Heikki Teräväinen: Paljon pitää muuttua, jotta kaikki säilyy ennallaan

Vuosi 2014 oli kohdallani monella tapaa merkittävä. Sain vastaanottaa Vuoden Akaalainen- nimityksen ja siirryin vapaaherraksi. Kuluneet neljä vuotta ovat mahdollistaneet tarkkailla elämää ja ympäristöä uudesta näkökulmasta vapaasti vailla sidonnaisuuksia mihinkään suuntaan. Houkutus pohdintoihin on ollut vastustamaton.

 

Pitemmän aikaa olen aprikoinut, voiko itsellisyyttä jotenkin pukea mitattavaan ja jollain tapaa konkreettiseen muotoon ja voisiko sillä olla myös hinta. Nykyään kun kaikille arvoillekin tahtoo olla hinta-arvio kuten soten valinnanvapaus todistaa… En ole taloustieteestä väitöskirjaa tehnyt vaikkakin elämäntyöni pankkimaailmaan liittyikin, mutta rohkenen asiapohjalta aprikoida Akaan itsellisyyden hintaa kaupunkilaisen näkökulmasta.

Jotta asiassa pääsemme eteenpäin, on luontevaa löytää vertailukohde, jota voi pitää kohtuullisena ja reaalimaailmassa olevana – ei siis vain teoreettisena vertailukohteena. Kohteen tulisi olla yhteisten arvojemme mukaisesti kehittyvä, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja taloudeltaan tasapainoinen siten, että kertynyttä varallisuutta on tulevaisuuden haasteisiin ja päätöksenteossa on muistettu, että velka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kunnallinen päätöksenteko-organisaatio olisi toimiva ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautunut. Ja kohde voisi sijaita lähelläkin…

Ja muutama keskeinen muuttuja taustoittajaksi:                      Akaa                  vertailukohde
veroprosentti
– 2018 (kunta + srk evl)                                                                    23,45                 21,00
– 2019 (*Akaan kaupunki tilinpäätös 2017 selitysosa)              23,95*               21,00 (arvio)
lainat €/asukas (tp 2017)                                                                3.138                 2.276
kertynyt ylijäämä €/asukas (tp 2017)                                           – 391                  2.233

Johtopäätökseni on, että veroprosenteissa on reilu ero, lainaa asukasta kohden on vertailukohteessa 862 euroa vähemmän ja kertyneen ylijäämän ero on 2.624 euroa vertailukohteen eduksi. Lisäksi tulkitsen tulevaisuuden mahdollisuuksia siten, että vertailukohteessa on hyvä reservi kertyneinä ylijääminä sekä lainat ja kertynyt ylijäämä ovat tasapainossa kun Akaan kohdalla tilanne on 3.529 euroa asukasta kohden ”haasteen puolella”.

Entä miten tuon itsellisyyslisän ajattelen laskettavan. Jokainen meistä voi tehdä oman tarkan laskelmansa käyttäen pohjana kunnallisverotuksen äyrimäärää vuoden 2016 lopullisessa verotuksessa tai arviota nykyisistä vuosituloista kunnallisverotuksessaan. Vuoden 2018 ero veronalaista euroa kohden on 0,0245 euroa ja vuonna 2019 0,0295 euroa. Alla olevassa taulukossa havainnollistan muutamilla tasaluvuilla ajatustani.
                                                                                  Akaan ero vertailukohteeseen € (= Akaan vero suurempi)
kunnallisveron alainen vuositulo            2018          2019

10.000                                                                      245              295
20.000                                                                      490             590
30.000                                                                      735              885
40.000                                                                      980             1.180
60.000                                                                     1.470            1.770
80.000                                                                     1.960           2.360
100.000                                                                   2.450           2.950
125.000                                                                   3.062            3.687
150.000                                                                   3.675            4.425
200.000                                                                   4.900          5.900
Perheessä, jossa kummankin puolison veronalainen ansio on 30.000 euroa, Akaassa verorasitus vuodessa on 1.470 euroa suurempi kuin vertailukohteessa ja vuonna 2019 jo 1.770 euroa. Vastaavasti 100.000 euron vuositulon kohdalla lukemat ovat peräti n. 2.500 ja 3.000 euroa.

