Liikenneonnettomuuksien ja peltotuhojen suuri määrä huolestuttaa – ministeri lupasi viedä peuraillan ehdotuksia eteenpäin

Kuvassa peuralauma on lähdössä puutarhasta tien ylitykselle Taipaleella Akaassa. Horisontissa on tulossa koulubussi. Kuva: Pekka Tapala.

Valkohäntäpeuroja on Etelä-Pirkanmaalla liikaa, ja niiden määrää pitää vähentää. Ne tallovat ja syövät viljelijöiden peltoja ja tekevät tuhojaan myös kotipihoissa sekä aiheuttavat valtavasti kolareita.

Peltotuhojen takia maille ei saada monipuolista viljelykiertoa, kun pitää suosia niitä harvoja lajeja, jotka peurat jättävät rauhaan.

Näistä asioista oltiin yksimielisiä Peuraillassa Urjalan yhtenäiskoululla viime perjantaina. Tilaisuuden järjestivät MTK-Urjala sekä keskustan Urjalan kunnallisjärjestö.

MTK-metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti kahden tason ratkaisun tärkeyttä.

– Jo tällä metsästyskaudella pitää saada akuuttia apua tilanteeseen. Ministeriön pitäisi avata lupaprosessi uudelleen, sillä vaikka kaikki metsästysluvat käytettäisiin, peurakanta on vuoden päästä entistä suurempi, Tiirola sanoi.

Hän pitää kyseenalaisena sitä, että peuroille syötetään valtavia määriä esimerkiksi juureksia. Ruokkimista ei voida kuitenkaan vähentää heti, sillä muutoin maatalousvahinkojen määrä räjähtäisi entisestään. Ensin peurakannat pitää saada laskuun.

Peurat tulevat aivan kotipihoihin asti. Kuva: Heikki Anttila.

Maataloustuhot tulevat kalliiksi

Peurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin Suomessa toissavuonna 116 kappaletta. Viime vuonna määrä oli jo 339.

MTK:n Tiirolan mukaan kohta tulee jo valtion taholta paineita, että korvausmäärät pitää saada pienemmiksi. Yksi vaihtoehto voisi olla, että vasojen metsästys ei vaatisi lupia.

Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala on sitä mieltä, että kanta saataisiin laskuun jo ensi metsästyskaudelle, jos kaikki pyyntiluvat käytettäisiin, ja vasojen osuus kaadetuista eläimistä olisi lähemmäs 60 prosenttia.

– Aikuisia naaraita on ammuttu nyt paljon enemmän kuin uroksia, mikä on positiivinen kehitys. Enempää lupia emme voi myöntää kuin on haettu, eivätkä luvat ole yhtenäkään vuonna loppuneet kesken, riistapäällikkö totesi viitaten siihen, että kaatolupia voitaisiin hakea nykyistä enemmän.

Peuralaumat pelloilla ovat tuttu näky Etelä-Pirkanmaalla. Tämä kuva on Savikoskelta Akaasta. Kuva: Hannele Kivistö.

Muutoksia lupakäytäntöihin?

Urjalassa pidettyyn tilaisuuteen osallistui toistasataa henkeä. Valtioneuvoston terveiset toi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk). Hän toi esille, että valkohäntäpeurojen määrän vähentämiseksi on jo toimittukin. Peuroja on voinut metsästää vahtimalla syyskuun alusta lähtien, ja metsästysaika ilman koiraa piteni helmikuun puoliväliin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä lupasi viedä nopeasti eteenpäin ehdotuksia peurojen kaatamisen tehostamiseksi. Urjalan yhtenäiskoulun auditoriossa oli väkeä toistasataa henkeä. Kuva: Vivikka Monto.

– Lisäksi on tulossa ajavien koirien säkäkorkeuden nostaminen, mikä mahdollistaa dreevereiden käyttämisen metsästyksessä.

