Akaan kaupunki jakoi huomionosoituksia itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa

Akaan kaupunki jakoi itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa Toijalan yhteiskoululla huomionosistuksia menestyneille akaalaisille.  Akaan Yrittäjäpalkinnon sai Toika Oy. Kulttuuripalkinto ojennettiin taideopettaja Minna Polukselle. Vuoden Urheilija -palkinnon pokkasi Leijona Futsal. Kunniamaininnan arvokkaiden rakennuksien peruskorjaamisesta uuteen käyttöön sai yrittäjä Sami Hyötyläinen.

Leijona Futsal tietää mitä tekee. Nyt tuli Vuoden Urheilija -palkinto.

Taideopettaja Minna Polus oli silmin nähden onnellinen saamastaan huomiosta. Työ lasten ja aikuisten kuvataideopintojen parissa on kantanut hedelmää.

Akaan Yrittäjäpalkinnon Toika Oy:n toimitusjohtaja Jukka Yrjölälle luovuttivat sivistysjohtaja Tero Kuusisto (vas.) ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jukka Salminen.

Suomen tasavallan 101. itsenäisyyspäivää vietetiin Akaassa perinteisin menoin. Päivän juhlallisuudet alkoivat reserviläisjärjestöjen lipunnostolla Toijalan torilla sekä kunniakäyneillä sankarihaudoilla, Karjalaan jääneiden vainajien ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeillä. Akaan sankarihaudalla kaupungin, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppeleen paadelle valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok) ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jukka Salminen (kok).

Akaan sanakarihaudalla puhui valtuutettu, rovasti Sauli Turja.

Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (vas.) ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jukka Salminen laskivat kaupungin, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppeleen sankaripaadelle. Kunniavartion paadelle asettivat Toijalan reservilläsijärjestöt.

 

 

Veteraani- ja kansalaisjärjestöjen lippulinna Akaan sanakarihaudalla. Itsenäisyypäivän juhlajumalanpalveluksessa Akaan kirkossa saarnasi kirkkoherra Ali Kulhia.

Valtuuston puheenjohtajan Jaakko Leinosen juhlapuhe itsenäisyyspäivä kansalaisjuhlassa

VÄLIOTSIKOT TOIMITUKSEN

Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen.

Arvon sotiemme veteraanit, kunnioitetut lotat, hyvä juhlayleisö

Onnea 101-vuotiaalle Suomelle. Kiitos, että olette täällä juhlimassa Suomen syntymäpäivää.

On suuri kunnia olla täällä pitämässä puhetta teille. Suomi on tänään vapaa maa. Suuri ja nöyrä kiitos  sotiemme veteraaneille  ja lotille, että olette jaksaneet taistella tämän maan vapauden puolesta sota- ja kotirintamalla. Kiitos teille myös siitä, että olette luoneet siskojenne ja veljienne kanssa tämän maan hyvinvoinnin ja valtiomme vahvan itsenäisen perustan: Meidän maan, jonka keskeisiä arvoja ovat luonto, rehellisyys ja turvallisuus.

Meidän arvokäsityksessämme on monia eri vivahteita edellä mainitsemilleni sanoille. Edelleen arvomaailmaamme voidaan laajentaa ja ottaa mukaan yhteisöllisiä ja yksilöllisiä arvoja. Minusta toisen kunnioittaminen, lehdistön vapaus, edustuksellinen demokratia ja tasa-arvo ovat maamme perustalle nyt ja tulevaisuudessa keskeistä.

Käsittelen tässä puheessa hieman historiaa Suomen itsenäistymisen ajan alkua, hieman kansainvälisiä näkökulmia sekä Suomen ja Akaan nykyhetkeä. Otan lopuksi muutaman näkökulman tulevaisuuteen.

Suomen valinta

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen Suomen suuriruhtinaskunta muuttui vuonna 1917 itsenäiseksi valtioksi. Itsenäistymismahdollisuuden käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna. Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.

Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä 1. maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallintoNeuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut  sisällissota talvella 1918.

Vuosi 1918

Palataanpa vielä hetkeksi sata vuotta taaksepäin Suomen itsenäistymisen  alkuun. Tuolloin elettiin eripuraisessa Suomessa. Valkoiset olivat voittaneet sisällissodan, mutta itse sodasta he olivat hyvin järkyttyneitä. Sotaan lähtiessä näkökulmana oli taistelu itsenäisen Suomen puolesta, mutta suomalaiset taistelivatkin toisiaan vastaan.

Punaisten lähtökohtana oli maa, jossa työläisillä olisi oikeuksia ja vaikutusvaltaa. Valkoiset halusivat itsenäisen Suomen, joka ei olisi Neuvosto-Venäjän talutusnuorassa elävä ruhtinaskunta.

Ajallaanpa vielä hieman tätä tilannetta, jotta voimme arvostaa nykyistä demokraattista vaaleilla valittua päätöksentekojärjestelmäämme. Sata vuotta sitten sodimme toisiamme vastaan, tapoimme, uhrauduimme aatteidemme puolesta. Tuona aikana kärsimme muun Euroopan tavoin myös elintarvikepulasta, ja tosiasiassa maamme oli niin köyhä, että olimme kehitysmaa.