Taulukon sisältö herättää minulle monta kysymystä pohdittavaksi, mutta keskityn nyt niistä vain kolmeen.

Ensiksi: mitä erilaisia ja keskimääräisistä normaalipalveluista laadukkaampia palveluja tai extraa Akaa tarjoaa vastineeksi – euromääräero ei ole mitenkään vähäinen? Minusta Akaa tuottaa ja tarjoaa ihan saman tasoiset kuntapalvelut kuin vastaavat suomalaiset kuntakentän toimijat, ei mitään erityistä.

Toiseksi: yleisesti on hyväksytty ja ajatellaan, että kunta toimintaympäristönä toimii esimerkkinä, kannustajana ja tulevaisuuden mahdollisuuksia luovana. Taulukon euromääriä silmäilemällä voi todeta, että jokainen kunnallisveroa maksava kaupunkilainen on osallistunut kehityksen keihäänkärkien iskukuntoon saattamiseen merkittävällä osuudella. Entä tulokset ja todellisuus?

Onko meillä kaupunginjohtajaa, tiestömme kuoppia on enemmän ja ne ovat syvempiä kuin muualla, homekouluja on keskivertoa paljon enemmän, ylimpien kunnallisten päätöksentekoelinten toimintakulttuuri haparoi… Näilläkö rakennamme kaupunkimme julkista imagoa ja tämän tyyppiset tulematko ovat yhteisen tahtomme ilmentymiä?

Kolmanneksi: houkutteleeko taulukon välittämä viesti esimerkiksi nuoria perheitä tänne muuttamaan? Kokemukseni pankkiajoiltani ja johtopäätelmäni on, että nuoret ovat kiitettävän tarkkoja taloudestaan ja puntaroivat tarkkaan eri vaihtoehtoja – tarkemmin kuin varttuneemmat yleisesti ajattelevat. Hunajamaine ei tällä kohtaa näillä luvuilla riitä houkuttelemaan ja ymmärrän hyvin, että naapurikunnat vetävät jatkuvasti pitemmän korren.

Entä olisiko noilla kolmella seikalla ollut kokonaisuutena tai jollakin niistä vaikutusta asukasmäärän kehittymiseen? (Asukasmäärät ovat taulukossa kunkin vuoden ensimmäiseltä päivältä)

vuosi                 Akaa                                             muutos             vertailukohde
2013                  17.134
2014                  17.108                                          –   26                  +
2015                  17.052                                          –   56                  +
2016                  17.043                                          –     9                   +
2017                  16.923                                          – 120                  +
2018                  16.769                                          – 154                  +

Asukaslukumme on siis tarkasteluajanjaksolla laskenut 365 odotusten ollessa joka vuodelle reilusti muuttovoittoiset. Vähenemiseen on varmaan muitakin syitä kuin edellä mainitsemani, mutta uskon niillä olevan kuitenkin keskinen merkitys, sillä vähenemisvauhti on kiihtynyt olennaisesti tarkastelujakson kahtena viimeisenä vuotena, jolloin julkisuuskuvammekin on ollut erityisen paineen alla.

Entä tästä eteenpäin? Veronkorotusten osalta tie on kuljettu loppuun ja korotukset eivät riitä kattamaan muuttotappioista aiheutuvaa tulomenetystä. Lisäksi on todennäköistä, että kierre vain pahenee. Kattamatonta alijäämää on 6,5 miljoonaa euroa, joka pitäisi kuroa umpeen vuosina 2019 ja 2020 (vuosi 2018 on talousarvion mukaan alijäämäinen) eli tasaisen kertymän vauhdilla tulokertymien lisäyksillä/menosäästöillä parannuksen pitäisi olla peräti 3,25 miljoonaa euroa vuodessa.

Homekoulujen kustannusvaikutusta ei kukaan tiedä, mutta arvelen, että 10 miljoonaa euroa on siinä taistossa mieluummin ala- kuin yläkanttiin. Talouselämän piristymisestä saattanee tulla helpotusta, mutta kokemus on vastaavasti osoittanut, että hyvänä aikana rahahanat tahtovat löystyä lisätulojen tuomia helpotuksia enemmän vaikka toista tavoitellaan.

Summa summarum: tulojen nousukertymän ja vuosituloksen osalta odotusarvoni on vaatimaton.

