Pääjohtaja Timo Ritakallio Myllypäivä-seminaarissa: ”Kukaan ei huomaisi muutaman eurosentin maidon hinnan nousua”

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sai Valkeakoskelta kotiinviemisiksi mustikkapiirakkaa. Lahjan ojensi Erkki Kuivajärvi. (Kuva: Matti Pulkkinen)

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sai Valkeakoskelta kotiinviemisiksi mustikkapiirakkaa. Lahjan ojensi Erkki Kuivajärvi. (Kuva: Matti Pulkkinen)

OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mielestä kuluttajat eivät huomaisi, jos maidon kuluttajahintaa nostettaisiin muutamalla eurosentillä maidontuottajien elinolojen kohentamiseksi. Valkeakoskella Myllypäivä-seminaarissa myllypuheen pitänyt Ritakallio vastasi yleisökysymykseen, kun hän pohti suomalaisten maataloustuottajien asemaa. Valkeakosken kauppakamariosaston järjestämän seminaarin aiheina olivat työ, työvoima ja työllistyminen.

Maataloustuottajat elävät jatkuvassa piinassa Suomessa.

Maanviljelijöiden akuutti ahdinko kumpuaa sääolosuhteista eli ennätyskuivasta kesästä.

Maidon-, viljan- ja lihantuottajat kipuilevat alhaisten tuottajahintojen alhossa.

Valkeakoskella pidetyssä Myllypäivä-seminaarissa puhuneelta OP Ryhmän pääjohtajalta Timo Ritakalliolta löytyi myötätuntoa kotimaisia maatalousyrittäjiä kohtaan.

Ritakallion mielestä kotimaisen ruoan tuotanto on varmistettava.

Yhteiskunnallinen keskustelu on puuttunut tuottajien, teollisuuden sekä kaupan väliseen tulonjakoon, joka ei ole tällä hetkellä oikeudenmukainen. Tuottajat saavat kaikista pienimmät siivut.

Ritakallion mukaan koko asiasta on puhuttu aivan liian vähän.

Tällä hetkellä kuluttajat maksavat perusmaidoista vajaan euron litralta.

– Maidontuottajien tilanne kohentuisi muutaman eurosentin hinnan korotuksella. En usko, että kukaan kauppareissullaan kiinnittäisi huomiota vaikkapa kolmen sentin litrahinnan nostamiseen. Tuottajalle korotus olisi kuitenkin merkittävä, Ritakallio sanoi.

– Samanlainen hinnankorotus myös sianlihan tuottajille kohentaisi heidän asemaansa, hän lisäsi.

OP Ryhmä on maatilatalouden rahoituksen markkinajohtaja Suomessa. Maataloustuottajien lainojen osuus on noin 4,5 miljardia euroa eli viitisen prosenttia yritysluotonannosta.

– Huonoista sääolosuhteista seuranneiden satovahinkojen johdosta olemme joustavia muun muassa lainajärjestelyjen suhteen, Ritakallio linjasi.

Julkinen valta on myös satovahinkojen korvauksessa mukana erityistoimin.

Pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan Suomen talous on hyvässä vauhdissa. OP Ryhmän veturi vieraili tiistaina Valkeakoskella Pirkanmaalla.

Pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan Suomen talous on hyvässä vauhdissa. OP Ryhmän veturi vieraili tiistaina Valkeakoskella Pirkanmaalla.

”Talouden vauhti on hyvä”

Pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan Suomen talouden vauhti on yhä hyvää, vaikka nyt ollaan jäämässä hieman odotuksista.

– Suhdannebarometreissä, talousodotusten mittareissa,  on laskua, mutta ne viittaavat edelleen kohtuulliseen vauhtiin.

Ritakallion mukaan maamme talouspolitiikassa on edelleen paljon haasteita.

– Meillä on parannettavaa pidemmän ajan kasvuedellytyksissä.

Ritakallio vakuutti maamme pankkien olevan kilpailukykyisiä ja kestäviä.

– Sen sijaan erityisesti työmarkkinoillamme on kohennettavaa, hän näki.

Myönteisenä OP Ryhmän pääjohtaja piti työllisyystilanteen kohenemista.

– Työllisyys on hyvässä vauhdissa, mutta tilanne ei kehity yhtä suopeasti ja nopeasti kuin aiemmin. Suomella on työllisyysasteessa kirittävää esimerkiksi naapuripohjoismaihin nähden, hän vertasi.

Ritakallio nosti esille tutun haasteen: rekrytointiongelmat lisääntyvät.

– Työmarkkinoiden vahvistumisen myötä hintakilpailukyvyn koheneminen uhkaa hiipua.

Myös työn luonne muuttuu.

– Jatkuva kokoaikatyö on säilyttänyt asemansa, ja osa-aikatyö on lisääntynyt. Maatalousyrittäjyys on vähentynyt, pääjohtaja kuvaili.

Ritakallio muistutti, että työn murros haastaa uudistumaan.

– Murros näkyy nyt heikoimmin koulutettujen työllisyydessä.

OP Ryhmän pääjohtaja vakuutteli, ettei tekoäly vie työpaikkoja.

– Tekoäly muuttaa töiden ja työpaikkojen luonnetta. Työpaikkoja katoaa mutta samalla uusia työpaikkoja syntyy jatkuvasti.

– Työpaikkoja katoaa Suomessa keskimäärin 12 prosenttia työvoimasta joka vuosi ja saman verran syntyy uusia työpaikkoja. Tämä tarkoittaa, että yrityksissä syntyy ja kuolee vuosittain noin 222 000 työpaikkaa.

– Työntekijävirtojen keskiarvo on puolestaan 26 prosenttia, mikä tarkoittaa, että yritysten toimipaikoilla on 481 000 sellaista työntekijää, jotka eivät olleet siellä vuotta aikaisemmin, Ritakallio avasi.

– Osa yrityksistä lopettaa ja uusia yrityksiä syntyy. Talouden ammatit ja tehtävärakenteet muuttuvat.

– Kansantalouden keskimääräinen tuottavuus ja tätä kautta vauraus kohoaa, jos vähenevät tehtävät ovat sellaisia, joissa työtuntia kohti syntyy vähän arvonlisäystä ja lisääntyvät tehtävät puolestaan sellaisia, joissa työtuntia kohti syntyy paljon arvonlisäystä, Ritakallio kiteytti työn muutoksen haasteita.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>