Sekasorrosta yhteistyöhön

Suomi haki suuntaansa kansaamme koetelleen sisällisosan jälkeen. Aluksi etsittiin kuningasta Saksaa myöden ja kuninkaaksi valittiin sakasalainen prinssi Friedrich Karl. 1. maailmansodan päättyessä Saksan tappioon saksalainen kuningas ei ollutkaan eduksi juuri itsenäistyneelle Suomelle ja vastavalittu kuningas luopui kruunustaan. Uutta hallitsijaa etsittiin Pohjoismaista tuloksetta.

Keväällä 1919 eduskuntavaalit voiti tasavaltaa kannattaneet puolueet  ja eduskunnan enemmistö kannatti presidentin valintaa maamme johtoon. Tasavaltamme ensimmäinen presidentti K. J. Såhlberg piti tärkeimpänä tehtävänään kahtia jakautuneen kansa yhdistämistä. Tuohon aikaan säädettiin tärkeät lait: torpparilaki ja  maanlunastuslaki. Nämä lait antoivat vahvaa uskoa viljelijöiden omaan maahan sekä maanlunastuslain turvin valtio saattoi lunastaa pienviljelijöille maata suurilta maanomistajilta. Samaan aikaan säädettiin työaikalaki, joka lyhensi työpäivän kahdeksaan tuntiin ja työnantaja määrättiin vakuuttamaan työntekijät tapaturmien ja ammattitautien varalta. Nämä laajasti työväestön työoloja parantaneet uudistukset säädeettiin entisten valkoisten ollessa vallassa, mutta ne saivat vasemmiston uskomaan ja ymmärtämään, että sisällissodan voittajat ottivat aidosti huomioon vasemmiston mielipiteet ja ajoivat koko kansamme etua.

Pitkään näkyi kuitenkin edelleen yhteiskunnassa kahtiajako – niin työläisten kuin porvarien kaupoissa, teattereissa ja urheiluseuroissa. Vuonna 1921 säädetty oppilvelvollisuuslaki ohjasi kuitenkin niin vasemmiston kuin pporvarienkin jälkeläiset samaan luokkatilaan, mikä osaltaan pikkuhiljaa edesauttoi kansan yhdistymistä.

Ääriliikkeistä nousuun

Itsenäisen Suomen demokrattisia oloja ovat koetelleet niin Lapuan liike, talonpoikaismarssi kuin kyydityksetkin sekä Mäntsälän kapina ja moneet muut ääri-ilmiöt. Näistä koettelemuksista olemme selvinneet yhdessä ja nähneet lopulta ison kuvan, jolla tämä maa vaurastuu, kehittyy ja antaa mahdollisuudet kaikille parempaan elintasoon.

Uusi teknologia, maan nopea sähköistyminen, vesivoima ja radio osalta siivittivät kansaa kohti tulevaisuutta. Ensimmäinen Suomen Yleisradion suora urheilulähetys Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelusta vuonna 1927 oli omiaan vahvistamaan kansamme yhteisöllisyyttä. 1930-luvulla alkoi suomalaisten elokuvien kulta-aika. Samoihin aikoihin liikenneverkkoa kehitettiin rautatie- kuin maantieveron laajentuessa. Hevoset tekivät tilaa moottoriajoneuvoille. Niin ikään lentoliikennettä kehitettiin ja ensimmäinen lentoyhtiö Aero aloitti toimintansa vuonna 1924 lentämällä Helsinki Tallinna reitillä. Kotimaan lennot alkoivat vuonna 1937. Nykyisin Aero tunnetaan Finnairina.

Edellä mainitsemani pienemmät ja suuremmat asiat ovat vieneet Suomea nopeasti eteenpäin teknologiassa, tunnustettuna demokratiana sekä kansainvälisenä kumppanina.

Kansainvälistynyt osaaja

Kansainvälisesti Suomi on tänään tunnettu ja arvostettu maa niin kauppakumppanina, Euroopan unionin jäsenenä kuin huipputeknologian kotimaanakin. Meidän maabrändimme herättää maailmalla kunnioitusta ja arvostusta. Me Suomessa teemme asiat yksinkertaisen tehokkaasti, hyvin ja rehellisesti.

Olin vuonna 2002 Erasmus opiskelijavaihdossa ja eräs saksalainen kanssaopiskelija kysyi minulta, mihin perustuu Suomen osaaminen ja nopea hyvinvoinnin kehitys. Tuohon aikaan maamme oli maailman kilpailukykymittaristossa noussut nopeasti ja mm. Nokia oli yhtiö, joka oli tunnettu kaikkialla.