Menoista aina voi säästää ja kuluja karsia – näinhän yleisesti todetaan, kun kohteita ei tarvitse yksilöidä ja kohdentaa. Eri vuosina on höylätty, karsittu ja tehty ties mitä talouden tasapainottamisen nimissä.  Tasapainoa ei kuitenkaan ole löytynyt ja moni ”säästökohde” on jäänyt aikomusasteelle ja on säästetty sieltä mistä vähimmin äänin on helpoimmin saatu. Sosiaalinen omatuntoni muistuttaa minua nytkin siitä, että säästökohteita ei pidä etsiä niitten peruspalveluista, jotka ovat kaikkein vähäosaisempia tai jotka eivät osaa tai kykene puolustamaan omia etujaan.

Peruspalveluja tuottavat kunnan työntekijät ja heidän tuottamansa palvelut ovat vuosikausia olleet jatkuvan höyläyksen ja resurssien supistamisen kohteena. Työelämä kaikkialla vaatii ja haastaa moneen suuntaan. Tavoitetta asetetaan tavoitteen päälle. Miellän, että kunnassakin monet työlleen omistautuneet ovat vastuunkantajina voimavarojensa kestävyysrajalla. Toisaalta sosiaalinen omatuntoni puhuttelee vastavuoroisesti myös tällä kohtaa – suojatyöpaikat kuuluvat kuntasektorillakin menneeseen.

Tuovatko ulkoistukset yleistä helpotusta? Moni toiminto ja palvelu on ulkoistettu kilpailutuksen jälkeen ja/tai tapahtuu nyt sähköisessä maailmassa. Olen sisäistänyt asian siten, että elämme käytännössä siirtymävaihetta, jossa osa palveluista on siirretty jo aiemmin sähköiseen muotoon ja toimii arjessa hyvin, osa toiminnoista on vasta siirretty ja hakee uomiaan, osaa siirretään parhaillaan ja toiminta kangertelee ja monesta siirtokelpoisesta toiminnosta siirtopäätös on tehty, mutta on vielä täytäntöön panematta. Yhteistä näille vaiheille on se, että rakenteet ja henkilöt ovat kuvatusta kehityksestä huolimatta jääneet ennalleen haasteitten ollessa nyt aivan uudesta ja toisenlaisesta kehitysvaiheesta.

Summa summarum: uuden tulevaisuuden asettamat johtamishaasteet ovat kohdanneet niin palkollis- kuin luottamusmiesorganisaatioissakin sekä esimiehen että alaisen enkä näe mahdolliseksi pysäyttää tätä muutoskehitystä ja paluuta vanhaan.

Tuoko sote- uudistus helpotusta kustannusrakenteeseen? Kävi sote-uudistuksen kanssa niin tai näin, muutokset nykyiseen palvelutuotantoon ovat todella suuret. Voisi helposti luulla kunnan nykyisistä menoista mammuttiosuuden haukkaavien sotemenojen poisjäännin helpottavan kokonaiskuvaa. Kuitenkin samalla häipyy myös valtaosa kunnan tulovirrasta. Kokonaisvaikutusta ei kukaan taitane hahmottaa, mutta pelkään epäkurantin ja vaikeasti realisoitavan runsaan kiinteistömassan jäävän pääosin paikallistason vastuulle, joten soten kokonaisvaikutuksen arvioin jäävän kaupungin kannalta pitkään rasitteiseksi.

Edellä esitettyyn pohjautuen Akaan itsellisyyslisä on mielestäni kaupunkilaisen kannalta määriteltävissä ja arvioitavissa euroina. Kannattaa muistaa, että sitä on maksettu jo useiden vuosien ajan – se ei ole yksittäinen erilliserä – ja sitä joudutaan maksamaan jatkossakin.  Erää pidän aivan liian suurena ja kaupunkilaisen kannalta Akaan kokonaisvaltaista kehitystä estävänä eikä se riitä pelastamaan ahdingosta.

Esitän siksi kaupungin korkeimpien elinten puheenjohtajistoille, että Akaa tekee asiallisen keskustelu- ja selvittelyaloitteen vertailukohteen kanssa ja selvittää vakavissaan mahdollisen yhteisen tulevaisuuden.
Ai niin – mikä tuo vertailukohteeni onkaan?  No Tampere!

kesäterveisin

Heikki Teräväinen

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>