tutkimuksista, joita muun muassa A-Insinöörit tekivät ennen peruskorjausta ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja Kari Immonen peruskorjauksen jälkeen.

Vaikka Keskustan koulu oli jo lähes kauttaaltaan tutkittu, Akaan kaupunginhallitus päätti 5.6.2018 tilata sisäilman ja rakenteiden puolueettoman tutkimuksen Kiwa Inspectalta. Päätös perustui kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Rämön (sd) esittämään ja valtuuston yksimielisesti elokuussa 2017 hyväksymään toivomusponteen, jossa puolueetonta tutkimusta vaadittiin.

Akaa teki sopimuksen Kiwa Inspectan kanssa yli 80 000 euron suorahankintana, vaikka tarjouksen kokonaiskustannus ylitti julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain määräykset. Kaupunginhallituksen mielestä Kiwa Inspecta on Suomessa ainoa toimija, joka voi työn tehdä.

Tilaukseen kuuluvat tutkimukset myös Hirvialhon ja Rasin kouluista, jotka Keskustan koulun tavoin sijaitsevat Viialassa, mutta niiden tuloksia kaupungilla ei vielä ole.

Liikuntasalin seiniin jätettiin homeista materiaalia

Kiwa Inspectan mukaan alun perin 1950-luvulla rakennetussa ja 1980-luvun lopulla laajennetussa Keskustan koulussa on sisäilman laadun kannalta useita merkittäviä riskialttiita rakenneratkaisuja. Vuosien 2014–2015 peruskorjauksesta huolimatta rakennukseen on jäänyt muun muassa alkuperäisiä, maanvaraisia ja lämmöneristämättömiä alapohjia, joiden alapuolisessa ilmatilassa on lahovaurioituneita muottilautoja.

Liikuntasalin ensimmäisen kerroksen seinän Alkuperäisen tuulensuojalevyn sisäpinnassa on kosteusvaurio. Kuva: Kiwa Inspecta.

Alapohjassa on myös talotekniikkakanaali, jossa on rikkoutuneita asbestieristeisiä putkia ja mikrobivaurioituneita muottilautoja.

– Lisäksi laajasti vaurioituneet ulkoseinien lämmöneristeet, porrashuoneiden alkuperäiset kotelolaattavälipohjat, A-osan ylälaattapalkistorakenteinen yläpohja sekä ilmanvaihtokonehuoneiden alapuoliset kotelolaattarakenteet heikentävät oleellisesti sisäilman laatua, tutkijat kertovat.

Liikuntasalin ulkoseinät on korjattu vain osittain, ja myös niiden rakenteisiin on jäänyt mikrobivaurioituneita materiaaleja.

– Myös musiikkiluokan ulkoseinärakenne on niin sanottu valesokkelirakenne ja kosteusvaurioille riskialtis.

Liikuntasalisiiven alapohjien kantavana rakenteena on ontelolaatasto, jonka alapuolella on tuulettumaton ilmatila.

– Rakenne voi kosteusvaurioitua herkästi rakenteeseen mahdollisesti tiivistyvän kosteuden vaikutuksesta.

Myös osa koulun kattojen bitumikatteista on teknisen käyttöikänsä päässä.

Epäpuhtaudet virtaavat uusienkin rakenteiden läpi

Kiwa Inspectan tutkijoiden mielestä peruskorjauksessa uusitut rakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia. Korjaustavat kokonaan uusituissa ala- ja yläpohjissa ovat hyviä.

Hissin peruskorjauksen yhteydessä porrashuoneen välipohjarakennetta on laajennettu. Aukon reunalla on avoimia mineraalivillalämmöneristeitä, joista voi irrota ilmavirtojen mukana kuituja sisäilmaa. Lisäksi porrashuoneissa on alkuperäinen kotelolaattarakenne, josta todennäköisesti on suurennetun hissikuiluaukon kohdalla ilmayhteys sisäilmaan. Kuva A-siiven ensimmäisen kerroksen aulasta. Kuva: Kiwa Inspecta.

Uusittuja rakenteita ei kuitenkaan ole toteutettu täysin ilmatiiviisti, jolloin on mahdollista, että rakenteiden liitoksista kulkeutuu sisäilmaan vaurioituneiden rakenneosien materiaalien epäpuhtauksia, tutkimus kertoo.

Kerrosten välisten välipohjien sekä alimman kerroksen alapohjarakenteiden liitoksissa ulkoseiniin on ilmavuotokohtia. Niitä on myös ulkoseinien ja ikkunarakenteiden liitoksissa.

