Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sekä hallituksen koti- ja omaishoitoa uudistava kärkihanke ovat jo tuottaneet kunnille ikäihmisten palveluiden yhteisiä käytäntöjä

Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa voimakkaasti Pirkanmaalla

Pirkanmaan valmistelun projektipäällikkö ja I&O-kärkihankkeen muutosagentti Anu Kallio vakuuttaa maakunnan iäkkäiden ihmisten palveluiden olevan jo valtaosin hyvissä hoteissa. Hänen mukaansa maakuntavalmistelu ja kärkihanketyöskentely ovat synnyttäneet kuntiin yhdenmukaiset palvelukäytännöt ja -kriteerit.

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -niminen hallituksen kärkihanke sekä Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen valmistelu kantavat jo nyt hedelmää. Maakuntavalmistelun projektipäällikkö sekä koti- ja omaishoidon kärkihankkeen muutosagentti Anu Kallio korostaa, että Pirkanmaalla on jo nyt 18 kunnassa yhdenmukaiset mallit ja -käytännöt palveluiden kokoamisessa ikäihmisille. Pirkanmaan ikäihmisten eli vanhusten oloja perusteellisesti selvittänyt Kallio sanoo pirkanmaalaisten senioreiden voivan varsin hyvin ja elävän turvallista arkea. Ison haasteen maakunnalle heittää kuitenkin ikääntyneiden määrän raju kasvu verraten lyhyen ajan sisällä.

Projektipäällikkö ja muutosagentti Anu Kallio sanoo, ettei nyky-yhteiskunnassa enää puhuta vanhuksista. Hänen mukaansa vanhus-termi vilahtaa keskusteluissa, joissa ihmiset puhuvat kansanomaisesti ikäihmisten palveluista säädetyistä laista eli esimerkiksi vanhuspalvelulaista.
Kuka sitten on ikääntynyt, entä iäkäs?
– Ikääntyvä on eläkeiän saavuttanut henkilö, Kallio avaa.
– Iäkäs on puolestaan 75 vuotta täyttänyt ihminen.
Pirkanmaahan kuuluvassa 22 kunnassa ja maakuntaan ensi vuonna siirtyvässä Kuhmoisissa on yhteensä vajaat 47 000 iäkästä ihmistä eli jo 75 vuotta täyttänyttä.
Kallio korostaa erityisesti iäkkäiden määrän kasvavan voimakkaasti parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2025 iäkkäiden määrä on jo noin 65 000, vuonna 2030 liki 75 000. Vuonna 2040 iäkkäiden ihmisten osuus Pirkanmaan väestöstä on 15,2 prosenttia – heitä arvioidaan silloin olevan jo runsaat 85 000.
Pirkanmaalla on tällä hetkellä lähes 515 000 asukasta.
– Vuoteen 2025 asti ennusteet on tehty erittäin tarkalla laskentamenetelmällä, Kallio toteaa.

 

