Kurvolan kartanon hirret ovat vuodelta 1450

Kurvolan kartanon ullakon seinähirret ovat peräisin Akaan vanhalla hautausmaalla sijainneesta puukirkosta, joka rovasti Sauli Turjan mukaan oli rakennettu 1600-luvun sijaan jo 1450.

Akaan Seudussa 5.9. on katsaus Kurvolan kartanon vaiheisiin. Artikkelista käy selvästi julki, että kirjoituksen laatijat eivät ole olleet tietoisia 1900-luvun lopulla sekä Akaan kivisakastissa että Kurvolan kartanon päärakennuksessa suoritettuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Dosentti Markus Hiekkanen ja silloinen Joensuun yliopiston dendrokronologian laitoksen esimies Pentti Zetterberg suorittivat analyyseja molempien rakennusten ajoituksesta.

Akaan Toijalaan noin vuonna 1450 noussut hirsirakenteinen kirkko on se kirkko, josta Kurvolan kartanon nykyisen päärakennuksen hirret suureksi osaksi on saatu. 1600-luvulla Akaaseen ei ole rakennettu mitään kirkkoa, vanhaa on arvatenkin jouduttu remontoimaan ja varmaankin myös osittain hirsikertoja vaihtamaankin, mutta mitkään selvitykset eivät oikeuta päättelemään, että Akaaseen olisi rakennettu ns. toinen puukirkko joskus 1600-luvulla. Seppo Suvannon Akaan historia I:ssä (s. 331) esittämät ajatukset ovat niin sanottuja akateemisia arvauksia.

Professori Pentti Zetterbergin johdolla suoritetut puulustotutkimukset kivisakastin ja Kurvolan kartanon puurakenteissa antavat tulokseksi sen, että nimenomaan Kurvolan kartanon ullakolta tutkittujen hirsien kaatoaika sijoittuu vuosille 1354–1454. (Pentti Zetterberg, Toijalan Akaan kivisakariston puurakenteiden sekä Kurvolan kartanon vanhojen hirsien iänmääritys, dendrokronologiset ajoitukset FIH1601-FIH1609 ja FIH1701-FIH1704. Dendrokronologian laboratorion ajoitusseloste 139. Joensuu 1999.)

Puulustotutkimus todensi sen, että vuonna 1828 purettu kirkko oli Akaan siihen mennessä ensimmäinen ja ainoa. Sellaisena se on ollut ainutlaatuinen rakennus koko Suomessa – yhtään niin vanhaa puista kirkkorakennusta ei ole säilynyt. Kurvolan kartano on tässä suhteessa arvokas kulttuuriperintökohde. Itse kartanon vintillä monta kertaa käyneenä olen harmitellut sitä, että hämärästi erottuvia haalean punaisella kirjoitettuja tekstejä ei ole kukaan aikanaan selventänyt. Niin hämäriksi kirjaimet ovat käyneet, ettei saa selvää, onko kieli latinaa vai ruotsia – todennäköisesti kuitenkin latinaa. Vanhalle puulle terävällä kärjellä piirretyn vihkiristin viesti on selvä: kirkko on otettu ja vihitty käyttöön katolisella kaudella.

Aikanani yritin osaltani tarjota Kurvolan kartanon päärakennusta kirkollisen hallinnon tutkimustyön kohteeksi. Kiinnostusta ei ole ollut. Myöskään museoviraston toimesta mitään erityistä aktiivisuutta ei ole ilmennyt. Toivon, että kartanon nykyiset omistajat voisivat osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että tälle rakennukselle osattaisiin antaa sen iän karttuessa yhä suurempi arvo.

 

Sauli Turja

rovasti, FM

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Yksi kommentti

  1. olli

    Olisiko ensimmäinen kirkko rakennettu alunperin niin isoksi, että se on
    kokonsa puolesta riittänyt kasvavalle seurakunnalle yli 350 vuodeksi?
    Ei tunnu todennäköiseltä. Jos 1600-luvulla on tehty uusi kirkko, tai vanhaa laajennettu, niin Kurvolan kartanosta pitäisi löytyä myös
    uudempia, ehkä 1600-luvun hirsiä. Hirsiä on tutkittu ullakolla, mutta
    ehkä uudemmat ja oletettavasti parempikuntoiset hirret on sijoitettu alemmas seinään?

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>