Akaa tekee hyvinvointikeskuksestaan toimivan esimerkin Pirkanmaalle

Akaan kaupunki tuottaa tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluja kymmenessä toimipisteessä, joiden kunto vaihtelee. Näin ei kauaa jatketa, sillä kaupunkiin suunnitellaan Matinpuistoon hyvinvointikeskusta, johon palvelut pääosin keskitetään. Valtuusto päättää lopullisesti tällä hetkellä 4 149 neliömetriin puristetun kiinteistön rakentamisesta alkuvuodesta 2019.

Rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Leinonen sanoo valtuuston ottavan melkoisen riskin, jos se ei anna hyvinvointikeskukselle rakennuslupaa.

Suunnittelu on ollut vuosien työ. Yhteistyötä on tehty niin kaupunkilaisten kuin terveyspalvelujen työntekijöidenkin kanssa. Myös sote-uudistusta Pirkanmaalla tekevät ovat olleet Akaan hankkeessa tiukasti mukana. Akaasta halutaan maakuntaan esimerkki, sillä tuli sote-uudistus tai, lisää tehokkuutta terveydenhoitoon tarvitaan.

– Emme voi edetä kymmenen toimipisteen mallilla. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriön lupa tälle hankkeelle. Pirkanmaan liiton sote-valmistelija Jaakko Herrala pitää tätä mallina muille. Tavoitteenamme on turvata Akaassa laadukkaat ja tehokkaat perusturvan palvelut, sanoo rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Leinonen.

Hyvinvointikeskuksen toteuttaa NCC Suomi ja sen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy.

Valtuusto on paljon vartijana

Akaan kaupunki on tämän vuoden talousarviossaan ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelmassa varannut hyvinvointikeskuksen tekemiseen 11,3 miljoonaa euroa. Tämä lisäksi valtuusto on päättänyt sijoittaa keskukseen kaupungin kotihoitoyksikön, joka lisää kustannuksia.

– Emme julkaise lopullista hintaa ennen kuin miellä on lopullinen NCC:n tarjous. Nyt ei spekuloida hinnalla. Jo nyt hankkeesta on puristettu kaikkea mahdollista pois, ja lisääkin saattaa tulla, joten hintakeskustelu ei ole nyt vielä aiheellista, sanoo Leinonen.

Arkkitehti Johanna Into suunnittelee hyvinvointikeskusta Akaaseen.

NCC:ltä odotetaan lopullista tarjousta loppuvuodesta. Vaikka hanketta suunnitellaan kovalla tahdilla, lopullinen valtuuston sinetti hankkeelle puuttuu. 14. marraskuuta olevan valtuuston kokouksen jälkeen on asiasta valtuustolla iltakoulu.

– Ihmettelen, jos valtuusto ei anna rakennuslupaa. Totta kai valtuusto voi näin tehdä, mutta sitten se tekee aika pitkälle myös päätöksen, että vuoden 2021 jälkeen Akaassa ei paljon sote-palveluja ole, sanoo Leinonen.

Jaakko Leinonen muistuttaa edelleen myös, että uusi hyvinvointikeskus tarvitaan, vaikka sote-uudistus ei nykymuodossaan toteutuisikaan. Akaa haluaa tarjota asukkailleen sosiaali- ja terveyspalvelut ajanmukaisissa tiloissa.

– Minä lähden siitä, että Akaa on kasvava kaupunki. Tarvitsemme tänne houkuttelevia tekijöitä ja hyvinvointikeskus on sellainen. Kaupunki on ostamassa tästä läheltä myös vanhoja rata-alueita itselleen ja tällä hankkeella pistämme alueella kehityksen käyntiin.

Päätöksenteossa hiertää se, että hyvinvointikeskus ei ole Akaan tulevaisuuden ainoa mittava hanke. Viialassa käydään koulua vuokralla väistötiloissa ja päätöstä jatkosta ei ole. Rahaa tulee nielemään myös AkaaPoint-yritysalueen aloitus ja mahdolliset kouluinvetoinnin Toijalaan.

Vain tehokasta tilaa

Alun perin noin 6000 neliömetrin hanke on puristettu vähän yli 4000 neliömetriin. Työntekijöitä keskuksessa on edelleen 165, joista kotihoidon väkeä 55. Keskukseen ei tule henkilöstöruokalaa eikä asiakkaille kahvilaa.

– Käytiin paljon keskustelua kahvilasta. Tosiasiassa kuntien varoilla rakennetuissa terveyskeskuksissa ei mikään yhdistys jaksa pyörittää kahvilaa menestyksellisesti. Sen sijaan voimme kaavoittaa palveluyrittäjälle tontin ravintolalle tästä läheltä, sanoo Leinonen

Jaakko Leinosen mielestä olisi myös vastuutonta laittaa miljoona euroa veronmaksajien rahoja keittiölaitteisiin, jotka kolmen kuukauden jälkeen lojuisivat käyttämättöminä.  Toisaalta, vaikka kahvilaa ei rakennukseen tule, odotustiloihin suunnitellaan paikat automaateille.

