Sinikka Torkkola vappuna Akaassa: Punaisten joukkohautoihin on lisättävä vainajien nimet

Sata vuotta sitten toukokuussa 1918 täällä Akaassa niin kuin koko Suomessa  oli työväellä ankarat olot. Sisällissota, jota myös luokkasodaksi ja kansalaissodaksi kutsutaan, oli päättynyt punaisten häviöön. Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen Sinikka Torkkola sanoo, että vankileirien kurjissa oloissa ja teloituskomppanioiden edessä päättyi monen parempaa Suomea rakentaneen miehen, naisen ja lapsenkin elämä.

– Akaan työläisistä lähes 200 sai surmansa kansalaissodassa. Toijalassa oli myös vankileiri, joka toimi yhteiskoulussa. Leirissä oli vankeja 600–750. Heistä 122 teloitettiin, suurin osa siirrettiin Tammisaareen ja muutama kymmenen vapautettiin. Luvut eivät ole tarkkoja, sillä eri lähteissä luvut vaihtelevat. Jokaisen numeron takana on kuitenkin ihminen ja hänen läheisensä.

Sinikka Torkkola ehdottaa jälleen, että punaisten joukkohaudoissa maakaavien nimet lisättäisiin hautojen muistomerkkeihin.

– Suomen olisi hyvä edes nyt tunnustaa kaikki sisällissodassa tehdyt rikokset ja palauttaa punaisten ihmisarvo. Tuon arvon palautuksen voisi aloittaa antamalla joukkohaudoissa makaaville punaisille nimet. Muutamissa kunnissa, kuten Nokialla ja Raahessa, nimet hautamuistomerkkeihin on jo lisätty, pohti Torkkola.

Nyt sadan vuoden jälkeen on Torkkolan mielestä vihdoin aika nähdä nimettömät kapinalliset ihmisinä, joita kunnioitettiin ja rakastettiin ja joita tahdotaan muistaa. On aika päättää nimettömien joukkohautojen kansallinen häpeä.

Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen Sinikka Torkkola osallistui Toijalan puhetilaisuuden jälkeen Akaan vasemmistoliiton vappujuhlaan Viialan Sampolassa. Hän ojensi muun muassa Kansantalojen liiton standaarin Tuovi Pukariselle.

Yliopistotutkija Sinikka Torkkola puhui Akaan vappujuhlassa Toijalan torilla.  Sisällissodan jakolinjat ovat Torkkolan mielestä eläneet aivan näihin päiviin asti, eikä sota olee vieläkään ole unohtunut.

– Vaikka aika on haalistanut sisällissodan muistot, ne elävät edelleen tarinan pätkinä ja vaiettuina kokemuksina. Tuo historia elää edelleen monissa meissä. Se, että kokemuksista on vaiettu, ei ole viennyt pois sodan kärsimyksen jälkiä.

Suvussa punaisia ja valkoisia

Sinikka Torkkolan sukulaisia toimi sekä punaisten että valkoisten puolella. Äidin äidin isä taisteli punaisten riveissä ja kuoli Lahden valtauksessa. Vuonna 1889 syntynyt isän isä oli puolestaan ruumiskuskina valkoisten puolella Toijalassa.

– Sisällissodasta ei minun lapsuuden kodissani 1960- ja 70-luvuilla puhuttu enkä koskaan kuullut 1971 kuolleen isänisäni kokemuksista. Monista muista asioista vaari kertoi tarinoita, mutta sisällissodasta ei milloinkaan. Tarinan ruumiskuskina olemisesta olen kuullut isältäni. Vasta viime vuosina olen miettinyt, mitä kaikkea vaarini näki ja olivatko nuo kokemukset syynä, miehen hiljaisuuteen. Äitinäitini sai onneksi elää vuoteen 2002 ja mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä useammin hän kertoi tarinan nelivuotiaasta punaorvosta, joka kerjäsi ja lauloi Lahden kaduilla, muisteli Torkkola.

Porvarihallitus on purkanut hyvinvointiyhteiskuntaa

Istuvan hallituksen niin sanottu kannustava talouspolitiikka on Sinikka Torkkolan mielestä kurittanut työttömiä ja pienituloisia.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan Sipilän hallituksen päätökset ovat lisänneet köyhyyttä. Köyhyys on lisääntynyt, vaikka talous on kasvussa. Kyse ei ole rahan puutteesta vaan tahdosta poistaa köyhyyttä. On häpeällistä, että Suomessa, joka on yksi maailman rikkaimmista maista, on satojatuhansia köyhiä. Neljännesmiljoona suomalaista sinnittelee pelkän perusturvan varassa.

Köyhyys näkyy Suomessa leipäjonoina ja hoitamattomina sairauksiana.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus osoittaa, että useampi kuin joka kymmenes vanhus on jättänyt viimeisen vuoden aikana käymättä lääkärillä taloudellisen tilanteensa vuoksi. Suomeksi se tarkoittaa, että täällä Akaassakin on useampi vanhus, joka ei rahan puutteen vuoksi pääse ajoissa lääkäriin, sanoi Torkkola.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Sinikka Torkkola on kotoisin Viialasta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Toijalan lukiosta vuonna 1980.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>