Antti Kemi sysää syyt kouluremontin epäonnistumisesta muiden harteille – riskiarviot tehtiin aistinvaraisesti ja käyttäjäkyselyllä

Akaan kaupunginhallitus velvoitti viime lokakuussa va. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuoren käynnistämään selvityksen tekemisen ulkopuolisella riippumattomalla taholla välittömästi kaikkien esiin nousseitten osapuolten osalta heidän toiminnastaan Keskustan koulun peruskorjauksen yhteydessä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd) totesi päätöksen jälkeen Akaan Seudulle, että kyseessä on juridinen selvitys.

– Oletan että Briitta-Liisa on ensin Kuntaliittoon yhteydessä, olisiko heillä osoittaa joku juridinen asiantuntijataho. Toivon mukaan löytyy 2–3 sellaista toimijaa, joilta voisi pyytää asiasta tarjotusta. Sen jälkeen hallitus käsittelee asiaa ja tekee päätöksen, kuka siihen valittaisiin, Rämö kertoi lokakuussa.

Selvityksen pohjana on syyskuussa valmistunut Kiwa Inspectan raportti Keskustan koulun peruskorjauksesta ja sen epäonnistumisen syistä. Briitta-Liisa Sinivuori kertoi maanantaina 7. tammikuuta, että asia on hoidossa.

– Olen ollut yhteydessä Kuntaliittoon, mutta ratkaisu ei ole selvä. Sen takia en halua tässä vaiheessa keskustella siitä, millä tavalla asia tulee etenemään.

Myös Sinivuoren mukaan selvityksestä voidaan puhua juridisena selvityksenä.

– Kyllä sitä voi sillä nimellä kutsua. Asia on minulla käsittelyssä tällä viikolla. En uskalla sanoa aikataulusta mitään, mutta saattaa olla, että asia on viidestoista päivä kaupunginhallituksen käsittelyssä, Sinivuori kertoi.

Kiwa Inspectan raportti perustui muun muassa Keskustan koulun peruskorjaushankkeen työmaakokousten pöytäkirjoihin. Loppuvuodesta 2018 myös Akaan Seutu luki läpi sekä työmaakokousten pöytäkirjat että muun muassa kaikkien yli 40 urakoitsijapalaverin muistiot.

Urakoitsijapalaverien muistioista käyvät ilmi esimerkiksi peruskorjauksen venymisen syyt ja se, mitä vastauksia vaille rakennusurakoitsija ja muut urakoitsijat ovat jääneet joko tilapäisesti tai kokonaan.

Korjaamatta jättäminen vaikutti epäonnistumiseen

Elokuussa 2013 tekninen johtaja Antti Kemi puolusti valtuustolle voimakkaasti Keskustan koulun korjaamisen järkevyyttä uudisrakennuksen sijaan. Koulu luvattiin peruskorjata täydellisesti ja uutta vastaavaksi.

Vuosina 2014–2015 kuukausittain pidetyissä työmaakokouksissa puheenjohtajana toimi Akaan silloinen tekninen johtaja Antti Kemi. Kaupungin edustajina paikalla olivat myös työmaavalvojat Juha Jalonen ja Mikko Ahlfors, joista Jalonen toimi osittain samaan aikaan myös kaupungin vt. kiinteistöpäällikkönä. Sivistystoimesta osallistuivat joihinkin kokouksiin sivistysjohtaja Jukka Oksa ja Keskustan koulun rehtori Kaija-Leena Salovaara.

Urakoitsijapalaverit puolestaan pidettiin viikoittain, ja niissä puhetta johti pääurakoitsija AW-Rakennuksen vastaava mestari Jani Harjula. Muiden urakoitsijoiden lisäksi paikalla olivat yleensä valvojat Juha Jalonen ja Mikko Ahlfors tai jompikumpi heistä. Muutamassa palaverissa kumpikaan valvojista ei ollut paikalla.

