Hallinto-oikeus vakuuttui Aki Viitasaaren luottamuspulasta

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan Aki Viitasaaren irtisanomisen perusteluiksi esitetyt luottamuspulan syyt ovat sellaiset, että Viitasaaren irtisanomista kaupunginjohtajan virasta voidaan pitää oikeutettuna. Oikeuden mukaan huomioon on otettava myös valtuustolle asiassa kuuluva laaja harkintavalta.

Oikeuden mukaan kuntalain mukaiset perusteet irtisanomiselle ovat olleet olemassa, vaikka osa luottamuspulan perusteista on jäänyt selvittämättä.

–  Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä harkintavaltansa rajoissa, eikä valtuuston päätös ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen, hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan.

Akaan valtuusto irtisanoi Aki Viitasaaren luottamuspulan perusteella kaupunginjohtajan virasta 31.5.2017.  Päätöksestä valittivat hallinto-oikeuteen irtisanottu Viitasaari sekä demarivaikuttaja Aarre Nord. Hallinto-oikeus hylkäsi molempien valitukset. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä maanantaina 22.10.

Oikeus päätyi ratkaisuun asiassa esitetyn kirjallisen aineiston ja suullisessa käsittelyssä kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätöksestä voi valittaa valituslupaa pyytämättä.

Kuulemista ei laiminlyöyty

Aki Viitasaari vaati hallinto-oikeutta kumoamaan valtuuston tekemän irtisanomispäätöksen, koska kuuleminen oli hänen mukaansa ollut puutteellista, asiaa ei selvitetty riittävästi ja asianmukaisesti ja irtisanominen ei perustunut asiallisiin ja riittäviin syihin.

Hallinto-oikeuden mukaan Viitasaaren kuulemisessa ei tapahtunut sellaista laiminlyöntiä, jonka perusteella valtuuston päätös tulisi kumota. Oikeuden mukaan kuulemiseen varattu 10 päivän aika ei ole erityisen pitkä, mutta ei myöskään epätavanomaisen lyhyt.

– Yleisessä tiedossa on kuitenkin ollut, että tilapäinen valiokunta oli perustettu valmistelemaan asiaa helmikuussa 2017. Se, että tilapäinen valiokunta on varannut Viitasaarelle tilaisuuden tulla kuulluksi luottamuksen menetyksen perusteista, ei näin ollen ole voinut tulla Viitasaarelle yllätyksenä, oikeus toteaa.

Helmikuussa 2017 perustetulla, Viitasaaren erottamista selvittäneellä tilapäisellä valiokunnalla oli vaikeuksia tavoittaa sairaslomalle jäänyt Viitasaari.  Kuulemisilmoitus lähetettiin Viitasaarelle tavallisena ja kirjattuna kirjeenä sekä työsähköpostiin. Ilmoitus kuulemisesta julkaistiin myös Aamulehdessä ja Virallisessa lehdessä. Haastemies toimitti valiokunnan muistion Viitasaarelle 10. toukokuuta 2017 useiden yhteydenottoyritysten jälkeen.

Viitasaari vaati 22.5.2017 toimittamassaan vastineessaan myös suullista kuulemista. Hallinto-oikeuden mukaan kirjallinen kuuleminen ei ole tuottanut Viitasaarelle kohtuuttomia vaikeuksia eikä hallintolaissa edellytetä suullista kuulemista.

Valtuustolla oli edellytykset arvioida luottamuspulaa

Hallinto-oikeuden mukaan tilapäisen valiokunnan suorittaman valmistelun ja asian selvittämisen riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että kuntalakiin perustuvassa irtisanomisessa virkasuhteen päättämisen syynä ei ole kunnanjohtajan velvollisuuksien vastainen menettely vaan valtuutettujen hänen toimintaansa kohtaan tuntema perusteltu epäluottamus. Kunnanjohtajan irtisanominen ei välttämättä edellytä luottamuspulaan johtaneiden yksittäisten laiminlyöntien ja tekojen yksilöintiä.

