Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman katsoo rakennemuutosten tuolle puolen

”VR tekee mitä omistaja haluaa heidän tekevän” – Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman katsoo rakennemuutosten tuolle puolen

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kasvavalla Pirkanmaalla tehdyt panostukset liikenneinfraan säteilevät hyötyä muuallekin Suomeen. Toimialajohtaja Mirja Noukka kertoo, että pääradan Riihimäki-Tampere-välillä on yli miljardin euron investointitarpeet.

Kari Wihlman on ollut Liikenneviraston pääjohtajana tämän vuoden alusta. Sitä ennen hän johti kahdeksan vuotta Trafia, ja yhteensä liikennehallinnossa on kertynyt uraa jo vuodesta 1991.

Vieraillessaan hiljattain Tampereella Wihlman toivoi, että Suomessa päästäisiin toteuttamaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vetämän parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista liikennesuunnitelmaa.

– Sillä parannetaan pitkäjänteistä tekemistä ja mahdollistetaan oikeisiin asioihin keskittyminen, Wihlman uskoo.

Kovan routatalven jälkeen pinnalla olleeseen perusväylänpitoon tarvitaan työryhmän mielestä 300 miljoonan lisäys.

– Sillä päästäisiin vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 2,5 miljardin korjausvelasta 1 miljardin korjausvelkaan. Nyt korjausvelan osalta on päästy pysäytystasolle, mutta jatko on iso juttu, sanoo pääjohtaja Wihlman.

Korjausvelkarahaa käytetään parhaillaan myös pääradan turvalaitteiden uusimiseen, mikä tietää kunnostusta ja ratatöitä.

– Sen seurauksena junat kulkevat vähän hitaammin, mutta se on väliaikainen haitta. Kun puhutaan isommin kehittämisestä, siinä on tarvetta yhden miljardin verran, Wihlman toteaa pääradan Riihimäki–Tampere-välistä.

– Päärata kaikkinensa on keskeinen kuin mikä.

Miljardilla saisi mutkia suoraksi ja lisäraiteen

Liikenneviraston Suunnittelu ja hankkeet -toimialan johtaja Mirja Noukka kertoo, mihin miljardin tarve pääradalla perustuu. Tarvesuunnitelmassa on arvioitu, että ensimmäisenä toimenpiteenä voitaisiin tehdä neljä uutta kohtauspaikkaa Riihimäki–Tampere-välille. Ne maksaisivat 40 miljoonaa euroa.

– Jos rakennettaisiin kolmas raide koko välille, sen suuruusluokka olisi noin 670 miljoonaa euroa. Lisäksi Tampereen ja Lempäälän välinen neljäs raide maksaisi noin 130 miljoonaa euroa.

Riittävien vuorojen ja täsmällisten aikataulujen lisäksi ihmisille on tärkeää myös nopeus. Se, että rakennetaan lisäraide tai kohtauspaikkoja ei vielä nopeuta matkaa. Radan oikaisu nopeuttaisi.

– Jos halutaan 200 tai 250 kilometriä tunnissa matkanopeudeksi, täytyisi oikaista rataa muutamissa kohdissa. Sitäkin on tarveselvityksessä pohdittu. Silloin saataisiin tiputettua kymmenen minuuttia matka-ajasta, Noukka sanoo.

Toijalan ratapihalla mahtuu seisottamaan tavarajuniakin, mutta monessa muussa kohdassa Riihimäki–Tampere-välillä kaivataan kohtauspaikkoja tai lisäraidetta.

Oikaisut maksaisivat alustavan arvion mukaan 190 miljoonasta 360 miljoonaan euroon. Yli miljardista eurosta puhutaan siis silloin, jos Riihimäen ja Tampereen välillä on sekä lisäraide ja oikaisuja. Eikä siinä vielä kaikki.

– Radalla on edelleen peruskorjaustarpeita, jotka eivät sisälly näihin summin. Nykyisen infran kunnostamistarpeessa voidaan puhua useista sadoista miljoonasta, kertoo toimialajohtaja Noukka.

VR tekee mitä omistaja haluaa

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kolmen suuren kasvukeskuksen, Helsingin, Turun ja Tampereen väliset yhteydet ovat olleet vahvasti esillä nimenomaan raideliikenteen näkövinkkelistä.

– Kun puhutaan kasvukeskuksista ja ihmisten työssäkäyntialueista, raideliikenteen kulkutapaosuutta pyritään lähtökohtaisesti lisäämään. Meillä Suomessa se on kohtuullisen pieni.

Kasvua uskotaan saatavan rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta. Ministeri Bernerin tämänhetkisissä suunnitelmissa VR:stä irrotettaisiin kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteistöyhtiö.

– Erillisyhtiöillä mahdollistetaan kilpailun tuleminen operaattoripuolelle. Tavoitteena on aloittaa Etelä-Suomen liikenteestä, missä volyymiä on enemmän, sanoo pääjohtaja Wihlman.

Hänen mukaansa VR on antanut keskusteluissa selvityksiä muun muassa siitä, miten he tällä hetkellä toimivat. Entä mikä on valtion rautatieyhtiön kanta kilpailun avaamiseen?