Kiwa Inspectan raportissa viitataan monesti tilaajaan eli Akaan kaupunkiin, sen tekniseen toimeen ja teknistä toimea edustaneeseen Antti Kemiin. Käydessään läpi peruskorjauksen epäonnistumisen syitä raportti toteaa, että tilaaja on karsinut ja muuttanut korjaustapaa tai korjaustapojen laajuutta rakennesuunnittelijan esityksien vastaisesti korjaustöiden aikana.

– Joidenkin alueiden tai rakennusosien korjaamatta jättäminen tai korjaustyylin muutokset ovat merkittävästi vaikuttaneet korjaustöiden epäonnistumiseen, raportti kertoo.

Antti Kemi teki myös hankesuunnitelman, joka esiteltiin Akaan kaupungin päättäjille koulun peruskorjausta suosittelevan esityksen pohjaksi. Kiwa Inspectan mukaan hankesuunnitelmassa esitettiin kattavasti korjauslaajuuksia kuten vaurioituneiden materiaalien hallinta, julkisivujen korjaukset ja vanhojen läpivientien tukkiminen. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan peruskorjauksessa tehty tai suunniteltu hankesuunnitelman mukaisesti.

– Hankesuunnitelma on tehty kuntotutkimuksen jälkeen, joten sen tekijällä on ollut tieto rakennuksen ongelmista ja tarvittavasta korjauslaajuudesta, raportti toteaa.

Kaikkien vaurioiden laajuutta ei selvitetty

Kiwa Inspectan raportin mukaan rakennesuunnittelija Matti Nisukangas A-Insinööreistä yritti korjaustöiden aikana vaikuttaa kokouksissa korjauksien laajuuteen ja toi esille riskejä, joita korjaamatta jättäminen voi aiheuttaa.

– Toteutuksessa olisi pitänyt noudattaa kuntotutkijoiden ja rakennesuunnittelijan esityksiä hankkeen eri vaiheissa koskien korjaustöiden laajuutta tai korjaustapaa.

Hankesuunnitelmassa olisi myös pitänyt tuoda esille korjaukseen sisältyviä riskejä.

– Korjaussuunnittelussa oli tiedossa, että rakenteiden sisään tullaan jättämään vaurioituneita materiaaleja. Korjaustöillä on pyritty uutta vastaavan rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen käyttäjille. Tällöin korjaukset olisi pitänyt ulottaa toteutettua laajemmalle ja niiden jälkiseuranta ja laadunvarmistus toteuttaa järjestelmällisesti raportti toteaa.

Myös A-insinöörien keväällä 2013 tekemän kuntotutkimuksen laajuudessa oli Kiwa Inspectan mukaan muutamia puutteita. Kuntotutkimuksessa havaitut lisätutkimustarpeet olisi kuitenkin pitänyt tehdä korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.

– Ulkoseinien toteutustapaa ja materiaalien vaurioitumislaajuutta varsinkin C-osan liikuntasalisiivessä ei ole tutkittu, ja ulkoseinistä on esitetty lisätutkimustarve, Kiwan tutkijat kirjoittavat.

Viime vuonna valmistuneen raportin mukaan Keskustan koulun ulkoseinien toteutustapaa ja materiaalien vaurioitumislaajuutta varsinkin liikuntasalisiivessä ei tutkittu ennen peruskorjausta. Liikuntasali otettiin käyttöön maaliskuussa 2015.

”Syy on jossain muussa kuin kaupungissa”

Antti Kemi toimii tällä hetkellä osan viikosta Akaan kaupungininsinöörinä ja on osan viikosta eläkkeellä. Kemi siirrettiin jo teknisenä johtajana elokuussa 2017 sivuun kaikesta Keskustan koulua koskevasta valmistelusta ja esittelystä, mutta Kiwa Inspectan raportin tulosten syitä hän suostui kommentoimaan Akaan Seudulle.