Laissa ei ole myöskään kunnanhallituksen lausunnon hankkimisen lisäksi tarkempia säännöksiä, mitä tilapäisen valiokunnan tehtäviin asian valmistelussa kuuluu.

Valtuuston käsitellessä Viitasaaren irtisanomista valtuustossa 31.5.2017 Jukka Saari (vas) esitti asian palauttamista valmisteluun, mutta valtuusto päätti äänin 32–11 jatkaa asian käsittelyä. Hallinto-oikeuden mukaan valtuuston enemmistö on siten pitänyt tilapäisen valiokunnan valmistelua riittävänä asian ratkaisemiseksi. Oikeus katsoo, että valtuuston käytettävissä olleita selvityksiä ja tietoja ei voi pitää sillä tavoin puutteellisina, ettei valtuustolla olisi ollut edellytyksiä arvioida luottamuspulaa.

Hallinto-oikeuden mukaan valiokunnan loppulausunnosta on voinut kuitenkin saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että valiokunta olisi pyytänyt johtoryhmän jäseniä kuulemiseen, mutta he olisivat kieltäytyneet.

Vajavaiseksi koettu yhteistyö söi luottamusta

Viitasaaren irtisanomiseen johtaneen luottamuspulan syitä olivat yhteistyökyvyttömyys, johtoryhmätyöskentelyn puutteet ja sopimaton käytös alaisia kohtaan, edustamisvelvollisuuksien laiminlyönti ja ulkoiset suhteet ja valtuustoasioiden valmistelu sekä valtuustotyöskentelyn epäkohdat ja puutteet.

Yhteistyökyvyttömyyden osalta hallinto-oikeus arvioi, että Viitasaaren suhteet osaan luottamushenkilöistä ovat hyvät, mutta osa on kokenut suhteen vain muodolliseksi ja odottanut Viitasaarelta aktiivisempaa roolia luottamushenkilöitä kohtaan.

Paikalliset yrittäjäyhdistysten edustajat ovat esittäneet, että Viitasaari ei ole ollut riittävässä määrin kiinnostunut heidän toiminnastaan.

Oikeuden mukaan Toijalan Yrittäjien entisen puheenjohtajan Sirkka Koivuniemen kertomusta Viitasaaren voimallisesta palautteesta vuonna 2013 ei ole syytä epäillä. Koivuniemi kertoi Viitasaaren läksyttäneen häntä, kun hän kirjoitti Akaan Seutuun yrittäjien ja kaupungin vuoropuhelusta.

Akaan Seudun toimittaja Mikko Peltoniemi on kertonut oikeudelle kohtaamisesta, jossa Viitasaari nimitti päättäjiä paukapäiksi. Oikeuden mukaan Peltoniemen kertomaa ei ole syytä epäillä, vaikka Viitasaari on tapahtuman kiistänyt.

Oikeuden mielestä Viitasaaren suhde Akaan Seutuun ei ole ongelmaton, ja Viitasaari on kuvaillut suhdetta pidättyväksi.

Oikeuden mukaan Viitasaari on joissakin tilanteissa käyttänyt varsin kovaa ja näkökannasta riippuen sopimattomaksikin luokiteltavaa kieltä.

– Vajavaiseksi koettu yhteistyö suhteessa luottamushenkilöihin, yrittäjäjärjestöihin ja paikalliseen mediaan ovat osaltaan voineet muodostaa luottamuspulaa kaupunginjohtajaa kohtaan, oikeus toteaa.

 Epäasiallista kommentointia

Johtoryhmätyöskentelystä ja sopimattomasta käytöksestä hallinto-oikeus toteaa, että johtoryhmän jäsenten näkemykset Viitasaaren johtamistavasta eroavat toisistaan. Oikeuden mukaan tilapäisen valiokunnan suorittamasta valmistelusta nämä näkemyserot johtoryhmän jäsenten kesken eivät ole ilmenneet.