– Myös rakenteissa olevat halkeamat ja patteri- ja vesiputkien läpiviennit toimivat ilmavuotoreitteinä. Koska rakenteet eivät ole tiiviitä, ilmavuotokohtiin voi syntyä paine-erojen vaikutuksesta hallitsematon ilmavirta, jonka mukana kulkeutuu korvausilmaa rakenteissa olevista mikrobivaurioituneista materiaaleista.

Peruskorjauksen yhteydessä osa vanhoista ilmanvaihtokoneista on peruskorjattu ja uusia ilmanvaihtokoneita on asennettu. Vanhoissa ilmanvaihtokoneissa on mineraalivillakuitu- ja muita epäpuhtauslähteitä yhteydessä tuloilmaan.

Keskustan koulun paine-erojen vaihtelut ovat suuria rakennusosasta ja tilasta riippuen. Ruokasalia lukuun ottamatta tilat ovat pääsääntöisesti alipaineisia ulkoilmaan nähden. Paikoitellen tilojen alipaineisuus kasvaa suureksi.

Esimerkiksi teknisen työn luokkien kohdepoistot aiheuttivat sisätiloihin merkittävää alipaineisuutta niiden käyntioloaikoina. Alipaineisessa tilanteessa tiloihin virtaa korvausilmaa hallitsemattomia ilmavuotoreittejä pitkin ulkoseinärakenteista tai toisista tiloista.

Ruokasalissa taas havaittiin pysyvästi suuri ylipaineisuus. Mikäli sisätilat ovat ylipaineisia ulkoilmaan nähden, ilmavirrat kulkevat ulkoseinärakenteisiin päin, jolloin sisäilman kosteuskuormasta riippuen rakenteisiin voi kulkeutua myös sisäilman kosteutta, joka voi tiivistyä tiiviisiin tai kylmiin pintoihin, kuten ulkoseinärakenteiden vanhoihin pikisivelyvedeneristeisiin.

Kevyessä korjauksessa lattian alle jätettäisiin homeiset materiaalit

Rakennuksen alkuperäisille 1950-luvulla rakennetuille lämmöneristämättömille, betonirakenteisille maanvaraisille alapohjille on Kiwa Inspectan mukaan olemassa kaksi laajuudeltaan erilaista korjausvaihtoehtoa.

Kellarikerroksen alapohjalaatan alapuolisessa ilmatilassa on todennäköisesti viereisen putkikanaalin vanhoja muottilautoja. Kuva: Kiwa Inspecta.

Kevyemmässä korjauksessa nykyiset maanvastaiset alapohjarakenteet on mahdollista säilyttää, mikäli niihin kohdistuvaa kosteusrasitusta saadaan riittävästi vähennettyä perusmuurien ja sokkelien vedeneristyksellä sekä toimivilla salaojilla. Alapohjan epätiiveyskohdat tulee kartoittaa, vuotoilmareitit tiivistää ja alapohjarakenteiden mahdolliset halkeamat injektoida.

– Maanvaraiset alapohjat on suositeltavaa päällystää vesihöyryä läpäisevillä ja kosteudenkestoltaan hyväksi havaituilla päällysteillä, jotta vältytään päällystemateriaalien vaurioitumiselta, mikäli kosteus siirtyy alapohjarakenteiden läpi, tutkijat kirjoittavat.

Mikäli alapohjarakenteiden kosteusrasitustasoa ei ole mahdollista riittävästi alentaa toimivilla salaojilla ja sadevesijärjestelmällä, on perusteellisessa korjauksessa alkuperäiset alapohjalaatat ja talotekniikkakanaalit suositeltavaa purkaa ja alapohjat uusia.

– Tällöin nykyiset alapohjalaatat ja muut alapohjarakenteet puretaan ja vaihdetaan sen alla oleva nykyinen maa-aines karkeampaan, kapillaarisen vedennousun katkaisevaan maakerrokseen.

Ala-aulan portaiden viereiseen tarkastuskaivoon on jätetty vanhat rakennusaikaiset muottilaudat, jotka ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet jo rakennusaikaisesta kosteudesta. Kuva: Kiwa Inspecta.

Kiwa Inspectan tutkijoiden mukaan kevyen korjauksen huonona puolena on korjauksen onnistumisen epävarmuus.