Kemi otti yhteyttä Akaan Seutuun vasta lehden tiedusteltua hänen esimieheltään, tekniseltä johtajalta Jaana Kootalta, onko Kemi lainkaan töissä, koska hän ei vastaa mihinkään viesteihin, puheluihin tai soittopyyntöihin.

Antti Kemin mielestä vastuu Keskustan koulua koskevista lisätutkimuksista oli konsultilla eli A-Insinööreillä, ei peruskorjauksen tilaajalla eli Akaan kaupungilla. Tästä syystä Kemi ei vaatinut tutkimaan esimerkiksi rakennuksen ulkoseiniä, vaikka näin oli kehotettu tekemään.

– Luonnollisesti heidän olisi pitänyt ne tehdä tai nostaa esille tutkimustarve vielä erikseen. A-Insinöörien valinta rakennesuunnittelijaksi perustui juurikin siihen, että he olivat tehneet alkuperäiset selvitykset ja tiesivät, mitä lisätutkimuksia siellä on tarpeen tehdä, Kemi sanoo.

– Jos jotain on jäänyt tekemättä, syy on jossain muussa kuin kaupungissa, Kemi naulaa.

Hän kertoo, että tiesi kehotuksesta tutkia ulkoseiniä mutta ei kiinnittänyt huomiota siihen, että niitä ei aiota tutkia. Kemi ei kertomansa mukaan myöskään keskustellut A-Insinöörien kanssa ulkoseinien tutkimisesta.

– Se on heidän ammattitaitoaan. Heiltä on tilattu kokonaisvaltainen suunnittelu, että saadaan terve rakennus. Mitään ei ole päätetty olla tekemättä, mitä on tarve tehdä, Kemi vakuuttaa.

Korjausliikkeitä purkutöiden aikana

Vaikka hankesuunnitelma ja siihen perustunut reilun viiden miljoonan euron peruskorjausbudjetti oli hyväksytetty Akaan valtuustolla, kaikkia edessä olevia töitä ei tiedetty eikä Antti Kemin mukaan ollut tarkoituskaan tietää.

– Tarkoituksena oli, että purkutyön yhteydessä selvitetään rakenteita ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä, mitä siellä havainnoidaan, Kemi toteaa.

Hän toimi myös purkutöiden vastaavana työnjohtajana.

Kesäkuussa 2014 kerrottiin, että Keskustan koulun välipohjan kotelorakenteista on löytynyt selkeä syy sisäilmaongelmiin. Kaikkia välipohjia ei kuitenkaan avattu.

Epäonnistuneen peruskorjauksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että 1950-luvulla rakennettujen kiviseinien sisällä olevat lämpöeristeet ovat mikrobivaurioituneet. Antti Kemin mukaan seinien luultiin olevan massiivitiiltä.

– Siellä on monenlaista seinärakennetta. Kun A-Insinöörit selvittivät seinärakenteet, siinä seinärakenneluettelossa, mitä seinä pitää sisällään, ei ollut lasivillaa sisältävästä paperista mitään tietoa, Kemi sanoo.

A-Insinöörien kuntotutkimus kertoi, että ulkoseinien kantavana rakenteena olevan massiivirakenteisen tiiliseinän ulkopuolella kantavan tiilirakenteen ja ulkoverhouksen välissä on impegroidulla paperilla päällystetty 4–5 senttimetrin lasivillaeristys.

Ei kovin merkittäviä löydöksiä epäpuhtauksista

Päätelmät siitä, että kolmikerroksisen rakennuksen ulkoseinät eivät ole vaurioituneet, tehtiin Antti Kemin mukaan maanpinnan alapuolisten rakenteiden perusteella.

– Ne purettiin kaikki oletuksella, että siellä on epäpuhtauksia seinärakenteen välissä. Kovin merkittäviä löydöksiä epäpuhtauksista ei silminnähden tarkastellen todettu. Jos kerran maanpinnan alapuolella olevissa rakenteissa ei ollut epäpuhtauksia, miten niitä olisi maanpinnan yläpuolella olevissa rakenteissa? Kemi kysyy.