Pirkanmaalainen iäkäs voi hyvin

Anu Kallion mukaan pirkanmaalaiset iäkkäät ihmiset voivat pääsääntöisesti hyvin. He elävät laadukasta elämää.
Kallion mielestä julkisuudessa vellovasta sosiaali- ja terveydenhuoltokeskustelusta välittyy kuva, jonka mukaan iäkkäät ihmiset käyttäisiväy tuntuvasti runsaammin erilaisia palveluja kuin he todellisuudessa käyttävät.
– Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten määrä on valtakunnan tavoitetason mukainen. Pirkanmaalaisista iäkkäistä ihmisistä 91-93 prosenttia elää omassa kodissaan, Kallio kertoo.
Kallion mukaan iäkkäiden ihmisten palveluissa eritoten kotihoidon kehittämisessä on hiukan toki nykyisestä tasosta parantamisen varaa. Digitaalisten palveluiden käyttö iäkkäiden palveluissa on vielä vähäistä, joten niissä on mahdollista merkittävä edistysaskel. Ennaltaehkäisevien ja matalankynnyksisten palvelujen määrää lisätään jo lähitulevaisuudessa.
– Pirkanmaalla käytetään vielä liikaa iäkkäiden laitoshoitoa, hän sanoo.
Vanhuspalvelulain mukaan iäkkään ihmisen on syytä asua laitoksessa ainoastaan lääketieteellisistä syistä.
– Lähtökohtana on, että iäkkäänäkin asumme omassa kodissa tai kodinomaisissa asumismuodoissa, Kallio kiteyttää.
Niin sanottu vanhainkotiasuminen alkaa olla historiaa. Kallion mukaan vielä olemassa olevien laitospaikkojen määrä vähenee tulevaisuudessa.
Akaan kaupungilla on Viialassa Mäntymäen vanhainkoti. Lisäksi Akaa tekee yhteistyötä Urjalan kanssa; siellä on vielä vanhainkoti.
Lempäälässä on vanhustyönkeskus Himminkoti ja Toimelan talo.
Vesilahti kuuluu Pirkkalan kanssa muodostettuun yhteistoiminta-alueeseen, joka pitää yllä Vesilahden terveysasemalla olevaa hoivaosastoa ja Pirkkalassa toimivaa Pirkankoivu-hoivaosastoa.
Ylöjärvellä on Tiuravuoren palvelukeskus, jossa toimii kaksi vanhainkotiosastoa, tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti ja lyhytaikaista hoitoa tarjoava yksikkö.
Pälkäne tekee yhteistyötä Kangasalan kanssa. Vanhainkoti Pentorinne on Kuhmalahdella.

Lähitorit tuovat palvelut yhteen osoitteeseen

Maakuntavalmistelun ja kärkihankkeen yhtenä konkreettisena aikaansaannoksena on syntynyt 24 lähitoria 18 kuntaan. Anu Kallion mukaan lähitorit ovat jo osoittaneet jo toimivuutensa.
– Lähitori on matalan kynnyksen paikka, jossa ikääntynyttä ihmistä palvellaan yhdessä osoitteessa. Lähitorilla neuvotaan ja opastetaan asiakasta, Kallio kuvailee.
Akaan lähitori sijaitsee Kirkkotie 6:ssa.
Lempäälässä on peräti kolme lähitoria, jotka palvelevat Ehtookodossa, Toimelassa sekä Himminkodossa.
Vesilahdella lähitorit ovat Narvan Tuulikalliossa ja kirkonkylässä Seniorinurkassa.
Pälkäneellä ei ole varsinaista lähitoria, mutta vastaavia palveluja on tarjolla Onkkaalassa ja Luopioisissa.
Ylöjärvellä lähitori toimii Emmin kamarissa.

Työ on jo kantanut hedelmää

– Pirkanmaan eri kuntien ikäihmisten palveluista vastanneet työntekijät toimivat varsin paikkakuntasidonnaisesti, kunnes maakuntavalmistelu ja hallituksen kärkihanke tarjosivat yhteistyöverkoston alan ammattilaisille, Anu Kallio kertoo.
Kallion mukaan 18 kunnan ikäihmisten palvelujen ammattilaiset ovatkin kiitelleet vuolaasti maakuntavalmistelun ja kärkihankkeen tuomaa tiivistä vuoropuhelua ja avointa yhteistyötä.
– Nyt Pirkanmaalla on laaja ja aktiivisesti toimiva verkostossa, jossa niin ikäihmisten palveluista vastaavat esimiehet kuin asiakastyötä tekevät ammattilaiset keskustelevat keskenään. Esimerkiksi kokemuksien vaihto on tärkeää työn kehittämisessä, Kallio teroittaa.
– Olemme luoneet oman pirkanmaalaisen mallin ikäihmisten auttamiseksi. Punaisena lankana on, että ikäihmisen tai hänen omaisensa kohtaava taho neuvoo ja ohjaa sekä tunnistaa palvelutarpeen. Meillä on nyt maakunnan yhteinen neuvontapuhelin. Lisäksi 18 kunnassa on 24 matalan kynnyksen paikallista neuvontapistettä eli lähitoria. Neuvonnassa, sairaalassa ja sote-keskuksissa annetaan asiakkaalle yleistä hyvinvointia tukevaa tietoa ja ohjaustasekä tarvittaessa ohjataan asiakasohjaukseen tarkempaan selvittelyyn, Kallio avaa.
Kallio nostaa merkittäväksi askeleeksi kehityksessä vajaan 40 asiakasohjaajan kouluttamisen. Nämä ammattilaiset ovat monialaisia asiakkaan toimintakyvyn arvioitsijoita.
– Olemme hioneet työkaluja ja malleja muun muassa kotikuntoutuksen toteuttamiseksi, hän lisää.
Anu Kallio iloitsee siitä, että Pirkanmaalla on valmiit toimintakäytännöt ja palvelukriteerit, joihin kaikki kunnat ovat visusti sitoutuneet.
– Työmme ei ole mennyt hukkaan.