Tehokkuutta taloon on haettu myös pienentämällä odotustiloja ja siirtämällä arkisto toiseen paikkaan. Myös yksi hissi on karsittu ja talon portaikot ovat kylmää tilaa.

Hissi myös sänkypotilaille

Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan muun muassa lääkärien vastaanottohuoneet, laboratoriopalvelut, röntgen, fysioterapia sekä akuuttia hoitoa vaativien potilaiden vastaanottotilat tarkkailuhuoneineen. Asiakas tulee sisään pääovesta ja siirtyy infopisteen kautta odottamaan palvelua. Hyvinvointikeskuksessa arvioidaan asioivan 300 asiakasta päivässä.

Hyvinvointikeskuksen 1. kerros. Lääkärien vastaanottotilat on merkitty pohjapiirrokseen oranssilla.

Hyvinvointikeskukse 2. kerros. Lastenneuvola on merkitty pohjapiirrokseen ornassilla.

 

– Taloon on suunniteltu yksi infopiste, johon aina ilmoittaudutaan. Pääaulaan tulee myös itsehoitopiste, jossa voi mennä nettiin, verenpainemittaukseen tai omia reseptejä tarkistamaan, kertoo arkkitehti Johanna Into.

Toiseen kerrokseen sijoitetaan lastenneuvola, hammashoitola, kotihoito, sosiaalityö ja talon hallinto. Toiseen kerrokseen kuljetaan hisseillä, jotka on mitoitettu myös apuvälineitä käyttävien mukaan.

– Yhteen hissiin mahtuu myös sänkypotilas, vaikka vuodeosastoa ei talossa olekaan. Auloista tullaan suoraan odotustiloihin. Täällä ei ole pitkiä käytäviä. Myös odotustilat on mietitty tarkkaan, liikaa tilaa ei ole missään, sanoo Into.

Hyvinvointikeskus vie paikoitustiloineen noin puolet Matinpuiston tontista. Toinen puoli jää tässä vaiheessa entiselleen pieneksi hiekkakentäksi. Rakentamaan olisi tarkoitus päästä keväällä 2019 ja hyvinvointikeskuksen on ajateltu olevan käytössä loppuvuodesta 2020.

 

 

Uusi projektipäällikkö saa ikuisesti kiksejä projekteista

Akaan hyvinvointikeskus-hankkeen uusi projektipäällikkö Jan-Erik Järventie on perustamperelainen, joka asuu tällä hetkellä Lempäälässä. Rakentamisen kenttä kiinnostaa Järventietä ja Akaan tapauksessa nimenomaan toimiminen tilaajaorganisaatiossa.

Jan-Erik Järventie on Akaan hyvinvointikeskus-hankkeen uusi projektipäällikkö.

– Olen rakennusalan diplomi-insinööri ja vahvasti projekti-ihminen. Tämä on mielenkiintoinen hanke. Soteympäristö kiinnostaa laajemminkin, sotepalvelujen käyttäjänä, ja ammatillisesti. Mitä esimerkiksi tapahtuu kiinteistöille, jos soteuudistus astuu voimaan, kertoo Järventie.

Myös toimenkuva Akaassa kiehtoo Järventietä.

– Tämä on haastava ja moniulotteinen hanke. Hyppään liikkuvaan junaan. Edeltäjäni on tehnyt hienoa. Tässä on isosta ja merkittävästä hankkeesta kysymys. Tässä kootaan sellaisia palveluja yhteen, jotka ovat kaikille kaupunkilaisille tärkeitä.

Ja-Erik Järventie haluaa olla mukana toteuttamassa Akaaseen hanketta, joka valmistuttuaan tuottaa käyttäjilleen miellyttävän palvelukokemuksen.

Aikaisemmin Järventie on työskennellyt muun muassa pientaloprojekteissa, energiatehokkuuteen ja rakennusfysiikkaan liittyvissä hankkeissa ja myös konsulttina kiinteistöalan yrityksessä tekemässä käyvän arvon määrityksiä olemassa oleville kiinteistöille.

– Ennen Akaata olin Tampereen Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä vetämässä ERS-rahoitteista kehityshanketta, joka liittyi pientalojen rakentamisen mallintamiseen. Projekti oli hyvin mielenkiintoinen, koska sen tavoitteena oli mallintaa kuluttajalle malli oman pientalon rakentamisesta, kertoo Järventie.

 

 

 

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>