Sen verran hän kertoo tietäneensä, että muun muassa ruokalan seinissä on korkkilevy välissä.

Purkutyöt alkoivat Keskustan koulun juuri uusitusta keittiöstä, josta vietiin kaikki koneet ja laitteet välivarastoon odottamaan. Keittiö ja ruokala siirtyivät peruskorjauksessa B-siivestä A-siipeen.

– Jos 60-senttisessä seinässä on sentti korkkia välissä, onko se iso riski kokonaisuuden kannalta, jos talon tekniikka on muuten balanssissa? Kemi tiedustelee ja perustelee vielä ylempien seinien tutkimattomuutta.

– Samanlainen korkkilevy oli myös maanpinnan alapuolisissa seinissä, mitkä purettiin. Tutkimus tapahtui siinä satojen neliöiden alalla. Meillä ei ollut sellaista tietoa, että olisi aistinvaraisesti havaittavissa mitään poikkeavaa.

Riittääkö aistinvaraisuus?

– Näin jälkeenpäin ajatellen ei.

Korjauksessa ei pyritty leikkaussalitarkkuuteen

Antti Kemin hankesuunnitelma ja kustannusarvio Keskustan koulun korjaamisesta perustui hänen edellisessä työpaikassaan Loimaan kaupungilla tehtyihin kouluremontteihin. Akaan kaupungille pian tulonsa jälkeen tekemässään hankesuunnitelmassa Kemi kertoi päättäjille, että Keskustan koulun peruskorjauksessa uusitaan tai otetaan hallintaan pilaantunut materiaali rakennuksesta. Miksi näin sitten ei kaikissa paikoissa tehty?

Kemin mukaan peruskorjauksessa ei pyritty leikkaussalitarkkuuteen vaan tekemään ”normaaliin koulukäyttöön kelpaava rakennus”.

– Kaikissa materiaaleissa, kun niitä lähdetään tutkimaan, löytyy aina jonkin verran pitoisuuksia, mutta se, ylittyykö sallittu raja-arvo, on sitten eri asia. Mitään tietoista riskiä ei otettu, Kemi sanoo.

Entä mikä on koulutason ja leikkaussalitason ero? Miten niitä voi verrata?

– Jos puhutaan leikkaussalista, jokainen ymmärtää, että bakteeritaso pitää olla jossain aivan muualla kuin missä muussa tilassa tahansa. En osaa yksilöidä sen tarkemmin.

Kemin mukaan koulukäyttö vastaa aika lailla samaa kuin normaali asumiskäyttö. Leikkaussalikäyttö taas on ihan oma lukunsa.

– Sitä ei ole tavoiteltu.

”Tutkimalla löytyy monenlaisia tuloksia”

Vuosien 2014–2015 peruskorjauksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että koulun A-osan kaikkien kolmen kerroksen pääaulan betonisten välipohjalaattojen sisällä on lahonnutta muottilautaa. Antti Kemin mukaan olettama oli, että pilaantunutta materiaalia ei ole.

– Aulassa ei ollut läpivientiä eikä siellä ole vesijohto- tai viemärirakenteita kuten käytävillä. Käytävissäkään ei ollut pilaantunutta materiaalia. Miksi sitä olisi keskemmällä? Kemi ihmettelee.

Välipohjan laattojen sisältöä ei missään vaiheessa tutkittu, koska siihen ei Antti Kemin mukaan nähty tarvetta.

– Kun käytävien eristeet oli purettu, rajapinnasta otettiin näytteet ja tutkittiin ja todettiin, että ne eivät ylitä raja-arvoja. Se on kelpo materiaalia, jonka voi sinne ilman riskiä jättää.

Hän toistaa myös useampaan kertaan, että pääaulojen mosaiikkibetonipinnan säilyttäminen oli jo päätetty.

– Arkkitehtihan sen oli jo päättänyt, että sitä ei purettaisi.

