Pääkirjoitus: Junaa odotellessa

Pääradalla välillä Helsinki–Tampere on vakavia ongelmia. Rata on monessa kohdin niin heikossa kunnossa, että sitä on jatkuvasti korjattava. Korjaukset taas aiheuttavat nopeusrajoituksia, joiden takia junat myöhästyvät. VR-Yhtymän matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen sanoo tiistain 13. helmikuuta Aamulehdessä, että tilanne on surkea.

Matkalippujen hinnat on laskettu kohtuullisiksi, joten väki halua liikkua junalla. Myös Tampereen keskustan yhä vain kiihtyvät rakennustyöt pistävät miettimään, mennäkö ampiaispesään autolla vai junalla. Moni valitsee onneksi junan.

Junaliikennettä tarvitaan lisää. Pääradalle vain ei enää mahdu lisää junia ja nyt jo kulkevien junien pituutta ei voi enää määräänsä enempää lisätä. Junien suosio on tullut yllätyksenä jopa niitä työmatkoihin käyttäville, jotka ihmettelevät, miksi eivät pääsee aamuisin enää tuttuun penkkiin istumaan. Myös kohta tuleva aikataulumuutos kismittää työmatkalaisia. Akaassa ainakin on totuttu siihen, että junat kulkevat aina niin kuin ennenkin.

Toijalan rautatieasema sai uudet asemalaiturit ja tunnelin 2000-luvun alussa. Menossa oli pääradan ja Toijala–Turku radan mittava perusparannus. Jo tuolloin tiedettiin, että päärata on ahdas. Puheet kolmannesta, jopa neljännestä raiteesta kiihtyivät. Pirkanmaan liitto otti asian ajaakseen. Raiteiden lisäämistä on pidetty maakunnalle tärkeänä hankkeena jokaisen hallituksen ohjelmaa sorvattaessa.

Kuinka on käynyt? Ei mitenkään. Raiteet on edelleen rakentamatta. Täältä puuttuvat suunnitelmatkin. Kolmas raide on tyypillinen juhlapuhefraasi, joka tarvitaan, kun maakunnan kehittämisestä puhutaan. Samaan aikaan liikenneyhteyksiä Turkuun on parannettu koko ajan. Maan hallituksessa ei tarvitse istua kuin yhden turkulaisen ministerin, niin asiat hoidetaan.

Mitä pääradalla tapahtuu, kun Äänekosken sellutehdas valmistuu? Ennusteiden mukaan sellua kuljetetaan satamiin tätä kautta hyvin paljon, koska Keski-Suomen tiet eivät kestä sellurekkoja. Tämä tietää edelleen vaikeuksia pääradan henkilöliikenteelle. Lähiliikenne kärsii ensimmäisenä, koska nopeat yhteydet Tampereen ja Helsingin välillä halutaan säilyttää.

Pääradan kunnat ovat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyössä. Tämä yhteistyö on kovin kivuliasta, koska jokaisen kunnan tulokulma asiaan on erilainen. Osalta puuttuu rahaa, osalta oivaltava pelisilmä. Niitäkin kuntia on, kuten Pälkäne, jotka näkevät kuulumisella kasvukäytävään selkeän brändiarvon, vaikka minkäänlaista rataa ei mene Pälkäneellä päinkään.

Kasvukäytävän tärkeimpiä hankkeita pitäisi olla raideliikenteen edellytysten turvaaminen. Lisäraiteiden rakentamisen pitäisi olla varsin yksikertainen asia, yhdistäähän kasvukäytävä niin monta kuntaa, maakuntaa ja muuta toimijaa. Poliittista valtaa olisi, jos toimeen tartutaan.

Vaan kun ei tartuta! Esimerkiksi Akaassa ei edes mielletä kasvukäytävällä oloa tärkeäksi asia. Politiikka pelaa täällä ihan eri peliä. Akuutit ongelmat vievät päätöksenteolta voimat. Kaupunki sulkeutuu tilanteessa, jossa avautuminen ja rohkeat loikat tulevaisuuteen voisivat olla sen pelastus. Sijainti on Akaan timanteista kirkkain. Vain hokemalla timantti ei pysy kirkkaana. Junaa ja matkakeskusta odotellessa, kannattaa miettiä, mitä esimerkiksi Lempäälä ja Valkeakoski tekevät.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>