Kuka maksaa maalla asumisen?

Ylen taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna kesäkuussa ja siihen vastasi 1 012 yli 15-vuotiasta suomalaista.

Suomi on kumma maa. Täällä on toinen tosistaan idyllisempiä pikkukaupunkeja, mutta silti tunne siitä, että maaseudulla on mukavampaa, elää voimakkaana. Maaseutua halutaan helliä ja kaupunkia pidetään kivierämaana. Todellisuus on sittenkin toisenlainen, kaupungissa asutaan ja viihdytään. Ja Helsingissäkin asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät lähde sieltä koskaan minnekään. Miksi lähteä, koska kaikki kliffa löytyy stadista!

Sellaista maaseutua, jota halajamme, ei ole ollut olemassa vuosikymmeniin. Suomessa on käynnissä edelleen ankara maassa muutto. Tämä näkyy muun muassa Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaankin kasvuna.

Jos kuvittelemme pitävämme luonnollisen asutuksen ja kaikki palvelut taloutensa kanssa kamppailevissa kunnissa, on kysyttävä, kuka lystin maksaa. Ylen tutkimuksesta saa käsityksen, että veromaksaja on siihen valmis. Kun päästään päätöksentekoon, voi olla aika vaikea perustella, miksi kaupunkilaisten on tuottava ehdoin tahdoin syrjäseutujen palveluja. Maksaahan se kaupungin ylläpitokin. Jo nyt tehtävästä verotulojen tasauksesta ollaan montaa mieltä. Tasaaminen vie esimerkiksi Akaalta miljoonia euroja, joilla nähtävästi olisi käyttöä täälläkin.

Suomen kaupungistuminen on yli 50-vuotias juttu. Kun Pirkanmaan uutta maakuntakaavaa tehtiin, selvitettiin sen pohjaksi erilaisin kartoin mennyttä ja tulevaa muun muassa Etelä-Pirkanmaalla. Selvityksistä ilmeni, että muutokset väestökehityksessä ovat Toijalan seudulla alkaneet jo 1940-luvun loppupuolella. Silloin viimeistään olisi pitänyt tarttua kaupungistumiseen, mutta rohkeutta puuttui – niin kuin sitä puuttuu edelleen. Suuria teollisuuslaitoksia ei kauppalaan huolittu, koska rengin hinta olisi noussut.

Koko Suomea ei voida pitää asuttuna, mutta tämä ei saa tarkoittaa sitä, että maaseutu unohdettaisiin. Näinä aikoina on puhuttu paljon elintarvikeomavaraisuudesta, joten maalla on jatkossakin pystyttävä tuottamaan  elintarviketeollisuutemme tarvitsemat raaka-aineet. Maalla on jatkossakin voiva asua niiden, jotka haluavat. Tämä tarkoittaa laajakaistoja, hyviä teitä, siistejä maisemia ja alueittain toteutettuja palvelukokonaisuuksia, joissa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto kohtaavat.

Akaa on mainio esimerkki tulevaisuuden palvelukunnasta. Kun näin sanotaan, pitää katsoa peruskorjauksien ja uudisrakentamisen yli.

Nyt on Suomessa annettu tehdä päinvastoin, maaseutu on osin hylätty. On rakennettu jättimarketit ja ideaparkit. Viivasuorat tiet vievät taajamien ohi ja kyläteillä on suorastaan vaarallista ajella. Sanotaan, että julkinen valta ohjaa kaavoitusta, mutta nyt on kyllä kysyttävä, ketkä ohjaavat julkista valtaa. Maaseutua on osin rämetetty kaavoituksella.

Kukaan ei näytä huomaavan sitäkään, että yleismaailmallisen kaupungistumisen sivussa on meidän pudas maaseutumme, joka on matkailuvaltti. Ulkomailla tämä on jo huomattu ja tavan takaa näkee ihmeteltävän, että Helsingistä voi ajaa suoraan metsään. Voisihan tämänkin idyllin rahastamiseksi tehdä muutakin kuin laittaa tien viereen kyltti: kirpputori ja mansikoita.

Kaikki puhdasta ilmaa haluavat eivät halua Lappiin, eikä kaikkia koheltajia pidä koskaan Lappiin päästääkään.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>