Mutta ei kai mosaiikkipinta voi olla peruste jättää mahdollisia pilaantuneita materiaaleja rakenteisiin?

– Eipä tietenkään. Olisihan sen näytteen voinut ottaa alakauttakin, Kemi toteaa.

Peruskorjauksen rakennusurakoitsija teki reilun 50 000 euron lisätyötarjouksen välipohjien purkamisesta, mutta se hylättiin. Päätöksen teki Kemin mukaan peruskorjausta valvonut rakennustoimikunta, jolle hylkäämistä esitti Kemi itse. Kemin mukaan hänelle hylkäämistä esittivät molemmat työmaavalvojat eli Juha Jalonen ja Mikko Ahlfors.

Kun Kari Immonen (kesk.) ja Raimo Lajunen (oik.) tutkivat Keskustan koulua epäonnistuneen korjauksen jälkeen, kolmen kerroksen hissiaulojen välipohjatiloista löytyi lahonnutta muottilautaa. Antti Kemin (vas.) mukaan välipohjia ei pidetty riskirakenteena. Näytteitä niistä ei otettu ennen remonttia eikä sen aikana.

– Ei se ollut minun päättämäni asia.

Kemi sanoo, että Jalonen myös päätti, mistä näytteet otetaan.

– Hän on sertifioitu tutkija. Hänellä on kuntotutkijan pätevyys. Kyllähän siinä muitakin kustannuspaineita oli, ja mietittiin, onko siinä riskiä. Niillä tiedoilla, mitkä saatiin, ei ollut riskiä.

Myös yhden ilmanvaihtokonehuoneen lattiasta otettiin näytteet vain reunasta. Myöhemmissä tutkimuksissa välipohjasta löytyi vaurioitunutta materiaalia.

– Tutkimalla löytyy aina monenlaisia tuloksia. Mutta onko sillä merkitystä siihen, ylittääkö se sallitut arvot? Antti Kemi aprikoi.

Liikuntahallin riskiarvio perustui Kemin käyttäjäkyselyyn

A-Insinöörien kevään 2013 kuntotutkimus kertoi, että koulun C-osassa eli liikuntasalin siivessä vedet ovat valuneet hallitsemattomasti vesikatoilta ja liittymistä seinäpintoja pitkin ja aiheuttaneet vaurioita rakenteisiin liikuntasalin ja kahviolaajennuksen osalla. Esimerkiksi C-osan ja A-osan välisen rajataitteen kohdalla valumat olivat aiheuttaneet rakenteisiin kosteusvaurioita koko valuma-alueen matkalla.

Kuntotutkimusraportin mukaan yksi oleellisimmista lisätutkimustarpeista Keskustan koululla oli liikuntasaliosuuden vesivaurioiden kokonaislaajuuden ja alapohjan ilmatilan selvitys.

Antti Kemin mukaan liikuntahallin ulkoseinät avattiin vain alaosasta eikä ylempää otettu edes näytteitä, koska kyseessä oli urakkapapereissa määritelty raja.

– Ei kyllä mistään suunnasta tullut sen tyylistä esitystä. Alapäästä oli tietoa ja todettiin, että lumenaurauksen suojakaide on hitsattu liikuntahallin runkoon. Terästankoa pitkin kylmä ja kosteus tuli läpi, Kemi kertoo.

Myöskään salin parketin alla olevan alapohjan ilmatilaa ei tutkittu ennen peruskorjausta tai sen aikana.

– Liikuntasalin ulkoseinästähän löytyi selkeää pilaantunutta materiaalia. Ensin poistettiin syy ja sitten seuraus. Yleinen sääntö on, että pilaantunut materiaali pois ja vielä metri tervettä.

Salin lattiasta uusittiin vain kaistale reunustoilta. Vuonna 2017 Antti Kemi antoi tekniselle lautakunnalle lausunnon, jossa hän totesi liikuntahallin lattiasta näin: ”Oletettavaa on, että vauriot esiintyisivät lähinnä ulkoseinien vierustoilla.”

