Digitaaliset sanomalehdet nousseet nuorten aikuisten mieluisimmaksi mainonnan kanavaksi

Mainonta sanomalehtien digitaalisissa palveluissa on noussut nuorten aikuisten mieluisimmaksi mainonnan kanavaksi, selviää IROResearch Oy:n syyskuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta. Suomalaisista 18–24-vuotiaista 18 prosenttia nostaa sanomalehtien digitaaliset palvelut ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia.

Kaikkien suomalaisten osalta ylivoimaisesti mieluisin mainonnan kanava olivat edelleen painetut sanomalehdet. Joka kolmas suomalainen valitsee painetut sanomalehdet mieluisimmaksi mainonnan kanavaksi. Toiseksi suosituimpia olivat tasaväkisesti painetut kaupunkilehdet (13 %) ja televisio (13 %).

Sanomalehtien digitaalisten palveluiden nousu 18–24-vuotiaiden keskuudessa on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Kasvua kertyi 11 prosenttiyksikköä.

Televisio on tässä ikäryhmässä säilyttänyt mainonnan mieluisuuden osalta kakkossijansa (16 %) ja kolmanneksi sijoittuivat aiemmin ykkösenä olleet painetut sanomalehdet (10 %).

Sosiaalisen median kanavista mainonnan vastaanottamisessa mieluisin on 18–24-vuotiaiden keskuudessa YouTube. Sen valitsi mieluisimmaksi mainonnan kanavaksi 6 prosenttia ikäryhmästä ja sillä se sijoittui 18–24-vuotiaiden keskuudessa neljänneksi mieluisimmaksi tavaksi kohdata mainontaa. Sen sijaan koko aikuisväestön osalta sosiaalisen median kanavat YouTube, Facebook tai Instagram eivät juurikaan saa mainintoja.

Mainoskanavien mieluisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, kuinka suomalaiset suhtautuvat siihen, että ulkomaiset tai kotimaiset yritykset kohdentavat vastaanottajalle mainontaa sen perusteella, missä verkon palveluissa hän on viime aikoina vieraillut.

Kuten aiempinakin vuosina kotimaisen yrityksen tekemä kohdentaminen hyväksytään paremmin kuin ulkomaisten yritysten vastaava toiminta. Tosin myönteisesti kotimaisten yritysten tekemään kohdentamiseen suhtautuu vain 15 prosenttia suomalaisista, samalla kun kielteisesti asiaan suhtautuu 58 prosenttia suomalaisista. Myönteisesti suhtautuvien osuus on vuodesta 2015 tehdyn seurannan mukaan säilynyt jokseenkin ennallaan, mutta kielteisesti suhtautuvien määrä on kasvanut.

Ulkomaisten yritysten tekemään kohdentamiseen suhtautuu myönteisesti vain 9 prosenttia suomalaisista ja negatiivisesti 68 prosenttia. Näiden osalta tilanne on säilynyt jokseenkin ennallaan vuodesta toiseen.