– Kevyen korjauksen toteuttamisessa on riski, että alapohjan ulkopuolista kosteusrasitusta ei saada toimenpiteillä riittävästi pienennettyä, koska alapohjalaatan alle ei tehdä kapillaarikatkoa. Lisäksi mikrobivaurioituneita talotekniikkakanaalien materiaaleja ei poisteta, jolloin jää mahdollisuus epäpuhtauksien kulkeutumiseen vaurioituneista materiaaleista, kun tiivistyskorjauksen käyttöikä ylitetään tai jos tiivistyskorjaus työvaiheena epäonnistuu.

Kevyessä korjauksessa alapohjalaatat jäävät myös ilman lämmöneristystä, mikä vaikuttaa varsinkin rakennuksen reuna-alueilla kosteus- ja lämpötekniseen toimivuuteen.

Perusteellisessa korjauksessa rakenne saatetaan nykyvaatimuksia vastaavalle tasolle ja riskirakenteet poistetaan, jolloin epävarmuus korjauksen onnistumisesta pienenee ja rakenteen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus paranee huomattavasti.

– Lisäksi mikrobivaurioituneet materiaalit poistetaan rakenteesta, tutkijat toteavat.

Vain yhdessä ulkoseinänäytteessä ei ollut mikrobivaurioita

Ulkoseinärakenteista otettiin mikrobianalyysiin yhteensä 23 materiaalinäytettä. Alkuperäisten ikkunarakenteiden tiivistämiseen käytetyissä pellavariveissä sekä ulkoseinien lämmöneristemateriaaleissa oli yhtä näytettä lukuun ottamatta kaikissa eriasteisia mikrobivaurioita.

Sokkelin verhouslevy ei jatku yhtenäisenä alas asti, vaan rakennetta on jatkettu tiilimuurauksella, jota on ylitasoitettu. Rakenne ei ole tiivis ja sade- ja sulamisvesillä on kulkureitti rakenteeseen. Kuva: Kiwa Inspecta.

Myös liikuntasalin ja musiikkiluokan ulkoseinien materiaaleissa oli suurimmassa osassa eriasteisia viitteitä mikrobivaurioista. Uusituissa liikuntasalin ulkoseinien alaosan materiaaleissa ei ollut viitteitä mikrobivaurioista.

Alkuperäiset ulkoseinärakenteet voidaan korjata kahdella erilaajuisella tavalla. Kevyempi tapa on korjata ne sisäpuolisten tiivistyskorjausten avulla.

– Korjausvaihtoehdossa ulkoseinien sisäkuorten epätiiviyskohdat kartoitetaan kokonaisuudessaan ja havaitut epätiiveyskohdat tiivistetään. Nykyiset tiivistyskorjaukset uusitaan niiltä osin, kun ne eivät ole toimivia. Vaurioituneet materiaalit kapseloidaan rakenteeseen, jotta rakenteen sisällä olevat epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan ilmavuotoreittien välityksellä sisäilmaan.

Korjausvaihtoehdossa ei poisteta ulkoseinien kosteusvaurioituneita lämmöneristeitä eikä vaurioitumismekanismeja.

Sisäpuolisilla tiivistyskorjauksilla saadaan jatkettua nykyisten rakenteiden käyttöikää arviolta noin 5–15 vuotta.

– Korjausvaihtoehtoon sisältyy riski, että tiivistyskorjauksen tekninen käyttöikä ylittyy rakennuksen jäljellä olevan elinkaaren aikana, jolloin seinärakenteissa sijaitsevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan on jälleen mahdollista, tutkijat toteavat.

Ensimmäisessä kerroksessa olevan terveydenhoitajan huoneen ulkoseinässä paperoidun lasivillaeristeen paperissa on kosteus- ja mikrobivaurioita. Kuva: Kiwa Inspecta.

Vaurioituneet ulkoseinärakenteet voidaan korjata myös uusimalla julkisivumuuraukset tuulettuviksi rakenteiksi.

– Vanhat julkisivumuuraukset sekä niiden taustalla olevat lämmöneristeet poistetaan, tiilimuurauksen pinta puhdistetaan mekaanisesti, jonka jälkeen asennetaan uudet lämmöneristeet ja julkisivumuuraus siten, että julkisivumuurauksen taustalle jää yhtenäinen tuuletusrako.

Myös osittain maanvastaisten seinien lämmöneristeet tulee uusia paremmin kosteusrasitusta kestävillä eristemateriaaleilla, esimerkiksi solumuovieristeillä.

– Julkisivumuurausten ja lämmöneristeiden uusimisella rakenteiden käyttöikää saadaan jatkettua arviolta 25–50 vuotta.