Kiwa Inspectan raportin mukaan hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi rakennuksen koko alapohja tulisi korjata tai uusia, mutta korjaustöistä karsittiin tilaajan päätöksellä pois liikuntasalin alapohjan uusinta.

Valtuuston päätöksen mukaan Keskustan koulu piti peruskorjata täydellisesti. Miten rakennus voidaan peruskorjata täydellisesti, jos korjaus pohjautuu sinun olettamuksiisi?

– Jos liikuntahallin lattiasta puhutaan, sehän otettiin rajaviivaan asti auki. Kyselin käyttäjiltä, onko lattiaa koettu jossain vaiheessa kylmäksi. Siinä vaiheessa käyttäjien tieto oli, että lattiaa ei ole koettu kylmäksi. Se ei ole sisäilmariski. Täyttä varmuutta ei saa kuin avaamalla, ja se on miljoonaluokan kysymys. Todettiin, että ei ole tarpeen ottaa sen enempää sitä auki.

Työmaavalvoja ja Akaan vt. kiinteistöpäällikkö Juha Jalonen kertoi syyskuussa 2014, että liikuntahallin lattia on säästynyt kosteusvaurioilta.

Mikä siinä olisi maksanut?

– Kaikki ylös. Mitenkä sen ontelolaatan alapuolella olevan eristeen muuten kiinnittää. Rakennat käytännössä kokonaan uudelleen sen lattian, Kemi kuvailee tekemättä jätettyä työtä.

”Oireilu lähti oirekyselystä”

Antti Kemin mukaan Keskustan koululla tehtiin ”lähtökohtaisesti hyvin merkittävä remontti kaiken kaikkiaan”. Kun uudelleen käyttöön otetulla koululla esiintyi oireilua ja ongelmia, Kemille ei ihan ensimmäisenä tullut mieleen, että syynä olisivat koulun rakenteisiin jätetyt vanhat eristeet.

Kemin mukaan jokaiseen oireiluun on oma syynsä. Hän arveli lasten ja henkilökunnan sisäilmaoireiden syyksi muun muassa liian kuivaa ilmaa ja oppilaiden kenkiä.

– Oireilu lähti oirekyselystä, missä kysytään, että koetko, että rakennuksessa on tunkkaista tai epämiellyttävää hajua. Kun tulet ensimmäisenä tilaan, jota käytetään tarkoitukseen, mihin sitä ei ole suunniteltu, se on ensivaikutelma.

Kemi tarkoittaa oppilaiden kenkiä eteisaulassa, jossa ei ollut riittävää ilmanvaihtoa.

– Ne ruksit tulevat siitä syystä, että ala-aulaa käytettiin eri tarkoitukseen kuin oli suunniteltu.

Mistä tiedät?

– Se on ihan loogista päättelyä. Jos astut raittiista ulkoilmasta eteisaulaan, missä ne kaikki kengät ovat paikallaan ja sitä ei ole ilmanvaihdossa huomioitu, kaikki aistivat, että tässä kohtaa ei ole kaikki kohdallaan.

Peruskorjatussa Keskustan koulussa sisäkengät riisuttiin välitunnille mennessä alakerran telineisiin ja laitettiin taas tunnille mennessä jalkaan. Antti Kemi arveli märkiä ulkokenkiä ensisijaiseksi syyksi oppilaiden ja henkilökunnan oireisiin.

Kemin mukaan myös liian kuiva ilma aiheuttaa samanlaisia oireita kuin oikea sisäilmaongelma. Peruskorjatulla Keskustan koululla ilman suhteellinen kosteus oli 20 prosentin paikkeilla.

– Kyllä se vaan oireita aiheuttaa sekin.

Mistä keksit tuon? Korjausten jälkeen koulua tutkineet Kari Immonen ja Raimo Lajunen kumosivat tämän perustelun.

– Sen nyt löytää vaikkapa googlettamalla. Suositus on, että kosteus on 40–60. Ei se tietenkään kaikille aiheuta. Eivätkä siellä kaikki oireilleet.

