Muistokirjoitus: Olavi Liukkonen

Olavi Liukkonen 1935-2018.

Reino Mikko Olavi Liukkonen syntyi Kiteellä joulukuussa 1935. Äidin kuoleman jälkeen talvisodan aikoihin Olavin hoito kävi kotona mahdottomaksi ja hän siirtyi Helsinkiin lastenkotiin, josta Kaarlo Liukkonen, joka ei ollut avioliitossa, haki sisarensa kanssa Olavin ottopojakseen Tykölän kartanoon.

Olavi kävi Päivölän maamieskoulun 1962, mutta havaitsi pian, että hänellä ei ollut talon pidon edellyttämää käytännöllisyyttä. Tämän havaitsi myös hänen ottoisänsä. Niinpä tarvittiin uusi ammatti. Se oli kirjastotyö. Olavi valmistui unelma-ammattiinsa kirjastohoitajaksi Tampereen yliopistosta 1967. Lyhyiden työvaiheiden jälkeen muualla hänet valittiin Viialan kunnan kirjastonjohtajaksi. Tästä työstä hän jäi sairauden vuoksi eläkkeelle 1994.

Olavi avioitui vuonna 1966 Hanna Tannin kanssa. He saivat kaksi poikaa: Lassin ja Heikin. Hanna kuoli neljä vuotta ennen Olavia 2014.

Elämänarvoiltaan Olavi oli erittäin isänmaallinen ja luontoystävällinen. Hän oli aktiivinen lintuharrastaja, linturengastaja ja -kerääjä jo 1950-luvun alussa. Hän oli myös innokas penkkiurheilija, joka kannatti erityisesti jalkapallojoukkue Hakaa. Arvonsa Olavi oli varmaankin perinyt ottoisältään, joka oli aloittanut sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimiin liittyneen dokumenttiaineiston keräämisen jo 1930-luvulla.

Olavi jatkoi Mannerheimiin liittynyttä keräämistä isänsä jälkeen, ja niinpä Tykölään syntyi Suomen mitassa valtava Mannerheimia, hänen taustaansa ja hänen elämänsä eri vaiheita kuvaava kokoelma.  Kyseessä ei ole museo, sillä alkuperäisesineitä ei Liukkosen kokoelmassa juuri ole.

Liukkonen laati ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1992 bibliografian Suomen marsalkka Mannerheimista (Mannerheimiana). Tätä teosta ovat erityisesti Mannerheimista kiinnostuneet tutkijat käyttäneet hyväksi.

Uusi vaihe kokoelmalle koitti syksyllä 2003, kun tehtiin päätös Liukkosen Mannerheim-kokoelman siirtämisestä Päivölän kansanopiston yhteyteen. Syynä siirtoon olivat sekä se, että arvokas kokoelma haluttiin pois paikasta, jossa ilkivalta, kosteus, tulipalo tai joku muu häiriö olisi saattanut vahingoittaa kokoelmaa ja toisaalta se, että kokoelmaan oli helpompi tutustua Päivölässä.

Silloisena Päivölän rehtorina muistan, kuinka erikoista oli tilojen kunnostaminen ja muun muassa näyttelyvitriinien hankkiminen opiston tiloihin. Yli 200 henkilöä, yritystä tai muuta tahoa tuki hanketta joko rahoittamalla, työpanoksen tai tarvikkeiden antamisella kokoelmaa varten. Päivölän vanhoissa tiloissa jouduttiin muun muassa purkamaan asbestia sisältäviä seiniä. Kaksi asbestialan yritystä kilpaili siitä, kumpi saa purkutyön tehdä ilmaiseksi. Kokonaisuudessaan kokoelman siirto ei tullut maksamaan Päivölälle mitään.

Kokoelma avattiin Päivölässä helmikuun lopussa 2004. Avajaisissa sattui erikoinen asia. Liukkosen kokoelma sai tervehdyksen kuolleelta mieheltä. Tervehdyksen oli lähettänyt pari päivää aiemmin kuollut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Tervehdyksen luki majuri Erkki Sutela, joka oli päämajassa jatkosodan aikana sodan johdon kakkosmiehen, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin adjutantti.

Ensimmäisenä toimintavuonna Liukkosen kokoelmaan kävi tutustumassa yli 10 000 henkilöä. Myöhemmin väkimäärä pieneni ja tämän vuoden maaliskuussa kokoelma (noin 12 500 dokumenttia) siirrettiin Hämeenlinnassa toimivaan Militariamuseoon.

Olavi Liukkonen nukkui pois rauhallisesti syyskuun 8:ntena päivänä 2018. Hän oli merkittävä mies.

 Juha Vuorinen

Kirjoittaja on Päivölän kansanopiston entinen rehtori

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>