 

Substanssilainsäädäntö takaa palveluiden laadun ja määrän

Pirkanmaan maakuntavalmistelussa projektipäällikkönä ja ikääntyneiden palvelujen kärkihankkeessa muutosagenttina työskentelevä Anu Kallio on pahoillaan siitä, että parhaillaan eduskunnassa olevista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista on haluttu antaa julkisuuteen varsin ikävä ja pelkoa lietsova kuva.
Kallion mielestä koko maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta koskevassa keskustelussa on jätetty täysin taka-alalle substanssilainsäädäntö.
– Substanssilainsäädäntö on erittäin tärkeä, kun tarkastelemme esimerkiksi vanhuslakia. Substanssilainsäädännössä korostetaan asiakkaan asemaa ja oikeuksia, Kallio painottaa.
Anu Kalliolla on pitkä ja monipuolinen kokemus ikääntyneiden ihmisten palveluista ja niitä koskevista laista. Kallio on toiminut esimies- ja johtotehtävissä eli hänen ammattikokemuksensa on vankka. Kallio on tutkinut koti- ja asumispalveluja. Kallio on työskennellyt järjestökentällä palveluiden toteuttajana, ja hän on tehnyt sosiaalityötä.
Anu Kallion mukaan toinen suuri harhakäsitys liittyy ikääntyneiden ihmisten käyttämien ja tarvitsemien palveluiden määrään.
– Todellisuudessa valtaosa iäkkäistä eli yli 75-vuotiaista ihmisistä elää täysin normaalia ja tavallista elämää omassa kodissaan, hän korostaa.
Kallion mukaan monet ikäihmiset edesauttavat hyvinvointiaan ja jaksamistaan hankkimalla itse erilaisia palveluja.
Kallion syyttävä sormi osoittaa Suomessa vuosikymmenien ajan harjoitettua iäkkäiden ihmisten palvelukulttuuria kohtaan, jossa lainsäätäjä ja yhteiskunta ovat pirstaloineet kansalaisen palvelut eri tarjoajille ja tuottajille. Käytäntö on johtanut siihen, että moni iäkäs ihminen joutuu hädässään ravaamaan luukulta luukulle.
– Tämänkertainen uudistus on todella tervetullut. Asiakas halutaan kohdata yhdessä paikassa, jossa hänen palvelutarpeensa kartoitetaan. Asiakas löytää taatusti oikeaan paikkaan.
Tampereen kehyskunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi ovat perinteisesti paistatelleet julkisuudessa asukkaidensa suotuisten ikärakenteiden ansiosta. Niissä on ollut paljon lapsia, nuoria ja työikäisiä.
Anu Kallio sanoo, että ikääntyneiden ihmisten osuus väestöstä kasvaa merkittävästi nimenomaan Tampereen kultaisessa kehässä.
– Näyttää siltä, että kehyskunnissa on havahduttu matalan kynnyksen toiminnan ja palvelujen lisäämiseen hyvin hitaasti, hän toteaa.
Tässä kuussa valmistuva koko Pirkanmaan yhteinen ikääntyneiden neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintamalli, Ikäneuvo, tuleekin suureen tarpeeseen.
Ikäneuvoa ovat hioneet Akaa, Urjala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Sastamala, Punkalaidun, Valkeakoski, Virrat, Ruovesi, Ylöjärvi, Tampere ja Orivesi sekä Luona Hoiva Oy, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy ja Tampereen Kaupunkilähetys ry.

MATTI PULKKINEN

Tutustu tästä Pirkanmaan maakuntavalmistelun iäkkäitä ihmisiä koskevaan materiaaliin:

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.