Tuliko sinulla mieleen, että oireet voisivat johtua avaamattomista rakenteista?

– Sanotaanko, että syytä etsittiin kyllä muualta.

Miksi?

– Koska normaalin käytännön mukaisesti, miten yleensä näissä peruskorjaus tehdään, kaikki ja vielä paljon yli sen oli tehty. Mitään tietoista riskiä ei otettu. Silloin syyn täytyy olla muualla.

Etkö ajatellut, että jäi avaamatta joku paikka, missä voi olla vaurioitunutta materiaalia?

– Ei kai tuollaiseltakaan ajatukselta voi välttyä, että tuollaista ei kävisi mielessä. Avoimia kysymyksiä oli aika paljon.

Urakoitsijat kaipasivat kaupungin vastauksia

Helmikuussa 2015 pidetyn urakoitsijapalaverin muistio kertoo, että tilaaja eli Akaan kaupunki ei reagoinut moniin lisätyötarjouksiin millään tavalla.

Myös Keskustan koulun peruskorjauksen urakoitsijapalavereiden muistioissa viitataan monesti tilaajaan eli kaupungin tekniseen toimeen ja Antti Kemiin. Muistioissa on mainittu joihinkin asioihin liittyen usean viikon ajan, että pääurakoitsija tai urakoitsijat eivät ole saaneet tilaajalta pyydettyä tietoa tai kommenttia siitä, miten joidenkin purku- tai rakennustöiden tai lisätyötarjousten kanssa edetään.

Esimerkiksi 17.3.2015 pidetyn urakoitsijapalaverin muistiossa todetaan, että ”voimassaolo erääntynyt seuraavissa muutos‐ ja lisätyötarjouksissa, tilaaja ei ole reagoinut, numerot 57–59, 65–66, 69, 71, 74–76”.

Antti Kemin mukaan asiat eivät olleet hänestä kiinni. Hänen mukaansa tiedot on kerrottu ja annettu, mutta niitä ei ole kirjattu muistioihin.

Viivästysten syyt olivat Kemin mukaan myös urakoitsijapalavereissa istuneiden valvojien eli Jalosen ja Ahlforsin tiedossa.

– En osaa sanoa, miksi he eivät ole vastanneet. Taustalla on pakko olla se, että tietoa asian ratkaisemiseen ei ole ollut käytettävissä.

Mutta sinä olet edustanut tilaajaa, eivät valvojat. Tieto olisi siis pitänyt tulla sinulta, ei valvojilta.

– Kyllä, mutta valvojat ovat selvittäneet laskuja ja lisätutkimuksia. Kyllä sen urakoitsijat tietävät, että vastaus tulee sitten, kun kaikki fakta on saatu, mitä tarvitaan. Ei näitä tarkoituksellisesti ole haluttu venyttää.

8. tammikuuta 2015 pidetyssä palaverissa urakoitsijat olivat sitä mieltä, että A-osan luokkatilojen osittaista luovuttamista syyslukukauden aikana ei voida pitää realistisena lisääntyneen työmäärän ja purkutöiden viivästymisen johdosta. A-osaan kuitenkin siirtyi väistötiloista useampi luokka jo ennen marraskuun puoliväliä. Peruskorjaus oli tuolloin vielä kesken isossa osassa rakennusta.

Entä kuinka paljon taloudellinen puoli eli jo aiheutuneet lisäkustannukset ja budjettiylitykset painoivat?

– Niin paljon se ei painanut, että tietoista riskiä olisi ruvettu ottamaan. Mutta syvällisempää harkintaa jokaiseen asiaan. Se näkyy siinä, että vastaukset kestivät, Kemi sanoo.

Hänen mukaansa asiat, joita Kiwa Inspectan raportti kertoi Keskustan koulun peruskorjauksen epäonnistumisesta, ovat pieniä detaljeja eli yksityiskohtia.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.