– VR:n kanta on se, että tehdään se, mitä omistaja haluaa heidän tekevän. Ja tällä hetkellä kilpailua valmistellaan, pääjohtaja Wihlman kiteyttää.

Mökkitalkkarin kyydissä kauppaan?

Liikennemarkkinoiden avautuessa on kilpailua ja uusia palveluntarjoajia tulossa muuallekin kuin kiskoille. Esimerkiksi taksipalveluihin.

Pirkanmaan Ely-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Juha Sammallahti (oik.) uskoo, että tulevassa taksikilpailussa toiset kuorivat kermat päältä. Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman sai heti ensimmäisenä virkatalvenaan tuta monipuolisen kansalaispalautteen maamme tieverkoston kunnosta ja kunnossapidosta.

– Taksilupien asemapaikat poistuvat. Liiketoiminta saattaa olla vähän uhattunakin, kun jakajia on kyytien osalta niin paljon. Toiset kuorivat kermat päältä, Pirkanmaan Ely-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Juha Sammallahti ennustaa.

Liikenneviraston Mirja Noukka puolestaan näkee positiivisesti, että kansalaisten ulottuville voi tulla liikennepalvelulain myötä uudenlaisiakin palveluita. Voiko esimerkiksi mökkitalkkari kuskata jatkossa mummoja kauppaan?

– Pitää olla nuhteeton, ja pitää olla lupa elinkeinoon. Sen jälkeen kyllä, Noukka sanoo.

 

Tunneli Tallinnaan uudella ajattelulla

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan Suomen liikennejärjestelmän iso kuva on se, miten saataisiin raideliikenteen osalta kytkös Keski-Eurooppaan Rail Balticaa pitkin ja pohjoisessa Jäämeren rataa pitkin ilmastonmuutoksen sulattamille laivaväylille.

Wihlman ei vastaa suoraan siihen, onko Rail Baltica tärkeämpi kuin Jäämeren rata ja onko pohjoisen suunta edes realistinen.

– Kun ei tarkastele asiaa pelkästään kuljetustarpeiden kannalta eli esimerkiksi Koillisväylää vaan laajemmin mahdollisuuksia, mitä tällainen rata voisi tuoda meille, Wihlman pyörittelee.

Tallinnasta Baltian läpi Varsovaan ja Berliiniin vievän Rail Baltican osalta vastaus on selväsanaisempi.

– Meidän kytkeytymisemme Eurooppaan on hyvin keskeinen asia.

Nopea kiskosilta Eurooppaan on kytköksissä suomalais-virolaiseen suurhankkeeseen.

Tekeillä olevaan maakuntauudistukseen liittyy myös maantielain uudistus. Liikenneviraston Ely-johtajan Jarmo Joutsensaaren mukaan tarkoitus on, että Elyissä tienpitoa tekevä henkilöstö siirtyisi 2020 maakuntien palvelukseen ja Liikennevirasto tekisi maakutien kanssa sopimuksen tienpitotehtävien järjestämisestä.

– Ehkä Rail Baltica pitäisi olla ennen kuin mietitään Tallinnan tunnelia, toteaa toimialajohtaja Mirja Noukka.

Rahallisesti Suomenlahden alitus maksaa kuutisen kertaa enemmän kuin kiskojen vetäminen Jäämerelle.

– Alustavissa suunnitelmissa Tallinnan tunnelissa puhutaan 20 miljardista ja Jäämeren radasta sillä linjauksella, mikä meidän selvityksessä on, 3–3,5 miljardista. Kokoluokkaerohan niissä on, pääjohtaja Kari Wihlman vertailee ja löytää puoltoa myös pohjoisen suunnalle.

– Jäämeren rata on päärataan hyvin vahvasti kytkeytyvä. Varmaan aika moni näkee jo sen, että päärataa vahvistettaisiin, Wihlman arvelee.

Hän myös muistuttaa, että Tallinnan tunnelista on kaksi projektia päällekkäin. Mitä valtion viraston johtaja miettii Peter Vesterbackan yksityisrahoituksellisesta rinnakkaishankkeesta?

– Miten sen nyt sanoisi. Ne ovat nyt niin vaiheessa. Emme me tällä budjettirahoituksella voi ajatellakaan näitä asioita.

Vesterbacka ei pelaa budjettirahalla. Myös Kari Wihlman puhuu paljon uusista rahoitusmalleista, joita liikennehankkeisiin pitäisi löytää valtion budjetin ulkopuolelta.

– Kaikki varmasti lähtevät siitä, että ei kannata kahta projektia ihan loputtomiin pitää käynnissä. Jos tämän kytkee siihen, että uusien rahoitusmallien haku on käynnissä, niin innovatiivisuutta pitää olla paitsi toteuttamiseen myös rahoituksen löytymiseen, sanoo Liikenneviraston pääjohtaja.

Yksi kommentti

  1. timovepsalainen

    Jos oikein ymmärsin, niin päärata välillä Tampere-Helsinki pääsi EU- rahoituksen piiriin tänään. Nyt menee radanvarsikunnilla lujaa, paitsi Akaassa. Akaassa rakennetaan asumismahdollisuuksia mahdollisimman etäälle asemista muuttohaluttomalle kohderyhmälle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?