Akaan lukion uuden rehtorin Juha Aleniuksen mielestä lukioon voi tulla miettimään tulevaisuuttaan. Monella 9-luokkalaisella tulevaisuudennäkymät ovat hakusessa.
– Jos tällaista epävarmuutta on, niin lukio ei ole huono vaihtoehto. Se antaa aikaa hieman pitempään miettiä ja kirkastaa ammattihaavettaan tai opiskeluajatuksiaan. Aika paljon on kuitenkin opiskelijoita, jotka eivät tiedä lukiota aloittaessaan, mitä he haluavat lukion jälkeen tehdä, sanoo Alenius.
Akaan lukion Juha Alenius kehuu pienen lukion mahdollisuutta tukea opiskelijan eteministä.
Osalle lukioon tulevista tuleva ammatti on selvä. Jos haluat lääkäriksi tai opettajaksi, lukio on käytävä, ja mielellään hyvin. Ja jo ensimmäisen lukiovuonna tehdään kurssivalintoja, jotka ohjaavat tulevaisuutta.
– Esimerkiksi pitkä vai lyhyt matematiikka. Paljon on sellaisia ammattialoja, joihin tarvitaan pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia. Tämä voi tulla yllätyksenä niille, joilla ammattihaave ei ole ihan selkeä. Ja lääkäriksi aikovalle hyvin suoritettu lukio on todella hyvää preppausta.
Pänttäämisestä tietojen hallintaan
Suomalainen lukio elää muutoksessa. On uusi opetussuunnitelma ja ylioppilaskirjoitukset ovat uudistuneet valtavasti, eivät vain sähköisiksi.
– Ollaan siirtymässä lukemisesta ja pänttäämisestä erilaisten taitojen hallintaan. Peruskoulun opetussuunnitelmassa tässä ollaan jo pidemmällä. Ehkä lukion seuraava opetussuunnitelma vie vielä enemmän pois siitä, että kurssin jälkeen on vain koe, jolla testataan, mitä siitä on jäänyt mieleen. Tietoa pitää osata käyttää ja ei sitä tarvitse ulkoa osata.
Lukion ensimmäisen vuoden syksy on opiskelijalle rankka. Muutos peruskoulusta on Juha Aleniuksen mielestä huomattava.
– Tahti muuttuu. Opiskeltavat asiat, niiden määrä ja opiskeltavat alueet kasvavat melkoisesti. Moni kokee uupumusta ensimmäisen vuoden aikana. Lohdutuksena voin sanoa, että hienosti nuoret oppivat opiskelemaan ja hallitsemaan lisääntynyttä työmäärää. Toinen vuosi on jo huomattavasti helpompi.
Rehtori Juha Alenius on myös historian opettaja. Takana on myös kauppaopisto ja myyntimiehen työ. Historia oli koulussa jo lempiaine. Aina löytyy uutta ja mielenkiintoista.
Arvosanat saattavat lukion ensimmäisenä vuonna jopa laskea ja tämä rassaa eteenkin niitä, jotka tavoittelevat täydellisyyttä.
– Arvosanat saattavat laskea, mutta kyllä ne sinne kolmanteen luokkaan mennessä yleensä saavutetaan. Lukio on tässäkin rankka muutos peruskouluun nähden. Ei lukioon tulemista kuitenkaan kannata pelätä. Kaikki me aikuiset ihmiset olemme täällä opiskelijoita varten ja heitä auttamassa, sanoo Alenius.
Opettaja ei saa leipääntyä
Filosofian maisteri Juha Alenius on tietoisesti valmentanut itseään esimiestehtäviin. Takana on jo useita rehtorin virkoja niin peruskoulusta kuin lukiostakin. Hän siirtyi Akaaseen Hämeenlinnasta yhtenäiskoulun apulaisrehtorin virasta. Vuosina 2010–2015 Alenius toimi Leppävirran lukion rehtorina.
