Hilda Huntuvuori elää näytelmissä ja kirjoissa

Opetusneuvos Hilda Huntuvuori (oik.) ja elämäntoverinsa Saimi Hämäläinen Toijalassa. Kuva: Akaa-Seuran arkisto.

Suomen apostoli, Lallin pojat, Piispa Tuomas, Suuri unelma, Harmaa vaeltaja, Olavi Tavastin tarina; siinä muutamia opetusneuvos Hilda Huntuvuoren historiallisia romaaneja vuosilta 1923-1949.

Kesäkuussa kirjailijan kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Hilda Huntuvuori siirtyi tästä ajasta iäisyyteen 17.6.1968. Tällä vuosituhannella kirjailija on tavallaan kuin syntynyt uudelleen useita kertoja.

Nyt on sopiva ajankohta tarkastella miten näin on voinut tapahtua eri paikkakunnilla, jotka ovat syystä tai toisesta läheisiä Hilda Huntuvuorelle. Elämäntyö kasvattajana ja opettajana vei juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa tulivat olemaan pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Hildan persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän ”Hilda – elämän yty” ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.

Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee kirjojen Turku-teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi muutaman vuoden kuluttua Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.

Keskiaikaiset markkinat Turussa ovat huomattavasti lisänneet kiinnostusta myös keskiajan historialliseen tutkimukseen ja historiakulttuuriseen kuvaukseen. Vuonna 2011 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus toimittaa kirja Turun ja Turun seudun keskiaikaan liittyvistä tutkielmista. Julkaisu ilmestyi jo seuraavana vuonna Turun Historiallisen yhdistyksen refefee-sarjassa nimellä Turun tuomiokirkon suojissa. Jälleen Hilda Huntuvuori syntyi uudelleen. Reima Välimäen artikkelissa ”Uusi Turku tupineen” pohditaan ansiokkaasti Hilda Huntuvuoren kirjailija-näkemysten faktaa ja fiktiota historiallisten romaanien Turun ja Turun seudun keskiajan kuvauksissa.

Vuonna 2012 Hilda Huntuvuoren syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kirjailijan jäämistöstä löytynyt käsikirjoitus Nuori Maunu Tavast voitiin toimittaa julkisuuteen ajankohtana, jolloin oli kulunut 600 vuotta Maunu II Tavastin piispuuden alkamisesta vuonna 1412. Nuori Maunu Tavast kuvaa aikaa 1300-luvulla: synnyinkoti Mynämäen Alasjoen rälssitila, sukulaisverosto Turun seudulla, opiskeluaikaa Prahassa, Roomassa ja Pariisissa.

Seuraavina vuosina Hilda Huntuvuori alkoi elää näytelmissä. Hyvinkään Beta-teatterin ”sielu”, dramaturgi Jouni Laine dramatisoi historiallisista romaaneista neljä näytelmää. Vuosina 2014–2017 esitettiin Hyvinkäällä kesäteatterissa muun muassa näytelmät Lallin pojat, Turun tulkki ja Suomen piispa Henrik. Joka kesänä katsomossa oli runsaasti keskiajan historiasta kiinnostuneita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Monet seniorit muistivat Hilda Huntuvuoren myös Kansakoulun lukukirjoista, joita hän toimitti yhdessä E. A. Saarimaan kanssa.

Postuumina vuonna 2012 julkaistu Nuori Maunu Tavast on edelleen ajankohtainen 1300-luvun jälkimmäisen puoliskon elämän kuvauksena Turussa ja lähiseudulla. Hilda Huntuvuoren esittämän mielipiteen mukaan ”historialliset romaanit eivät vanhene koskaan”. Tämän mielipiteen voi testata esimerkiksi merkittävimmän piispamme nuoruudesta.

Sirpa Shüler

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>