Raskaita aikoja 1917–1918: Kirkko ja koulu

Papit ja opettajat olivat patriarkaalisen yhteiskunnan tukipylväinä punakaartin ja vallankumouksen luonnollisia vihollisia. Pieni yhteenotto seurakunnan ja työväenliikkeen välillä tapahtui jo vuonna 1898. Pastori ei suostunut vihkimään paria työväentalossa, sellaisessa talossa, joka iltamien pidolla, näytelmillä, tanssilla y.m. on siksi saastutettu, ettei niistä voi onnellista paria tulla. Työmies 7.5.1898

Kirkon ja työväenliikkeen vastakohtaisuus oli vanhaa perua, mutta toimet kirkkoa kohtaan jäivät vain yrityksiksi erottaa se muusta yhteiskunnasta. Kansanvaltuuskunta lakkautti 12.2. kirkolliset verot ja maksut. Kirkollinen kasvatus tuntui vielä mielissä ja hillitsi ilkivaltaakin…

Ilkivaltaa oli eniten Kylmäkoskella. Kynttilät ja kirkkoviinit ryöstettiin. Ehtoollisleivät tallattiin lattialle. Paljon kirkon ikkunoita kivitettiin ja peltikattoon ammuttiin reikiä. Pappilassa tehtiin samanlaisia takavarikointeja kuin muissakin taloissa. Kirkkoherra pysyi kotona koko ajan.

Akaankin kirkosta vietiin kirkkoviinit, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. Pappilaa ryöstettiin 60 kertaa: Vietiin kihlasormus sormestani, kello ja rahat taskustani, pitovaatteet ja lakkikin päästäni. Samoin myös minun vaimolta ryöstettiin kihlasormus, vaatteita suuret määrät ja tyttäreltä ylioppilaslyyra. Sentään selvittiin vaikka oltiin kotona koko aika.

Punaiset polttivat Suomessa kaksi kirkkoa: Kalvolan ja Pomarkun. Kuusi kirkkoherraa surmattiin.

Koulu kiinnosti paljon seurakuntia enemmän. Kansanvaltuuskunnan valistusasiain osasto ilmoitti 3.2. uskonnonopetuksen lakkaamisesta ja siveysopin astumisesta sen sijaan. Hämeen Voima innostui: Niin onkin ollut vain ajan kysymys siitä, miten saada uudet tuulet puhaltamaan koulun ummehtuneeseen ilmapiiriin. Nyt antaa vastauksen vallankumous, joka tulee tälläkin alalla murtamaan teljet edistyksen tieltä. Vallanku-mouksen edistysvoima saattaa vuosisataisen jään liikkeelle ja kohta tulvehtivat kaikkialla maassamme keväiset voimat… Uudessa koulussa lakkaa uskonnon nimessä harjoitettu Mooseksen aikuisten käsitysten ja harhaluulojen opettaminen ehdottomina totuuksina. Sen sijaan sisällytetään koulun ohjelmaan yhteiskuntatieteeseen perustuva siveysoppi. HV 14.2.1918

Akaan kunnallisjärjestö päätti 17.2. kieltää uskonnonopetuksen ja rukoukset. Useimmat opettajat olivat valmiit jatkamaan opetusta. Viialan koulun opettaja Aattonen vaati tiukasti uskonnon säilyttämistä. Hän myös sodan jälkeen pitkään nimitteli punikkien kakaroita. – Kerrottakoon, että Viialan kouluun nimitettiin syksyllä 1918 opettaja, joka oli ollut jossakin yhteydessä punaisiin. Tarkastaja puolusti häntä, mutta vuodessa hänet savustettiin ulos.

Koulutyö keskeytyi aluksi vain Toijalan koulussa mutta jatkui tilojen tyhjennyttyä. Kaikki koulut suljettiin noin 20.3. ja pysyivät kiinni sodan loppuun saakka.

Punaiset surmasivat sodan aikana 18 opettajaa, yhden niistä Viialassa. Se ei tunnu kovin paljolta, kun opettajia punaisessa Suomessa oli 4000–5000. Valkoiset teloittivat kuusi punaisten toimissa ollutta opettajaa.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>