Espanjantaudin ensimmäinen aalto saapui Akaaseen kesällä 1918

Kuolinilmoitus Toijalan Sanomissa 16.11.1918.

Maailmanlaajuisia influenssaepidemioita on esiintynyt ainakin 1800-luvun lopulta lähtien. Kaikkein ankarimmaksi kulkutaudiksi muodostui vuosien 1918–1920 espanjantaudin nimellä kulkeva influenssaepidemia.

Sairaus oli huomattavasti rajumpi kuin siihen asti esiintyneet influenssat. Espanjantaudin kohdalla oli erikoista, että kuolleisuutta esiintyi erityisesti 20–45-vuotiaissa. Suomessa tautiin kuolleita oli arviolta noin 20 000.

Espanjantauti levisi Suomeen jo kesäkuussa 1918, heti sisällissodan päätyttyä. Tauti raivosi aluksi erityisesti vankileireillä. Sen jälkeen se kulkeutui kotiutettujen sotilaiden ja vapautettujen vankien mukana eri puolille maata. Ensimmäiset epidemiatapaukset ilmenivät heinäkuun alussa 1918. Suurimmillaan sairastavuus oli syksyllä 1918.

Espanjantaudin iskiessä maa oli yhteiskunnallisessa kriisissä. Vankileirien lisäksi punaisten pakolaisaallot kulkivat maan poikki kohti rajaa heikosti ravittuina ja sairaina. Lisäksi ihmisiä oli valtavasti liikkeellä joko etsimässä omaisuuttaan tai ruokaa.

Joukkotapahtumissa kuten markkinoilla taudit tarttuivat ja tapahtumiin osallistuneet toivat kotiin tullessaan niitä mukanaan. Vilkkaiden liikenneyhteyksien varrella tartuntavaara oli suurempi, kun taas harvemmin asutulla maaseudulla tartuntoja oli vähemmän.

”Tauti raivoo toisin paikoin hyvinkin yleisenä ja ankarana”

Espanjantauti saapui Hämeen maakuntaan kesällä 1918. Toijalan Sanomat kirjoittaa heinäkuun lopussa 1918:

”Tarttuvia tauteja on yhä liikkeessä, varsinkin espanjantautia on moni saanut sairastaa sen jälkeen, kun hevospäivillä liikkuvat miehet taudin tänne toivat. Rokkosairaalassa on vielä 5 potilasta. Mutta näyttää siltä, että rokkotauti on jo taukoamassa, sillä viimeinen sairas tuotiin noin pari viikkoa sitten. Myös Akaan kunnanlääkäri Kaarlo Palkonen menehtyi espanjantaudin ensimmäisen aallon aikana heinäkuun lopussa 1918.”

Toiveet taudin tyrehtymisestä olivat ennenaikaisia, sillä syksyyn mennessä tauti yltyi uudelleen leviten paikkakunnalta toiselle. Tampereen Sanomat kirjoitti, miten tauti raivoo toisin paikoin hyvinkin yleisenä ja ankarana jatkaen: ”Koetimme eilen eri tienoilta maaseutua ottaa selkoa a. k. espanjantaudin levenemisestä, koska se kaikesta päättäen on varsin suuri. Tehtävä ei kuitenkaan ollut niinkään yksinkertainen, sillä ensi yrityksemme saada puhelimitse tavata asianomaista kunnanlääkäriä meni useimmissa tapauksissa myttyyn.”

Lokakuun alkupuolella espanjantaudin kourissa oli Akaassa noin 20-30 henkilöä. Influenssa jälkitauteineen oli ankara, sillä kuolemantapauksiakin esiintyi.

Toijalan Sanomat 16.11.1918

Väestöä kehotettiin suurempaan huolellisuuteen, jottei tauti yltyisi entisestään. Lääkärin apuun turvauduttiin usein liian myöhään, kuten varsinkin lasten kuolleisuusluvut osoittavat.

 

Tuula Vuolle-Selki

Lähteet:

Linnanmäki, Eila 2005. Espanjantauti Suomessa. Influenssapandemia 1918–1920. SKS.Helsinki.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/influens.html

Tampereen Sanomat 17.10.1918

Toijalan Sanomat 27.7.1918, 16.11.1918

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>