– Opettaja on aika raakile rehtorina. Tässä työssä tarvitaan esimiesosaamista, jota olen pyrkinyt määrätietoisesti kehittämään. Koulun pyörittäminen ja monet arjen asiat ovat opettajalle tuttuja, mutta kuinka johtaa ihmisiä, kuinka olla esimiehenä, on toinen juttu. Siihen tarvitsee koulutusta ja ohjausta.
Juha Alenius on halunnut rehtoriksi. Hän on historian opettajakin. Pro gradu Joensuu yliopistoon syntyi aiheesta: Toimeentulon pakosta valtiota vastaan – naiset sisällissodan jälkiseurauksissa Lahdessa 1918.
– Opettajanuran alkuajoista lähtien, ehkä vanhempien kollegojen kertomuksia kuunnellen, mietin, jaksaako opettamista eläkeikään asti. Leipäännynkö? Ennakoin tilannetta ja hain lisähaasteita oppikirjaprojekteistakin, jotta mieli pysyy virkeänä. Ja kyllä minä pidän opettamisesta edelleen.
Opettajan on Aleniuksen mielestä pidettävä mieli virkeänä. Toisille virkeys tulee työn haasteista, toisille harrastuksista tai opiskelusta.
Rehtori on koulunsa lobbari
Lukion rehtorin tehtävässä korostuu Juha Aleniuksen mielestä lobbaaminen, jota peruskoulun vastaavassa tehtävässä ei ole.
– Mitä isompiin kaupunkeihin mennään, lobbausta on enemmän. Raha on tiukassa, opiskelijoita tarvitaan, koulun on oltava kunnossa. Akaassa tilanne on hyvä, koska suurin osa opiskelijoista tulee meille täältä. Aina myös siirtyy opiskelijoita muihin lukioihin ja on hyvä aina selvittää, mikä sinne vetää. Aina syyt eivät ole rationaaliset.
Rehtori Alenius ymmärtää lukion valitsemisen muualta. On ihmisiä, jotka hakevat vaihtelua. Lähdön syynä voi olla myös ajatus paremmasta opetuksesta tai laajempi kurssitarjonta.
– Tässä työssä täytyy aina miettiä, mitkä ovat meidän lukion mahdollisuudet vastata kysyntään. Onko tarjottavissa esimerkiksi etäopiskelumahdollisuutta? Eri asia ovat sitten lukiot, joissa on erilaisia painotuksia, jotka kiinnostavat.
Lukion tehtävä on tuottaa jatko-opintokelpoisia nuoria korkeakouluihin ja yliopistoihin.
– Ei tämä ajanvietepaikka ole. On missä tahansa lukiossa, on vaativassa paikassa. Jos valitsee toisella paikkakunnalla olevan lukion, sinne on matkattavakin. Eteen on tullut tapauksia, että matka on koettu rasitukseksi ja palattu takaisin.
Pieni lukio tuntee opiskelijansa
Rehtori Juha Aleniuksen edeltäjä Tuovi Ronkainen korosti pienen lukion intiimiyttä. Kun opiskelijat tunnetaan, heitä pystytään tukemaan tehokkaammin.
– Jos on ongelmia opiskelussa tai henkilökohtaisessa elämässä, näiden havainnoiminen on pienessä lukiossa helpompaa, ja tukemaan päästään nopeasti. Voi käytävällä pysäyttää ja kysyä kuulumisia. Isossa lukiossa tämä on täysi mahdottomuus ja opiskelijan pitää itse olla tässäkin paljon aktiivisempi. Isossa lukiossa pystyy rauhassa jäämään syrjäänkin, täällä se on vaikeampaa, sanoo Alenius.
Juha Alenius toivoo, että häntä otetaan koulussa hihasta kiinni aina kun on asiaa ja aina ei tarvitse olla asiaakaan. Leppävirralla mies tunsi kaikki lukionsa opiskelijat nimeltä, saa nähdä kuinka käy Akaassa.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Viimeisimmät kommentit