Pysähdy hetkeksi: Pyhäinpäivä kytkee meidät sukupolvien ketjuun

Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. (1. Kor. 15: 51–55)

Vastikään sain olla saattamassa anoppiani viimeiselle matkalle. 88-vuotias, muistisairautta pitkään potenut, vietiin sairaalahoitoon, jonne kiiruhdimme puolisoni kanssa. Saimme viettää hetken hänen äärellään veisaten, rukoillen ja lukien Jumalan sanaa. Tapasimme lääkärin, joka kertoi, ettei enää paljon aikaa ole jäljellä. Jätin puolisoni sairaalaan ja menin huoltamaan poikiamme kotiin. Hänkin tuli myöhemmin ja aikoi viettää yön äitinsä luona sairaalassa. Tuskin olimme ehtineet syödä, kun saimme puhelun, jossa kerrottiin, että anoppi oli päässyt kotiin sairaanhoitajan pitäessä häntä kädestä. Vaimoni oli kuiskannut äitinsä korvaan ennen lähtöään sairaalasta: jos lähdet sillä aikaa kun olen poissa, vie terveisiä! Kävimme vielä uudelleen sairaalassa ja jätimme jäähyväiset hänelle. Siunasin hänet haudan lepoon kolme viikkoa sitten.

Pyhäinpäivänä raja näkyvän ja näkymättömän maailman välillä on erityisen ohut. Sytyttäessämme kynttilöitä pyhäinpäivänä rakkaamme synnyttämät muistot tulvivat mieliimme. Jumalan valtakunta on niiden yhteisö, jotka luottavat taivaan Isän rakkauteen ja armoon. Näin siitä riippumatta, elävätkö he, vai ovat jo päässeet perille. Paavalin mukaan ”katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen”.

Me Jumalan kuvaksi luodut ihmiset olemme iankaikkisuus olentoja. Meissä on ruumis, sielu ja henki. Olemisemme ei pääty ruumiilliseen kuolemaan. Katekismuksen mukaan: ”Kuoleman hetkellä joudumme luopumaan Jumalan meille antamasta ajallisesta elämästä. Pahan tuhovoimat voittavat meidät. Ruumiimme hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle. Kristukseen uskovalle kuolema on portti tulevaan elämään. Voimme jättäytyä turvallisesti Isämme käsiin, sillä Kristus on jo voittanut kuoleman. Jumalan Poika on nousut kuolleista ennen meitä. Mekin saamme uuden, kuolemattoman ruumiin, jonka esikuva on Jeesuksen ylösnousemusruumin. Näin Jumalan alkuperäinen luomistahto toteutuu meissä.”

Siunattua pyhäinpäivää!

Markku Antola

Kirjoittaja on Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>