Keskustan koulun seiniin ja lattioihin jätettiin tietoisesti hometta ja kosteutta

Syyskuussa 2013 Akaan tekninen johtaja Antti Kemi puolusti valtuustolle voimakkaasti Keskustan koulun korjaamisen järkevyyttä uudisrakennuksen sijaan. Referensseinä hän esitteli kouluja, joita hän oli ollut korjauttamassa Loimaan kaupungininsinöörinä.

Akaan valtuusto päätti keskiviikkona 13.11.2013 peruskorjata Keskustan koulun täydellisesti. Valtuuston äänestyspäätös oli yksimielisen kaupunginhallituksen esityksen mukainen. Kaupunginhallitukselle täydellistä peruskorjausta esitti kaupunginjohtaja Aki Viitasaari.

Asiaa valmistellut ja eri vaihtoehtoja päättäjille ja kaupunkilaisille esitellyt tekninen johtaja Antti Kemi kertoi peruskorjauksen maksavan noin 5,3 miljoonaa euroa. Hanke valmistui myöhässä loppuvuodesta 2015 ja tuli maksamaan yli 7 miljoonaa euroa.

Ensimmäiset, pahiten oireilleet oppilaat ja opettajat siirrettiin pois koulusta reilu vuosi rakennuksen käyttöönoton jälkeen, tammikuussa 2017. Kevätlukukauden 2017 päättyessä koulu suljettiin kokonaan. Täydellinen peruskorjaus oli epäonnistunut pahasti.

Nyt tiedetään, että Keskustan koulua ei ollut edes tarkoitus peruskorjata täydellisesti. Tämän kertoo viime viikolla valmistunut Kiwa Inspectan raportti Keskustan koulun korjaustöiden arvioinnista.

Korjausta ei tehty suunnitelmien mukaan

Akaan kaupungin tarkastuslautakunnan tilaaman raportin mukaan Keskustan koulun korjaushankkeen tavoite oli optimistinen. Hankesuunnitelmassa esitettiin vertailua koulurakennuksen korjaamisen ja uudiskohteen välillä, mutta tilaajan eli Akaan kaupungin teknisen toimen ja Antti Kemin olisi pitänyt tuoda hankesuunnitelmassa esille korjaukseen liittyviä riskejä.

– Korjaustöillä on pyritty uutta vastaavan rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen käyttäjille. Tällöin korjaukset olisi pitänyt ulottaa toteutettua laajemmalle ja niiden jälkiseuranta ja laadunvarmistus toteuttaa järjestelmällisesti, kerrotaan Kiwa Inspectan raportin yhteenvedossa ja johtopäätöksissä.

Raportin mukaan hankesuunnitelmaa on ohjannut tilaajan eli Antti Kemiin kokemus aikaisemmin toteutetuista kohteista.

– Hankesuunnitelmassa esitellään kolmen kohteen toteutuneita kustannuksia ja korjaustapaa, joiden perusteella on muodostettu kuva hankkeen kokonaisuudesta.

Kohteet olivat korjattuja kouluja Antti Kemin edellisestä työpaikasta Loimaan kaupungista. Raportin mukaan näihin esimerkkeihin perustuvassa hankesuunnitelmassa esitettiin kattavasti korjauslaajuuksia kuten vaurioituneiden materiaalien hallinta, julkisivujen korjaukset ja vanhojen läpivientien tukkiminen.

– Näitä toimenpiteitä ei ole tehty tai suunniteltu hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelma on tehty kuntotutkimuksen jälkeen, joten sen tekijällä on ollut tieto rakennuksen ongelmista ja tarvittavista korjauslaajuuksista, raportti sanoo.

Suunnittelija kertoi riskeistä

Jo ennen hankesuunnitelman tekoa kaupungin tekninen toimi jätti tekemättä A-Insinöörien kuntotutkimuksessa suositellut lisätutkimukset koulun ulkoseinien laajamittaisemmista vaurioista, julkisivujen ja parvekkeiden kunnosta sekä liikuntasalin vesivaurioiden kokonaislaajuudesta ja alapohjan ilmatilasta. Rakenne- ja arkkitehtisuunnittelussa ei lisäksi noudatettu kuntotutkimuksessa esitettyjä korjaussuosituksia ja korjauksien laajuutta.

Akaan tekninen johtaja Antti Kemi arvioi marraskuussa 2014, että Keskustan koulun remontin kustannukset nousisivat lähes kuuteen miljoonaan euroon. Epäonnistuneen korjausken hinta ylitti reippaasti seitsemän miljoonaa euroa.

Raportti kertoo, että A-Insinöörien rakennesuunnittelija Matti Nisukangas yritti vielä Keskustan koulun korjaustöiden aikana vaikuttaa korjauksien laajuuteen ja toi esille riskejä, joita korjaamatta jättäminen voi aiheuttaa. Näistä muutoksista pääurakoitsija eli AW-Rakennus on raportin mukaan esittänyt lisä- ja muutostyötarjouksia.

Antti Kemi hylkäsi useita näistä tarjouksista, minkä vuoksi esimerkiksi liikuntahallin seiniin jäi vaurioituneita eristemateriaaleja ja tiivistämättömiä höyrysulkuja.

– Korjaustyön epäonnistumisen kannalta merkittävimpiä urakan aikana tehtyjä muutoksia ovat olleet yläpohjan kotelorakenteen puhdistamatta jättäminen hiekkapuhaltamalla ja eristetavan muutos, pohjakerroksen kuorimuurauksen purkulaajuuden supistaminen, liikuntahallin ulkoseinien korjaustavan muutos ja laajuuden supistaminen sekä IV-konehuoneiden välipohjien korjaamatta jättäminen, Kiwa Inspecta luettelee.

Työmaavalvoja ja vt. kiinteistöpäällikkö Juha Jalonen kertoi heinäkuussa 2014, että palloiluhallin salissa lattia on säästynyt kosteusvaurioilta.

Näiden lisäksi mosaiikkipintaisten aula-alueiden kotelovälipohjat ja tekniikkakanaali on jätetty korjaamatta, vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että niissä on vaurioituneita eristemateriaaleja ja rakennesuunnittelija on esittänyt niiden korjauksia.

Kiwa Inspectan mukaan korjauslaajuuksista ja menetelmistä tingittiin korjaustyön aikana kustannussyistä, mikä aiheutti joidenkin korjaustöiden epäonnistumisen ja minkä takia koulurakennusta ei voida käyttää.

– Korjaustöiden karsimisesta ei löytynyt saatavilla olleesta aineistosta selitystä, raportti kertoo.

Entinen Akaan tekninen johtaja, nykyinen Akaan kaupungininsinööri Antti Kemi ei tiistaina vastannut Akaan Seudun puheluun eikä soittopyyntöön.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>