Yhdellä pyyntiluvalla saa nykyisin kaataa joko aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. MTK:n Mikko Tiirola esitti, että lupaa kohti saisi kaataa yhden uroksen, kaksi naarasta tai kolme vasaa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pertti Hakanen (kesk) totesi, että peurojen metsästystä ei voi vapauttaa mutta luvat tulisi voida käyttää useamman kertaisina.

– Aion viedä peuroja koskevat ehdotukset marraskuun puolivälissä kokoontuvan valtakunnallisen riistaneuvoston arvioitavaksi, maa- ja metsätalousministeri Leppä lupasi.

Peurojen kaatamiseksi voi hakea myös erikoislupia. Ne pitää ministerin mukaan myöntää, kuten on myönnettykin.

Tilaisuuden lopuksi pidettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Metsästäjäliiton liittohallituksen varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä (vas.), LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Liisa Leinamo, MTK-metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pertti Hakanen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Simo Veistola Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala. Kuva: Vivikka Monto.

Liikenneonnettomuuksia vähemmäksi

Peurojen aiheuttamia liikennevahinkoja ei tilastoida. Arvioiden mukaan täällä tienoilla on 87 peuraa tuhannella hehtaarilla ennen vasomiskautta. Koko Suomessa kannaksi arvioidaan lähes 100 000 yksilöä.

Yleisöstä esitettiin erilaisia keinoja peuraonnettomuuksien vähentämiseksi. Pääteiden vierustat on jo aika hyvin raivattu, jotta tielle pyrkivän eläimen havaitsee paremmin, mutta kenties raivausta pitäisi laajentaa myös sivuteille.

Esille nousi myös ehdotus, että peuravaara-alueilla sadan kilometrin nopeusrajoitusalueille pitäisi pystyttää hirviaidat.

Taipaleella Akaassa asuva Heikki Anttila on muiden kanssa sitä mieltä, että peurakanta on liian suuri.

– Tämä on johtanut peurojen kesyyntymiseen liki poron kaltaiseksi puolikesyksi kotieläimeksi, Anttila toteaa.

Toimittajan lähtiessä ajamaan Urjalasta kohti Akaata hän joutuu väistämään aivan Urjalan keskustassa loikkivia kahta peuraa.

 

Peurakolari vei auton lunastukseen

Lempäälässä asuva Lasse Lahtinen ajaa lähes joka arkipäivä työpaikalleen Loimaalle. Syyskuun loppupuolella aamuhämärissä Viialan kohdalla, vähän ennen Vastamäentien risteystä autoon tömähti peura. Tiellä on 80 kilometrin nopeusrajoitus, ja Lahtinen ajoi sallittua nopeutta.

Peura osui Viialassa Lasse Lahtisen auton vasempaan etukulmaan. Kuva: Lasse Lahtinen.

– Vastaan tuli toinen auto, ja sen valot kai hieman häiritsivät, koska yhtään en ehtinyt jarruttaa. En kerta kaikkiaan havainnut peuraa. Huomasin vain jotain vaaleaa etukulmassa ja tunsin yllättävänkin pehmeän tömähdyksen, mies muistelee tapahtunutta.

Hän katsoi taustapeilistä jäikö peura tielle ja että törmääkö vastaan tullut auto siihen myös. Auto jarrutteli mutta ei pysähtynyt, ja myöhemmin Lahtinen näki peuran ojassa siellä puolella, mistä se oli tielle tullutkin.

Henkilövahinkoa ei tullut, mutta auto meni lunastukseen.

– Nyt kun ajan niillä seuduilla, niin tarkkailen enemmän tien reunoja, että onko siellä lisää peuroja. Sen olen pimeiden kelien tullen koittanut muistaa, että tietyillä hetkillä kuljettaja ei näe oikeastaan mitään, jos on märkä tie ja tuulilasi, lunta ei ole ja tulee auto vastaan.

Peura menehtyi syyskuisessa kolarissa Viialassa. Kuva: Lasse Lahtinen.

Myös Lasse Lahtinen pitää tärkeänä, että peurakantaa saataisiin harvennettua. Hirviaitojen lisääminen olisi myös hyväksi, mutta se on tietysti kustannuskysymys.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
AS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.