Sadan hengen seurakunta rakentaa kirkkoa Tallinnan Mustamäkeen

Pastori Tiina Klement haluaa, että uudessä Mustamäen kirkossa on toimintaa joka päivä.

Tallinnan Mustamäen kaupunginosa tuli suomalaisille tunnetuksi 1990-luvun alussa toristaan, jossa myytiin mitä vain, vaikkapa konetuliaseita, ruokaa, vaatteita, lasitavaraa ja tietysti alkoholia. Turistibussi jos toinenkin piipahti torilla, jonka hintataso oli lamasta toipuville suomalaisille edullinen. Mustamäen kaupunginosasta jäi monelle muistikuvaksi ankeat kerrostalot.

Aikaa on kulunut. Pastori Tiina Klement sai yhdeksän vuotta sitten Viron luterilaiselta kirkolta tehtävän perustaa seurakunta Mustamäkeen. Liikkeelle lähdettiin rukoushetkistä kodeissa. Nyt toimitaan kellarissa, mutta valmistumassa on oma kirkko lahjoitustontille.

– Kirkkosalin lisäksi rakennukseen tulee päiväkoti, opetustiloja, iso ruokasali, ja keittiö sekä tietysti toimistotiloja. Millään seurakunnalla ei Tallinnassa ole nyt tällaisia tiloja, joita me nyt rakennamme. Vain yhdellä seurakunnalla on tilat, joissa voi järjestää muistotilaisuuden hautajaisten jälkeen, kertoo Klement.

Pastori Klement suunnittelee, että kirkko olisi auki seitsemänä päivänä viikossa. Hän aikoo romuttaa virolaisen tavan viikkojumalanpalveluksesta.

Uuteen kirkkoon tulee kirkkosalin lisäksi ruokasali ja tilat myös päiväkodille.

– Tämä on unelma, niitähän pitää aina olla. Tällä hetkellä työt työmaalla ovat keskeytetty, koska rahat ovat loppu. Puuttuu ehkä 1,4 miljoonaa euroa. Kun työt aloitettiin, rakennuskustannukset olivat alhaisemmat. Nyt hinnat vain nousevat ja näyttää, että meidän hankkeemme karkaa käsistä, sanoo Klement.

Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2017. Seurakunta keräsi rahaa järjestämällä muun muassa Tallinnan kaupungin piikkiin yleisötapahtumia kirkon tontilla. Tallinnalta tuli myös 1,6 miljoonaa euroa muuta rahaa rakennustyöhön.

Uuden kirkon ulkokuori on valmis, mutta rahaa sisätöihin ei vielä ole.

– Olemme osa kaupungin sosiaalityötä, ja etenkin lastensuojelun kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Yhteistyö alkoi, kun ensimmäiseen lastenjuhlaan tuli lapsia, joilla ei ollut vanhempia. Se pysähdytti monet miettimään, mistä on oikein kysymys, muistelee Klement.

– Nyt kaupungin johto on toiminnastamme hyvin innoissaan. Mustamäessä ei ole edelleenkään tarjolla muuta.

Mustamäki ei ole entisensä

Mustamäessä asuu noin 65 000 ihmistä, joista on virolaisia noin 67 prosenttia ja venäläisiä noin 25 prosenttia. 1990-luvun Mustamäkeä ei enää ole. Sitä mukaa kun taloja korjataan, kaikkoavat entiset asukkaat, koska kaikilla ole varaa uusittuihin huoneistoihin.

– Me emme voi järjestää vain pelkkiä jumalanpalveluksia, koska meidän täytyy myös auttaa. Olin aluksi tästä kellaritilasta hyvin skeptinen, koska täällähän ei ole yhtään ikkunaakaan. Myös tänne löytäminen on edelleen vaikeaa. Tänne ei aina edes kaikki halukkaat mahdu.

Tällä hetkellä kellarikirkossa järjestetään jumalanpalveluksien lisäksi myös aikuisten kahvihetkiä. Kirkossa toimii myös päiväkerho ja pyhäkoulu.

Nykyinen kirkko sijaitsee kaupungin virastotalon kellarissa. Sinne kuljetaan pihan puolelta.

– Ensimmäinen pyhäkoulu järjestettiin kahdelle lapselle. Nyt lapsia on kaksikymmentä ja jumalanpalveluksissakin käy 20–30 henkeä.

Mustamäen seurakunnassa on tällä hetkellä sata jäsentä. Tiina Klement on huomannut, että osa jumalanpalveluksissa kävijöitä jaa seurakunnan huomaan, osa käy vain kerran. Luterilaisesta kirkosta on tullut kohtaamispaikka etenkin Mustamäen vähävaraisille asukkaille.

– Maanantaisin kirkossa ei ole tapahtumia, mutta tiistaisin on lounashetkin ja raamatun tutkimista. Seurakunnan diakonissa tulee aamulla valmistamaan työttömien vapaaehtoisten kanssa ruoan. Tämä kuulostaa alkeelliselta, mutta on todella tärkeää tämän asuinalueen ihmisille. Kerran kuukaudessa jaamme täällä jopa vaatteita ilmaiseksi, sanoo Klement.

Pastori Klement muistuttaa, että Viro ei ole hyvinvointivaltio. Köyhyys on käsin kosketeltavaa Mustamäessäkin, ja osa asukkaista ei saa juuri mistään apua.

Ihmeiden aika ei ole ohi

Pastori Tiina Klement pitää Mustamäen seurakunnan lyhyttä historiaa ihmeenä. Neuvostomiehityksen aikana kirkoilla ei ollut juuri minkäänlaista asemaa maassa. Moni Viron kirkkorakennus on tällä hetkellä hyvin huonossa kunnossa, koska seurakunnilla ei ole varaa ylläpitää niitä. Kirkollisveroakaan ei kerätä.

Pastori Tiina Klement haluaa vanhan kirkon alttaripöydän uuteen kirkkoon johonkin tarkoitukseen.

– Aloitimme yhdeksän vuotta sitten tyhjästä. Kokoonnuimme lukemaan raamattua toistemme koteihin. Ihmeellistä, että olemme tässä. Rahaa ei ole, mutta asiat järjestyvät. Ajattelin ensin, että emme saa edes tonttia ja koko kirkkohanke hautautuu. Olin väärässä, sanoo Klement.

Viron luterilainen kirkko neuvottelee parasta aikaa Tallinnan kaupungin kanssa, josko se maksaisi kaupungin keskustassa museokäytössä olevasta kirkosta vuokraa, joka käytettäisiin Mustamäen kirkon valmiiksi rakentamiseen.

Tallinna ei ole enää suomalaisillekaan vain ryyppyreissu, hätäinen linja-autokierros ja viron kielen hassuja sanoja. Kaupungissa asuu pysyvästi tuhansia suomalaisia, joita palvelee suomalainen seurakuntakin. Mustamäen seurakunnan kummiseurakunta Suomessa on Helsingin Mikaelin seurakunta.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>