Jari Viitasen mustajoutsenet asustavat pihalammessa.
Akaan Seutu kertoi 29.8. Heinälahdella Viialassa nähdystä mustajoutsenesta. Suomen luonnossa harvinainen lintu ei lentänyt Heinälahdelle kovinkaan kaukaa, sillä se on karkuteillä Jari Viitasen omistamalta Arolan tilalta Sarkkilasta. Viitasen pihalammessa asustaa yleensä 12 mustajoutsenta, joista puuttuu tällä hetkellä yksi.
Viitasen mukaan joutsenet eivät yleensä lähde tutusta pihapiiristä, jossa niitä ruokitaan.
– Joskus joku on käynyt aidan ulkopuolella, mutta olen hätistellyt sen takaisin lampeen. Kiitorata on niille aika lyhyt lentoon nousemiseen, Viitanen kertoo.
Viitanen hankki kaksi mustajoutsenta viitisen vuotta sitten renkolaiselta lintuharrastajalta. Arolan tilalla mustajoutsenet ovat lisääntyneet ja parvi kasvanut 12 joutseneen. Talvella joutsenet majailevat ulkorakennuksessa, jossa on mahdollisuus ulkoilla sekä uiskennella lastenaltaassa.
Mustajoutsenia Viitanen ruokkii kauralla, kalkkunoille tarkoitetulla rehulla ja pullalla. Karkulaista Viitanen ei ole nähnyt.
– Saa nähdä, ajaako routa sen takaisin.
Lännenmiehen biisonit
Harmaat mustajoutsenet ovat tämän kevään poikaisia.
Jari Viitasen tilalla on parhaimmillaan ollut parikymmentä eri eläinlajia, mutta nykyisin eläinvalikoimaan kuuluu kymmenen amerikanbiisonia, kaksi strutsia, riikinkukkokyyhkyjä sekä kissa ja koira. Tilalla ei järjestetä enää eläinten esittelyjä.
Biisonit liittyvät Viitasen lempinimeen Lännenmieheen, joka on peräisin Viitasen maansiirtotöissä käyttämistä Lännen-merkkisistä kaivinkoneista.
– Ajattelin, että kyllähän Lännenmiehellä täytyy olla biisoneita, ja ovathan ne muutenkin eksoottisia eläimiä, Viitanen kertoo.
Biisoniharrastus sai alkunsa kolmesta biisonista, jotka muuttivat Viialaan kymmenkunta vuotta sitten hämeenkoskelaiselta biisonitilalta. Lauma on tilalla kasvanut kymmenessä vuodessa kymmenpäiseksi. Tänä vuonna vasikoita on syntynyt kolme.
Ympäri vuoden taivasalla aitauksessa elävät biisonit syövät ruohoa, heinää ja kauraa, johon on sekoitettu vitamiinipitoista rehua. Suolaa ne saavat nuolukivestä.
Viitasen mukaan biisonit pysyvät hyvin aitauksessaan.
– Pikkuvasikat tulevat joskus putkien välistä, mutta emot huutelevat ne heti takaisin. Laumaeläiminä ne eivät lähde mihinkään.
Poika tappoi isänsä
Ensimmäinen tilalla syntynyt biisoni on Jytky-sonni, joka viime vuoden kesällä otti laitumella yhteen isänsä kanssa. Tappelu päätyi isäsonnin kuolemaan. Jytky oli iskenyt sarvensa läpi isäsonnin kyljestä.
– Kun hain kuolleen sonnin laitumelta traktorilla trukkipiikeillä, poika tuli vielä piikkeihinkin sohimaan isäänsä, Jari Viitanen kertoo.
Ruho päätyi Honkajoki Oy:n polttolaitokselle hävitettäväksi. Viitasen mukaan nyt laitumella on rauha maassa, kun isoja sonneja on vain yksi.
Jytkyllä poikkeuslupa
Tilalla on tänä vuonna syntynyt kolme biisonivasikkaa. Kuvassa oleva vasikka on alle kuukauden ikäinen.
Biisonit näyttävät aitauksessaan rauhallisilta, mutta ihmistä ne eivät halua lähelleen. Edes Viitasella ei ole aitaukseen asiaa muuta kuin traktorilla.
Tämän takia keltaisten korvamerkkien kiinnittäminen biisonien korviin vaatii omat turvajärjestelynsä. Vasikka nukutetaan, minkä jälkeen Viitanen laskee trukkipiikeillä sen päälle metallihäkin, jonka suojissa eläinlääkäri kiinnittää merkin vasikan korvaan.
– Häkki pitää saada äkkiä vasikan päälle. Jos sonni huomaa, että vasikka nukkuu ja ihmisiä on lähellä, se menee ja heittää vasikan ilmaan varoittaakseen, ettei saa jäädä tuleen makaamaan.
Jyhkeä Jytky on ilman keltaista korvamerkkiä poikkeusluvalla eläinlääkärin todettua sen merkitsemisen liian vaaralliseksi.
Jari Viitanen hankki kaksi mustajoutsenta viitisen vuotta sitten. Nyt lintuja on karkulainen mukaan lukien 12.
Jytky-sonni (vas.) on ensimmäinen Jari Viitasen tialla syntynyt biisoni.
Viimeisimmät kommentit