Liikuntahallin seinät on uusittava kokonaan

Keskustan koulun ikkunat ovat melko hyväkuntoisia, mutta ikkunoiden edellisen uusimisen yhteydessä olevia pellavatiivistemateriaaleja ei ole poistettu.

Heinäkuussa 2014 työmaavalvoja Juha Jalonen arvioi liikuntasalin käyttöönoton siirtyvän marraskuulle. Sali saatiin käyttöön seuraavan vuoden maaliskuussa. Salin lattiaa uusittiin vain reunoiltaan ja ulkoseinää avattiin vain alaosastaan. Ulkoseinät olisi pitänyt uusia kokonaan, mutta ylempää ei otettu edes näytteitä. Kuva: Tarja Antola.

– Ulkoseinien tiivistyskorjausten yhteydessä myös mikrobivaurioituneet pellavariveet tulee kapseloida rakenteeseen. Mikäli ulkoseinät korjataan purkamalla ulkokuori ja uusimalla eristemateriaalit, myös ikkunoiden vanhat pellavariveet tulee poistaa samassa yhteydessä.

Ulkoseinien mahdollisen uusimiskorjauksen yhteydessä myös julkisivurappaus tulee uusia.

Kuten FCG:n vuoden takaisen raportin myös Kiwa Inspectan mukaan liikuntahallin ulkoseinät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan, koska rakenteet sisältävät laajasti kosteusvaurioituneita materiaaleja.

– Peruskorjauksen yhteydessä uusittu ulkopuolinen levyrappaus ja ulkoseinän teräsrunko voidaan säilyttää. Rakennetyypistä johtuen sisäpuolinen tiivistyskorjaus on hankala toteuttaa niin, että rakenteesta saadaan täysin tiivis ja vaurioituneet materiaalit kapseloitua luotettavasti rakenteeseen, Kiwa Inspectan tutkimus kertoo.

A-Insinöörit suositteli vuoden 2013 kuntotutkimuksessaan ulkoseinien kunnon tarkempaa selvitystä, mutta Akaan kaupunki ei tehnyt sitä ennen peruskorjausta, ja seinät avattiin vain alaosastaan.

Myös Keskustan koulun kaikista muista rakenneosista kuten välipohjista, väliseinistä ja vesikatosta on lueteltu toimenpide-ehdotukset Kiwa Inspectan raportissa. Esimerkiksi pääaulan kahden alkuperäisen välipohjan vaurioituneet materiaalit tulee poistaa.

Kellarikerroksen varaston väliseinärakenne on entinen 1950-luvun ulkoseinärakenne. Rakenteessa on lastusementti- ja puukuitulevyeristys sekä vedeneristeenä pikisivelykerrokset puukuitulevyn molemmin puolin. Seinään rajoittuvassa tilassa on voimakas mikrobivaurioon viittaava haju. Kuva: Kiwa Inspecta.

– Korjaus voidaan toteuttaa peruskorjattujen välipohjien tapaan purkamalla mosaiikkipinta ja ylälaattarakenne sekä sen alapuoliset muottilaudat. Nykyiset eristetäytöt poistetaan ja alalaattaan ja palkkeihin tehdään hiekkapuhallus ja pölynsidontakäsittely. Uusi välipohjarakenne rakennetaan uudelleen. Uusien välipohjarakenteiden liittymäkohdat ulko- ja väliseiniin sekä kaikki läpiviennit ja reiät tiivistetään.

Ennen vuoden 2014–2015 peruskorjausta tai sen aikana kyseisistä välipohjista ei otettu edes näytteitä. Korjausten aikana rakennusurakoitsija teki lisätyötarjouksen niiden uusimisesta, mutta kaupunki hylkäsi reilun 50 000 euron lisätyötarjouksen. Silloinen tekninen johtaja ja peruskorjauksen purkutöiden vastaava työnjohtaja Antti Kemi kertoi Akaan Seudussa 9.1.2019, että välipohjia ei pidetty riskirakenteena.

Alkuperäisten 1950-luvun välipohjien eristetäyttö on maa-ainesta, turvetta ja sahanpurua. Kuva: Kiwa Inspecta.

Täydellisessä peruskorjauksessa jätettiin monen miljoonan työt tekemättä

Akaan valtuusto päätti 13.11.2013, että Keskustan koulu peruskorjataan täydellisesti. Korjausten kustannusarvio oli 5,3 miljoonaa euroa, mutta niiden hinnaksi tuli 7,2 miljoonaa euroa. Työ valmistuivat myöhässä aikataulustaan.

