Pienellä kansalla ei ole karussa maassa mahdollisuutta moniin virheisiin

Akaan kaupungin itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa Toijalan yhteiskoululla puhunut valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok) muisteli opiskeluaikojensa Erasmus-vaihtovuotta 2002. Häneltä kysyttiin, mihin Suomen teknologian ja hyvinvoinnin nopea kasvu perustuvat.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Jakko Leinosen mielest Viksu Akaa-strategia kattaa kaikki akaalaisille tärkeät asiat.

– Hetken mietittyäni vastasin, että meitä on oikeasti niin vähän, että asiat pitää tehdä yhdessä, jotta kaikki tutkittu tieto on käytössä laajasti. Toisaalta meillä on niin karu ilmasto, että moneen virheeseen ei ole varaa tai kuolemme kylmyyteen. Lisäsin vielä, että meillä on myös pitkä itäraja naapurimme kanssa, joten meidän on oltava hereillä jatkuvasti.

Jaakko Leinosen mielestä suomalaisten tulee tänäänkin toimia yhdessä, nopeasti ja oikein. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää myös parhaan saatavilla olevan teknologian hyödyntämistä.

Suomea halutaan puolustaa

Puheenjohtaja Leinonen pitää koko maan kattava puolustusjärjestelmää tärkeänä arvona, jolla taataan maamme koskemattomuus.

Hyvän Mielen Orkesteria johti Anne Mönkö.

– Maamme puolustustahto sekä puolustuskyky ovat maailman huippuluokkaa. Suomen strategisia ratkaisuja on arvostettu maailmalla. Naapurimaammekin ovat todenneet, että Suomi tekee oikein, kun on säilyttäneet laajan asevelvollisuuden ja kouluttaa lähes kaikki miehet kaikista ikäluokista puolustamaan maata, sanoi Leinonen.

Monday-bandissä soittavat Jessica Sakala (vas.) keyboards Risto Påtiälä kitara, Milja Hiltunen huilu, Erica Fuss rummut ja Valtteri Tamminen basso.

Akaassa arvostetaan erilaisuutta

Akaassa on puheenjohtaja Leinosen mielestä moni asia todella hyvin. Kaupunki on Suomen kasvun keskiössä. Liikenneyhteydet ovat loistavat. Akaaseen on helppo tulla. Tänne on myös mukava kotiutua.

Pertti Lintula ja Assi Maijala esittivät Jukka Kuoppamäen kappaleeb Sininen ja Valkoinen Hyvän Mielen Orkesterin säestyksellä.

– Akaassa toimimme yhteisöllisesti, joka tarkoittaa myös erilaisuuden arvostamista ja vastuullista toimintaa. Yhdessä menestyminen tarkoittaa asukkaita, koko kaupunkiamme, kuntaseutua. Strategiamme ydin eli Viksu Akaa kattaa kaikki meille tärkeät asiat, pohti Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen.

Nuorten tervehdyksen Akaan itsenäisyypäivän kansalaisjuhlaan toi lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Jenny Ahlman. Hänen ikäiselleen on itsenäisyys itsestäänselvyys. – Olen koko ikäni saanut laulaa siniristilipusta, kantaa kädessäni Suomen leijonalla varustettua kassia, elää turvallisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä.

Valkeakosken musiikkiopiston Monday-bändi esitti Knipin Mestaripiirros-kappaleen laulusolistina Maisa Loijas.

Elina Metsäketo tuliksi Mondayn sästämänä hienosti Pave Maijasen kappaleen Ikävä.

Akaan balettikoulun tunnelmointia itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa.

 

 

”Uhrin ansiosta tavallinen arkinen elämä on mahdollinen”

Rovasti Sauli Turja on sota-ajan lapsi. Hän muistaa äitinsä kiinnittäneen sanomalehtiä Tampereella kodin ikkunoiden suojaksi. Jälkeenpäin Turja on myös ymmärtänyt, että kellarissa oltiin pommisuojassa, vaikka puolitoistavuotiasta poikaa kiinnostikin enemmän kellarissa ollut polkuauto.

Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen ja kaupunginhallituksen 2. vapapuheenjohtaja Jukka Salminen laskivat sankaripaadelle kaupungin, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppeleen.

– Meistä itse kullakin on tietoa talvi- ja jatkosodasta. Ja mahdollisesti myös muistoja, jotka liittyvät noihin tapahtumiin. Jokaisen perheen historiaanhan tuo aikakausi kaikkineen kuuluu, mietti Turja.

