Akaan sijoitus kolaritilaston kärjessä ei yllätä

Akaa pääsi tilastojen kärkeen, mutta ei tietenkään myönteisessä mielessä. Meillä tapahtuu liikennevahinkoja suhteessa asukaslukuun eniten maassamme. Tämän ymmärtää, jos vähänkään seuraa tiellä liikkujien käyttäytymistä kaupungissamme.

”Mitä välii” tuntuu olevan se motto, millä liikennesääntöihin suhtaudutaan. Kaupunki poisti terveyskeskuksen neuvolaan ja hammashoitolaan johtavan tien risteyksessä olleen pakollista pysähtymistä osoittavan merkin, kun ei ihmiset kuulema ymmärrä sen merkitystä, kun niitä on Akaassa niin vähän. Mitä kummaa? Eikös liikennemerkkien tunteminen ole yksi tärkeä kriteeri, että ylipäätään saa oikeuden ajoneuvon kuljettamiseen? Tosin tuota tietä usein käyttävänä olen pohtinut stop-merkin aiheellisuutta tuossa paikassa, missä näkyvyys on hyvä ja liikennekin melko rauhallista.

Otetaanpa ensimmäisenä nopeusrajoitukset. Niiden noudattaminen tuntuu olevan suorastaan mahdotonta. Hämeentie, Lentiläntie ja moni muu katu osoittaa, ettei merkityistä rajoituksista piitata. Pitää varmaan tapahtua todella vakava onnettomuus tai tiheämpi valvonta ennen kuin asenteet muuttuvat.

Pysäköidään, miten halutaan piittaamatta siitä, miten pysäköinti on merkein sallittua. Kevyen liikenteen väylille pysäköidään siten, että hankaloitetaan niiden tienkäyttäjien kulkemista, joille kyseiset tiet on tarkoitettu.

Markettien parkkipaikoilla tapahtuu paljon kolhimisia. Ikävin ilmiö on se, että paikalta poistutaan ottamatta yhteyttä kolhitun auton omistajaan, ja jätetään hänet korvaamaan toisen tekemä vahinko. Toisaalta hämmästyttää myös se, ettei ruutuja maalattaessa oteta huomioon sitä, että autot ovat nykyisin leveämpiä kuin ennen.

Inva- ja lapsipaikoille pysäköidään huoletta, vaikkei niihin ole lupaa tai tarvetta. Etenkin apteekin eteen invapaikalle pysäköinti ilman lupaa on ihan tavallista. Ja se kännykän käyttö ajaessa! Moni lähtee kaupan parkkipaikalta, ja heti liikkeelle lähdettyään alkaa puhelu. Eikö sitä voi hoitaa ennen kuin käynnistää auton?

Usein kuulee puhuttavan, kuinka Akaassa syntyy kolmen auton ruuhka. Miten se saadaan aikaan, on melko selvää. Otetaanpa nyt tuo alikulkutunnelin risteys Toijalassa. Kun tulee siihen kylältä päin ja haluaa kääntyä vasemmalle, niin siinä sitten jonotetaan. Sekaan ei uskalla mennä, sillä vilkun käyttö ajoissa on mahdotonta. Vilkkua tässä kylässä käytetään vasta silloin, kun jo käännytään. Hevosmiehiäkin liikenteessä on lukematon joukko; ensin jarrutetaan ja sitten joskus tai jouluna laitetaan vilkku näyttämään muille, että ei tässä mitään hätää, olen kääntymässä. Kaikki eivät viitsi vilkkua käyttää lainkaan.

Pyöräilijät ajavat missä sattuu ja kumpaa puolta tietä tahansa. Ei näytetä merkkiä, mikäli ollaan kääntymässä. Pimeässä ei käytetä valoja. Miksi käytettäisiin, kun katuvalot valaisevat niin hyvin, että näkee ajaa. Niinpä, mutta näkevätkö muut tiellä kulkijat pimeän pyörän?

Lapsille laitetaan kyllä kypärät päähän, muttei sitten kerrota, miten liikenteessä tulee liikkua. Lasten pyöriin harvoin laitetaan lamppua. Ei se kypärä vammautumista estä, lieventää ehkä hiukan. Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, ja häntä koskevat samat säännöt kuin moottoriajoneuvolla ajavaakin.

Jalankulkijoiden liikkuminen pimeässä ilman heijastinta kertonee sen, että moni on tehnyt elintenluovutustestamentin. Suojateiden kohdalle jäädään kuulumisia vaihtamaan, eikä autoilija tiedä, ollaanko kohta syöksymässä yli vai jatketaanko siinä pitkäänkin keskustelua.

Liikennesäännöt on tehty meidän kaikkien tienkäyttäjien turvaksi. Ei niitä ole laadittu meidän kiusaksemme.

 

Raija Toivonen

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>