FCG:n vuosi sitten valmistuneessa ehdotuksessa tiivis kustannuslaskelma Keskustan koululla vielä tarvittavista korjauksista oli ilman arvonlisäveroa hieman yli 3,8 miljoonaa euroa. Kyseessä oli luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystyttiin arvioimaan korjausten laajuutta ja kustannustasoa.

– Tämä raportti päivittyy tulevaisuudessa lattiapinnoitteiden kuntotutkimusten, ilmavaihtojärjestelmien kuntotutkimusten, korjaustapaehdotusten ja korjauksiin liittyvän kustannuslaskennan osalta, FCG:n tutkijat totesivat tammikuussa 2018.

FCG:n korjaustapaehdotus ei sisältänyt esimerkiksi riskirakenteena pidetyn liikuntasalin ja muun c-osan alapohjan uusimista. Antti Kemi kertoi 1.9.2018 Akaan Seudussa, että lattian uusiminen on miljoonaluokan kysymys.

Nyt valmistunut Kiwa Inspectan tutkimus suosittelee, että koulurakennuksesta käynnistetään hankesuunnittelu, jossa tutkimustulokset, tulevien korjausten laajuus ja koulun jatkokäyttö otetaan huomioon, jolloin rakennuksen korjaussuunnittelu voidaan toteuttaa oikeassa ja tarpeellisessa laajuudessa.

Mikäli jotain tiloja halutaan ottaa käyttöön, Kiwa Inspecta suosittelee tehtäväksi käyttöä turvaavia korjaustoimenpiteitä, kuten tiivistyskorjauksia. Myös ilmanvaihto tulee säätää siten, että painesuhteet ovat hallinnassa.

– Lisäksi ilmanvaihdon osalta tulee poistaa tai kapseloida kuitulähteet ja nuohota ilmanvaihtokanavat, tutkijat toteavat.

Ennen Keskustan koulun korjaus- tai purkupäätöksen tekemistä Akaan kaupunki odottanee Hirvialhon ja Rasin koulun tuoreimpien tutkimustulosten valmistumista sekä kouluverkkotyöryhmän selvitystä. Keskustan koulu ja niin ikään sisäilmaongelmien vuoksi tyhjänä seisova Hirvialhon koulu ovat nykyään samaa Viialan yhtenäiskoulua.

 

Urakoitsija irtisanoutui halkeiluvastuusta

Kuten Kiwa Inspectan kuntotutkimuksen kuvat kertovat, ensimmäisen kerroksen entisen pääsisäänkäyntiaulan paikalle tehdyssä kirjastossa mosaiikkibetonisen pinnan päälle on liimattu muovimatto. Vuosien 2014–2015 peruskorjauksen aikana koulutyömaalla pidettiin viikoittain urakoitsijapalaveri, jossa oli paikalla eri urakoitsijoita sekä yleensä vähintään jompi kumpi kahdesta Akaan kaupungin palkkaamasta työmaavalvojasta. Betonilattioiden pinnoituksia käsiteltiin myös yhdessä palaverissa.

Ensimmäisen kerroksen kirjastossa mosaiikkipinnan päälle on liimattu muovimatto. Alkuperäisten 1950-luvun välipohjien eristetäyttö on maa-ainesta, turvetta ja sahanpurua. Kuva: Kiwa Inspecta.

30.6.2015 pidetyn urakoitsijapalaverin muistiossa todetaan, että rakennuksen A‐osassa vanhojen betonilaattojen päälle vedetyn plaanon halkeilusta on keskusteltu kokouksessa. Muistion mukaan halkeilu johtuu vanhan betonilaatan valusaumoista ja haperuudesta.

– Ennen plaanottamista asiaa tarkasteltu valvojien ja rakennesuunnittelijan kanssa jolloin ei nähty muuta vaihtoehtoa kuin plaanottaa noin 25 mm kerros. AW‐Rakennus ei ota vastuuta laatan halkeilusta johtuvista ongelmista, muistiossa todetaan.

Peruskorjauksen jälkeen sekä FCG että Kiwa Inspecta ovat tutkimuksissaan todenneet, että myös aulatilojen välipohjat olisi pitänyt purkaa, puhdistaa pilaantuneesta materiaalista ja rakentaa uudestaan. Peruskorjauksen aikana AW-rakennus teki lisätyötarjouksen välipohjien uusimisesta, mutta kaupunki hylkäsi tarjouksen.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.