Pääkirjoitus

Valoa syksyyn

Sato alkaa olla korjattu ja syksyn pihatyöt puutarhoissa tehty. On aika vetäytyä sisään takan tai shaaliin lämpöön. Kuivina ja aurinkoisina päivinä voi vielä piipahtaa puutarhassa haravoimassa syksyn lehtiä, mutta muuten saa piha olla hiljainen. Nautitaan ruskasta myös kävelemällä metsään. Metsästä löytyy vielä pitkään sieniäkin.

Olisiko tämä se syksy, jolloin puutarhan hiljaisuudenkin voi rikkoa. Viedään valo puutarhaan, ei todellakaan metelöidä. Mikään ei estä sytyttämästä ulos valoja jo nyt. Aloitetaan viikonlopunvietto  vielä lähtemällä liikkeelle Akaan Toijalaan, Nahkialanjärven puistoon. Koetaan yhdessä jotakin uutta.

Paikallislehti Akaan Seutu järjestää ensi perjantaina 5. lokakuuta yhteistyökumppaneineen Akaan Lux -valotaidetapahtuman Nahkialanjärven puistossa. Tapahtuman taiteellinen äiti, kuvataiteilija ja taideopettaja Minna Polus on ideoinut yhdessä akaalaisten lasten kanssa valotaideteospuiston, joka avautuu kello 19. Alkusyksy on taideryhmissä suunniteltu, rakennettu ja maalattu toinen toistaan upeampia töitä, jotka pääsevät valon avulla pimeässä oikeuksiinsa.

Mukana tapahtumassa on myös Akaan Kuvataiteilijoiden jäseniä ja Nahkialan koulun esikoululaisia omine teoksineen. Toijalan Eräveikkojen Siili-joukkue sytyttää rantaan nuotioita, joiden ääressä voi käydä ihastelemassa elävää tulta, laulamassa partiolauluja tai vain lämmittelemässä.

Nuoret tulevat tapahtumaan valokulkueena ja nähdäänpä puistossa Taistelevat valot -performanssikin.

Finvalo valaisee puita ja Neonelektro sekä Flexbright tuovat paikalle ledipelin. Valotaidetapahtuman kruunaa Akaan Seudun tarjoama ilotulitusnäytös.

Akaan Lux on osa valtakunnallisia lux-tapahtumia. Otamme Akaassa varaslähdön, koska esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lux-tapahtumia vietetään vasta lauantaina. Tapahtuman idea on hyvin yksinkertainen: valaistaan pimeyttä aistikkaasti. Valolla voi korostaa yksityiskohtia tai herättää vain huomiota. Valon merkitys ihmismielelle on suuri. Oikein käytettynä se virkistää. Väärä valo on myrkkyäkin pahempaa.

Valo, mutta myös pimeys ovat osa Suomen historiaa. Tasavalta pimeni syksyllä 1939. Talvisodan sytyttyä astuivat voimaan ankarat pimennysmääräykset, joita valvottiin. Sotaponnisteluihin osallistuttiin näin jokaisessa paikassa, missä valoja oli. Pimennyksen tarkoituksena oli estää vihollisen yöpommittajia löytämästä kohteisiinsa. Talvisodassa vihollinen lensi tuhoa kylväen päivällä, koska Suomen ilmatorjunta oli olematonta. Talvisota päättyi 105 päivää kestettyään 13. maaliskuuta 1940.

Kesällä 1941 alkanut jatkosota toi Helsinkiin massiiviset ilmapommitukset helmikuussa 1944. Suomi piti pakottaa rauhaan ja niinpä pääkaupunkia pommitettiin öisin raskaasti kolme eri kertaa. Rauha tulikin, mutta vasta syksyllä. Kaupungin tuhotkin olivat odotettuun nähden hyvin vähäiset. Suomalaisten taistelutahtoa pommitukset eivät murtaneet.

Sodan jälkeen haluttiin valoa. Pimennysverhoja revittiin jo aselevon tultua, vaikka tulevaisuudesta ei tiedetty mitään. Pimeä kangisti, ahdisti ja pelotti. Vasta 1950-luvulla Suomi vaurastui niin, että mainosvalot yleistyivät.

Pitkään turhia valoja varsinkin ulkona pidettiin elitistisenä, kun tavoitteeksi asetettiin kampanjoinkin sähkön säästäminen. Vasta edulliset led-valot saivat suomalaiset koristelemaan pimeitä pihojaan. Vieläkin arastellaan tai sitten mennään överiksi. Kuuluvatko värilliset valot Suomen pimeyteen, on ihan hyvä kysymys.

Akaan Lux antaa luvan valaista Akaan talot ja puutarhat. Lähdetään katsomaan perjantaina Nahkilanjärven puistoon taideteoksia ja toisiamme. Sanotaan hei, kun tavataan.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>