Kylmäkosken perhekahvila kokoontui maitotilalle sateenkaaren alle

Väinö Närkki, 3, (vasemmalla edessä), Eimi Jalli, 5, Kerttu Kekola, 6, ja Tuomas Merikivi, 6, (oikealla edessä) harjoittelivat lypsämistä Kylmäkosken MLL:n iltaperhekahvilassa.

MLL:n Kylmäkosken yhdistys pitää perjantaiaamuisin perhekahvilaa Kylmäkosken seurakuntatalolla. Kolme viikkoa sitten tehtiin poikkeus, sillä ajankohta vaihtui aamusta iltaan ja paikka Outi ja Johannes Heikkilän pyörittämälle Uotilan tilalle.

Tarjolla oli muun muassa lehmiä, lettuja, leikkivälineitä ja letkeätä yhdessäoloa, ja paikalle tulikin useampi kymmenen aikuista ja eri-ikäistä lasta. Säätila vaihteli illan mittaan rankkasateesta auringonpaisteeseen, minkä seurauksena tunnelman täydensi sinitaivaalle noussut komea sateenkaari.

Uotilan tilan ylle ilmestyi kesken iltaperhekahvilan komea sateenkaari.

Perhekahvilatoimintaa yhdessä Ulla Lintulan kanssa pyörittävä Katri Kekola kertoo, että iltakahvilaa oli toivottu jo jonkin aikaa. Outi Heikkilän mukaan heidän tilaansa ehdotettiin paikaksi viime vuoden keväällä järjestetyn ja satoja ihmisiä tilalle tuoneen lehmien laitumellelaskutapahtuman yhteydessä.

– Meillä on ollut kiirettä, kun vaihdettiin pihattoon lypsyrobotti vanhan lypsyaseman tilalle, mutta ajateltiin, että nyt on sopiva ajankohta. Ainahan maatilalla jotain on kesken, Heikkilä sanoo.

Kuivuus vaivasi viljasatoa

Johannes Heikkilä pursotti kermavaahtoa poikansa Oskarin letulle.

Koska sateen uhka oli tiedossa, oli iltaperhekahvilan penkit ja pöydät ja tarjoilupiste pystytetty Heikkilöiden entiseen parsinavettaan.

– Tässä oli 1980-luvulla sonneja, mutta kun tipautimme välikaton pois ja valoimme lattian, tästä saatiin varasto.

– Eipä niitä sonneja tainnut tässä olla kuin reilu kymmenen vuotta, muisteli Outin isä Mauri Maijala.

Nykyisin tilalla on yhteensä noin 80 eläintä.

– Lypsylehmiä meillä on tällä hetkellä nelisenkymmentä. Lisäksi on nuorkarjaa eli hiehoja ja lehmävasikoita yhteensä noin 35. Lypsylehmien määrää on tarkoitus hieman kasvattaa, Outi kertoo.

Outin mukaan ihmiset saattava välillä ihmetellä, eikö hän muista eläinten määrää, kun vastaa, että vaikkapa nuorkarjaa on noin 35.

– Lukumäärä vaihtelee koko ajan. Kun syntyy uusi vasikka, niin määrä tietysti lisääntyy, ja kun hieho poikii niin määrä sen osalta vähenee, koska sitten hieho ei enää kuulu nuorkarjaan vaan siitä tulee lypsylehmä.

Hiehon vasikka tietysti lisää nuorkarjan määrää, mutta jos se on sonnivasikka niin lisäys on vaan hetkellinen.

Jonne Seppälä (vas.), Katri Kekola ja Outi Heikkilä paistoivat ja tarjoilivat lettuja entiseen parsinavettaan tehdyssä kahvilassa.

– Emme kasvata sonnivasikoita itse. Ne lähtevät noin kahden viikon ikäisenä kasvamaan lihatiloille. Tämä on maitotiloilla yleinen käytäntö.

Uotilan tilan pelloilla kasvoi menneenä kesänä kauraa, ohraa ja vehnää.

– Kaurat olivat ihan ok, mutta ohrat kärsivät kuivasta ja menivät ihan penkin alle. Vehnästä osa lähti itämään toukokuussa ja osa juhannuksen jälkeen, kun tuli vettä. Se on vähän kirjavaa, mutta kyllä se vaan pitää puida pois, Johannes Heikkilä kertoi syyskuun puolivälissä.

Tällä viikolla Outi Heikkilä kertoi, että vehnän puinti sujui hyvin.

– Keli oli hyvä ja saatiin puitua suhteellisen kuivana, joten ei tarvinnut ihan hirveästi kuivata. Sato vaan oli määrällisesti huono kuivuuden takia.

 

Leolla on edessä synttäriviikonloppu

Anna ja Sauli Santalahden omalla tilalla ei enää ole eläimiä, mutta Uotilan tilalla Leokin pääsi katsomaan vasikoita.

Anna ja Sauli Santalahti ajelivat Uotilan tilalla pidettyyn iltaperhekahvilaan Kylmäkosken Asemalta poikansa Leon kanssa. Leo viettää yksivuotissynttäreitä 7. lokakuuta, ja Anna on käynyt pojan kanssa perhekahviloissa muutenkin.

Ilta-aika kävi nyt perheelle hyvin ja oli mukavaa vaihtelua, koska Anna on hiljattain palannut töihin.

– Olen osaksi sairaanhoitajana Akaan kaupungilla. Omalla tilalla meillä on viljanviljelyä ja puutavaran ja pelletin myyntiä. Eläimiäkin oli, mutta niistä luovuttiin.

Leo puolestaan on syyskuun alusta ollut hoidossa Kylmäkoskella yksityisellä perhepäivähoitajalla. Kaikki on mennyt hienosti.

– Ei hänellä ole ollut mitään ongelmaa. Nauraa kun viedään ja nauraa kun haetaan. Iloinen pieni mies, Anna hymyilee.

 

 

Myös Toivo Närkki, 5, pääsi kokeilemaan lypsämistä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?