Jouni Vaittisen mukaan Kylmäkoski on muuttunut taakasta voimavaraksi

Jouni Vaittisen suvussa hevosurheilulla on pitkät perinteet. Muffinista toivotaan raviperinteen jatkajaa. 

Jouni Vaittinen on seurannut monessa asiassa isänsä jalanjälkiä. Hän on isänsä lailla maanviljelijä, hevosmies ja keskustalainen kunnallispoliitikko. Myös karjalaisilla sukujuurilla on merkitystä.

– Samoja asioita sitä tehdään kuin vanhemmatkin. Isossakin maailmassa asiat periytyvät, kun ajattelee Amerikan presidenttejä tai jääkiekko- ja formulamaailmaa. Vanhemmat ovat tietynlainen mallikuva, Vaittinen sanoo.

Jouni Vaittinen täyttää 50 vuotta 31. toukokuuta. Syntymäpäiväänsä hän juhlii sunnuntaina 27. toukokuuta Riisikkalan Tapiolassa.

Päättäjä toisessa polvessa

Jouni Vaittisen vuonna 2008 edesmennyt isä Ilpo Vaittinen oli 15 vuotta Kylmäkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja ja päättäjänä kaikkiaan neljännesvuosisadan. Akaan valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi valitulle Jouni Vaittiselle kuluva valtuustokausi on viides.

– Isä oli ehkä kovempi tahtoihminen, kun taas minä olen enemmän yhteistyöihminen olosuhteidenkin pakosta. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän kävi melkein kaikissa lautakunnan kokouksissa ja piti langat käsissään. Yhteydenpito oli sellaista, että hän soitteli päivittäin kunnanjohtaja Heikki Partasen ja valtuuston puheenjohtajan Seppo Tiuran kanssa, Jouni Vaittinen muistelee.

Vaihteeksi jotain uutta

Kotitilaansa yhdessä veljensä kanssa viljelevälle Jouni Vaittiselle kevät on kiireistä aikaa. Tila on keskittynyt viljanviljelyyn.

Siitä huolimatta, että Kylmäkosken kunnanvaltuutettuna Jouni Vaittinen vastusti Kylmäkosken liittämistä Akaan kaupunkiin, hän näkee liitosprosessin ainutlaatuisena kokemuksena kunnallispoliittisella urallaan. Vaittinen on tyytyväinen, että palvelujen karsimisen jälkeen Kylmäkoskelle ollaan nyt rakentamassa uutta koulua.

– Tämän päivän politiikassa ymmärretään kaupungin monimuotoisuuden arvo. Kylmäkoskikin nähdään nyt voimavarana eikä taakkana ja Kylmäkoskellekin tehdään jotain uutta.

Vaittisen mielestä positiivista on myös hyvinvointikeskuksen, skeittiparkin ja uuden tapahtumakentän rakentaminen Toijalaan.

– Eteenpäinkin mennään, vaikka helposti ajatellaan, että päättäjät vain riitelee ja painii homekoulujen kanssa. Perusduuni on menossa koko ajan.

Virheitä ei kannata toistaa

Jouni Vaittinen lukee päättäjäuransa epäonnistumisiin Keskustan koulun peruskorjauspäätöksen.

–  Voin puolustautua sillä, että valtuutetut ovat kukin alaltaan eivätkä rakentamisen asiantuntijoita. Kun tutkimukset ja viranhaltijat vakuuttivat, että korjaamalla siitä saadaan uuden veroinen, se sitten korjattiin. Loppu on kaikkien tiedossa, eikä vieläkään tiedetä, tuleeko siitä koulua vai ei, Vaittinen miettii.

Hän arvelee, että tapahtuneen jälkeen lasten vanhempien luottamus koulun kuntoon saamiseen on joka tapauksessa mennyt.

– Se oli kaikkinensa megaluokan möhläys, mutta vaikea on siihen osoittaa syyllisiä, edes parjattua (teknistä johtajaa) Kemiä. Hänkin korjasi varmaan vilpittömästi sillä tiedolla, mitä oli. Hyvä, että Kylmäkoskelle päätettiin rakentaa uusi koulu, koska samoja virheitä ei parane tehdä moneen kertaan. Toki päätös oli helpompi, koska koulu on paljon halvempi.

Asukasluku saatava nousuun

Jouni Vaittinen harmittelee, että tavoitteista huolimatta Akaa ei ole onnistunut kasvattamaan asukaslukuaan vaan suunta on ollut alaspäin.

– Asukasluku pitäisi saada nousuun, koska muuten veronmaksajat vähenevät ja verotulot pienenevät ja kurjistumiskierre on jonkinmoinen.

Vaittinen näkee siirtokoulupäätösten, harrastusmahdollisuuksien ja turvallisen kasvuympäristön kertovan kuitenkin lapsi- ja nuorisoystävällisestä kaupungista. Hän kiittelee myös Akaan asuinalueiden hyvin hoidettuja taloja ja pihoja mutta sanoo nukkavierujen keskustojen kaipaavan piristystä.

Wiineri kuoli raviradalle

Jouni Vaittinen asuu kotitilallaan Riisikkalassa. Perheeseen kuuluvat vaimo Sini sekä 6-vuotias Veeti ja 10-vuotias Venla. Agrologivaimo Sini on kotiäidin ja tilan töiden ohella työskennellyt kouluissa avustajana.

Viljanviljelyyn keskittynyttä tilaa Vaittinen hoitaa yhdessä naapurissa asuvan veljensä kanssa maatalousyhtymänä. Lypsylehmistä tilalla luovuttiin vuonna 2001 ja lihakarjasta vuonna 2009.

Vaittisen suvussa on harrastettu hevosurheilua jo suvun juurilla Karjalassa. Takaisku harrastukselle koettiin viime vuoden elokuussa, jolloin Vaittisten suomenhevonen Wiineri kuoli raviradalle Turun Metsämäessä. Eviran tutkimuksissa syyksi paljastui rytmihäiriön aiheuttama sydämen pysähtyminen.

– Se hoiperteli muutaman askeleen ja kaatui siihen paikkaan, tuolloin ohjaimissa ollut Jouni Vaittinen kertoo.

Nyt tilalla toivotaan 2-vuotiaasta Muffinista ja 4-vuotiaasta Bebestä raviperinteen jatkajia.

Karjalaisuus ja hevosharrastus yhdistyvät Viipurin Läänin Hevosystäväinseurassa, jonka jäseneksi kutsutaan Karjala-taustaisia hevosihmisiä. Seuran jäsenet käyvät yhdessä Kuninkuusraveissa.

– Olin kutsusta ihan otettu. Se on hieno seura, kertoo Vaittinen, jonka juuret ovat sekä äidin että isän puolelta Muolaassa.

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>