Sopimattomasta käytöksestä esimerkkinä oikeudessa on ollut esillä Viitasaaren suhtautuminen kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen saamaan Sanomalehtien Liiton Antti-patsaaseen, jonka Akaan Seutu jakoi Sarkkiselle 100-vuotisjuhlassaan 2016. Viitasaari nimitti johtoryhmässä patsasta Vasikka-patsaaksi. Entinen sivistysjohtaja Jukka Oksa on kertonut puolestaan Viitasaaren sanoneen häntä koulutuslautakunnan kokouksessa niskuroivaksi pikkupojaksi.

– Viitasaari on esitetyn selvityksen perusteella esittänyt johtoryhmän jäsenen saamaan palkintoon liittyen kommentteja, jotka on perustellusti voitu kokea epäasiallisiksi ja palkinnon saanutta johtoryhmän jäsentä loukkaaviksi. Samoin sivistysjohtajan vähättely lautakunnan kokouksessa ”pojittelemalla” on osoittanut Viitasaaren väheksyntää johtoryhmän jäsentä kohtaan, oikeus toteaa.

Myös edustamisessa puutteita

Hallinto-oikeudelle esitetyt selvitykset eivät osoittaneet, että valtuuston käsitys Viitasaaren edustustehtävien ja ulkoisten suhteiden hoidosta olisi perustunut pääosin paikkansapitämättömiin tietoihin.

Viitasaaren kannalta kielteisinä asioina on tuotu esiin, että hän ei ole valtuustokaudella osallistunut Pirkanmaan liiton Pirkan päivän vastaanotolle, Tampereen kaupungin vuosipäivän vastaanotolle, Pentinkulman päivien kutsuvierastilaisuuksiin, Lempäälän kunnan 150-vuotisjuhlaan, Valkeakosken vuosipäivien tilaisuuksiin, Akaan Seudun 100-vuotisjuhlaan ja Leomuovi Oy:n hallin avajaisiin. Viitasaari on aktiivisesti ollut mukana Pirkanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntajohtajakokouksissa ja maakuntauudistuksen johtoryhmässä.

Päätösten täytäntöönpano pitkittyi

Hallinto-oikeus arvioi, että saatujen selvitysten mukaan Viitasaari on ilmaissut sanavalinnallaan vähättelevänsä valtuustosopimusta, mutta toisaalta hän on tuonut useammassa yhteydessä esiin pyrkimyksensä noudattaa sitä.

Viitasaaren puutteellisesta valmistelusta on esitetty muun muassa, että hyvinvointikeskushankkeesta ei esitetty uutta toteutusmallia, vaikka siihen varattiin määräraha.

– Kyseisellä seikalla voidaan katsoa olevan merkitystä arvioitaessa kaupunginjohtajaan kohdistuvaa mahdollista luottamuspulaa, hallinto-oikeus toteaa.

Hallinto-oikeuden mukaan myös todistajien kuulemisen perusteella joidenkin valtuuston päätösten täytäntöönpanossa on ollut ongelmia. Oikeudessa esillä ovat olleet toteutumatta jääneet Kylmäkosken kirjaston siirtäminen ja Hakalehdon vanhainkotirakennuksen alaskirjaus sekä monitoimihallin toiminnan kilpailuttaminen ajoissa.

Oikeuden mukaan valtuuston päätösten täytäntöönpanon pitkittyminen ja siihen liittynyt epätietoisuus ovat olleet omiaan heikentämään valtuutettujen luottamusta kaupunginjohtajaan.

Hallinto-oikeuden mukaan todistajien esittämien näkemyksiä asioiden tuomisesta usein kiireellisenä valtuustoon ei ole voitu luotettavasti todentaa. Tilapäisellä valiokunnalla ei ole ollut käytettävissä eikä hallinto-oikeudelle ole esitetty niistä valtuuston pöytäkirjoja.