Hetken mietittyäni vastasin, että meitä on oikeasti niin vähän, että asiat pitää tehdä yhdessä, jotta kaikki tutkittu tieto on käytössä laajasti. Ja toiseksi meillä on niin karu ilmasto, että moneen virheeseen ei ole varaa tai kuolemme kylmyyteen. Kolmanneksi lisäsin, että meillä on myös pitkä itäraja naapurimme kanssa, joten meidän on oltava hereillä jatkuvasti.  Eli tiivistettynä: meidän tulee menestyäksemme nyt ja jatkossa, toimia yhdessä, nopeasti ja oikein, hyödyntäen parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

Suomea puolustetaan

Suomen koko maan kattava puolustusjärjestelmä on osa toimintaa, jolla taataan maamme turvallisuus. Tämä on keskeistä maamme koskemattomuuden takaamiseksi.  Puolustustahtomme  ja puolustuskyky mme ovatmaailman huippuluokkaa. Suomen strategisia ratkaisuja on maailmalla arvostettu. Naapurimaammekin ovat todenneet, että Suomi teki oikein, kun olemme säilytimme laajan asevelvollisuuden ja koulutamme lähes kaikki miehet kaikista ikäluokista puolustusvoimissa . Olemme saaneet kansainvälistä arvostusta myös siitä, että naiset saavat osallistua varusmiespalvelukseen ja edelleen edetä sotilasuralla kohti puolustusvoimien keskeisimpiä johtotehtäviä.

Suomi on arvostettu isäntä

Kansainvälisessä politiikassa Suomi on saanut isännöidä mm. USA:n ja Venäjän välistä huippukokousta sekä useita muita maailmanpolitiikan kärkikokouksia. Nuo kokoukset ovat osa sitä arvostusta, jota Suomi nauttii rehellisenä, sotilaallisesti liittoutumattomana ja demokraattisena maana

Suomi on tänään maa, jossa kaikilla on korkea elintaso, koulutusjärjestelmä on tasa-arvioinen, kaikistahuolta, toinen toistemme toisten mielipiteitä arvostetaan ja asiat tehdään yhdessä. Olemme myös asiallisen kriittisiä ja arvostamme osaamistamme ja ennen kaikkea toimimme yhdessä arvostamiemme periaatteiden mukaisesti.

Ottakaa yhteyttä valtuutettuihin

Meillä Akaassa ovat monet asiat todella hyvin. Olemme Suomen kasvun keskiössä. Meillä on loistavat liikenneyhteydet. Akaaseen on helppo tulla ja tänne on mukava kotiutua.

Laillisilla vaaleilla kuntalaisten valitsema valtuusto käyttää Akaassa ylintä päätösvaltaa. Edustuksellinen demokratia edustaa teitä jokaista. Toivon, että te käytätte aktiivisesti vaikutusvaltaanne ja olette yhteydessä valtuutettuunne muutoinkin kuin vaalien alla.  Toivon myös, että arvostatte luottamushenkilöiden tekemää työtä teidän ja yhteisen yritystemme, Akaan, eduksi.

Meistä monet ovat päivisin töissä, yrittäjinä ja palkansaajina. Joukkoomme mahtuu toki myös kiireisiä eläkeläisiäkin. Uskon jokaisen Akaan luottamushenkilön tekevän Akaan eduksi parhaansa omien resurssiensa puitteissa.

Kompromisseja tehdään

Korostan, että kriittinenkin keskustelu esimerkiksi Akaan investoinneista, vakansseista tai henkilövalinnoistakin kuvaa demokraattista edustuksellisuutta. Demokratian ydin onkin juuri siinä, että päätökset, joita yhdessä teemme teidän valtuuttamina, vievät kaupunkiamme eteenpäin. Ja päätökset voivat olla kompromissejakin useista eri vaihtoehdoista.

Nämä kompromissitkin ovat varmasti yhteiskuntamme eduksi, puheeni alussa kuvattuun sisällissodaksi kärjistyneeseen tilanteeseen verrattuna. Siksi meidän tulee yhdessä vaalia demokratiaa. Vain näin toimien voimme varmistaa asioiden laajan hyväksynnän nyt ja tulevaisuudessa.

Mahdollisuuksia on

Akaan tulevaisuudessa meillä on paljon mahdollisuuksia ja paljon töitä. Tänä vuonna hyväksytty Akaan strategia on  suunta, joka ohjaa toimintaamme. Eri toimialoja ohjaavat lyhyemmällä aikavälillä toimenpideohjelmat, joilla strategiset tavoitteet pilkotaan ajallisesti ja asioina. Joulukuun valtuustossa nämä toimenpideohjelmat hyväksyttäneen niin sivistyksen, henkilöstön, hyvinvoinnin sekä elinvoiman ja kaupunkiympäristön osalta.

Me Akaassa toimimme yhteisöllisesti. Tämä arkoittaa myös erilaisuuden arvostamista. Toimimme myös vastuullisesti. Strategiamme ydin – Viksu Akaa – kattaa kaikki meille tärkeät asiat.

Akaa on tulevaisuuden kaupunki, jossa teemme asioita vastuullisesti – yhdessä luontoarvoja kunnioittaen.

Näillä ajatuksilla toivotan teille kaikille makeaa itsenäisyyspäivää.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>