Rovasti Sauli Turjan mielestä elämä, joka ei samalla ole uhrautumista, on omakohtaisesti tyhjän arvoiseksi punnittu elämä. – Itse asiassa merkityksettömäksi tunnustettu kokemus. Uhrin ansiosta turvallinen arkinen elämä on mahdollinen. Tätä arkista uhrautuvaisuutta kansakunnan olemassaolo tarvitsee.

Sauli Turjalla on hallussaan isänsä sotilaspassi, ehjä tuntolevy, tammenlehvätunnus ja mitalit.

Tärkeimmäksi muistokseen Sauli Turja nostaa kuitenkin isänsä sota-ajan päiväkirjan, josta hän luki sankarihaudalla aamun kunniakäynnillä luki otteen.

”Kaitajärveltä minut komennettiin takaisin Suojoelle, ja edelleen Suojärvelle, missä toimin opastuselimessä ja olin jonkinlaisena kontrollimiehenä, ettei sotasaalista ja armeijalle kuuluvaa omaisuutta kuljetettu pois rintamalta. Paljon otimme kiväärejä ynnä muuta ”sotasaalista” lomalaisilta pois.

Suojärveltä kävin pienellä komennuksella kotona. Asia järjestettiin mukavasti. Viivyin kotona vain jokusen päivän. Jonkin viikon kuluttua vaimo kirjeessään mainitsi vartovansa lasta.

Isä kotiutettiin

”Eräänä iltana palatessani partiomatkalta Äänislinnasta, oli komppanian poikia asemalla junaa vastaanottamassa. Eräs poika tuli luokseni, ojensi kätensä sanoen: onnittelen. Kummastelin, mutta hän selitti, että pääsen siviiliin. Siviiliin lähtöhän siitä tuli, vaikka komppaniassa ei asiasta mitään tiedetty. Oudoin tuntein läksin kotimatkalle.”

– Mitä kaikkea nuo oudot tunteet lienevät olleetkaan, isäni palasi poliisiksi Tampereelle – 30-vuotias mies. Ja minähän se olin, joka sai alkunsa lyhyellä Tampereen visiitillä, selvensi Turja.

Sauli Turja muisteli myös luokkatovereitaan, jotka eivät isäänsä koskaan nähneet.

– Lempäälässä asuneet vanhemmat serkkuni ovat monesti jälkeenpäin naureskelleet, kun minä alle kouluikäisenä heille lausahdin: kyllä sotaherraksikin olisi kiva ruveta, mutta sodassa voi saada surmansa.

Vahingossa eloon jäänyt

Puheensa Sauli Turja päätti Juuret Suomessa -kirjasta löytäneeseen Frans Ristilahden tekstin sitaattiin.

”Vahassa sotilaspassissani lukee: osanotto taisteluihin Salmenkankaita, Äyräpää, Vuosalmi. Nyt jo kuuttakymmentäviittä kurkistellessani vaikuttaa, että olen kuin vahingossa eloon jäänyt, kun katselen synnynseutuni kalmistossa rippikoulukavereitteni nimiä sankarihautojen kivistä. Avaan illalla sen ison kirjan, ja minulle selvenee, että elämälläni on kuitenkin tarkoitus, vaikka en kaatunutkaan kentälle.”

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille seppeleen laskivat Akaan Karjalaseuran puheenjohtaja Eija Hatakka-Peltonen ja varapuheenjohtaja Heikki Teräväinen.

Vapaussodassa ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeille seppeleet laskuvat Leena Antila, Antti Pahlanen, Salla Bister ja Eila Arvonen.

– Elämä, joka ei samalla ole uhrautumista, on omakohtaisesti tyhjän arvoiseksi punnittu elämä, itse asiassa merkityksettömäksi tunnustettu kokemus. Uhrin ansiosta turvallinen arkinen elämä on mahdollinen. Tätä arkista uhrautuvaisuutta kansakunnan olemassaolo tarvitsee, mietti Sauli Turja.

 

 

Akaa jakoi huomionosoituksia

Vuoden Urheilija-palkinnon pokkasi Leijona Futsal. Palkinnon vastaanottivat  kapteeni ja toiminnanjohtaja Jussi Nyström, puheenjohtaja Tero Kivistö ja viestintäpäällikkö Juha Vedenpää

Akaan Yrittäjäpalkinnon 2018 sai 120-vuotisjuhlavuottaan viettävä Toika Oy. Sivistysjohtaja Tero Kuusisto ojensi palkinnon Toikan toimitusjohtaja Jukka Yrjölälle.

Akaan Kulttuuripalkinnon 2018 sai taidekasvattaja ja taiteilija Minna Polus. Polus on opettanut lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta jo lähes 15 vuoden ajan. Minna Polus oli syksyllä myös Akaan Lux-tapahtuman taiteellinen johtaja.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.