Pääkirjoitus: Julkisessa tehtävässä

Tiedättekö keitä ovat Olli-Poika Parviainen, Sari Tanus ja Sami Savio? Oletteko koskaan kuulleet heitä? Ettekö, ihmeellistä, sillä he ovat julkisessa tehtävässä. Tai ainakin heidän pitäisi olla, sillä he ovat pirkanmaalaisia kansanedustajia.

Pirkanmaalta valitaan eduskuntaa peräti 19 kansanedustajaa, mutta kovin vähän heistä mitään kuullaan. Harvoin he ovat näkyvissä tehtävissä sanomassa mitään. He ovat kulisseissa, ehkä hyvä niin. Joskus joku on saanut kutsun ministeriksi, mutta kertokaapa joku ministerin aikaansaannos Pirkanmaalla? Politiikka on yhteispeliä, sanovat he. Yksi ihminen saa politiikassa kovin vähän aikaa, jatkavat he.

Valtiopäivien alkaessa, niin kuin nyt tapahtui tällä viikolla, tehdään yleensä paljon valintoja. Tällä kertaa valittiin muun muassa eduskunnan puhemiehistö. Kun puhemieheksi tuli valittua ministeri, sisäministeri Paula Risikko, on maan hallitukseen valittava hänen tilalleen joku toinen. Oletteko koskaan, tai pitkään aikaan, kuulleet, että edes valintaspekulaatioissa pyörisi pirkanmaalaisia nimiä. No onhan siellä Arto Satonen (kok) Sastamalasta, sanovat he.

Ihan totta, voiko 19 kansanedustajaa olla joukkona näin hiljaa? Mikko Alatalosta (kesk) oli hyvä haastattelu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ja Anna Kontula (vas) pyydetään usein vastarannan kiiskeksi puheohjelmiin. Sanna Marin (sd) ja Ilmari Nurminen ovat sosialidemokraattien virallisia nuoria ja Pia Viitanen (sd) rähisee ainakin eduskunnan kyselytunneilla. Harri Jaskarista (kok) kuulemme silloin tällöin, samoin Jukka Gustafssonista (sd). Pauli Kiuru (kok) lobbaa roposia Etelä-Pirkanmaalle.

Tällä viikolla tuli julki pirkanmaalaisten kansanedustajien poikkeuksellinen älähdys. He ovat kaikki sitä mieltä, että Tampereen Työväenteatterilta ei saa viedä korotettua valtionapua. Ei saakaan, mutta miten on mahdollista, että tällainen asenteellinen ja pääkaupunkiseutukeskeinen työryhmä on edes kasattu. Missä niitä apua tarvitsevia pienryhmiä sitten on, no Helsingissä.

Kovin ovat hiljaisia Pirkanmaan kansanedustajat. Toki monella ikäkin painaa, mutta kyllä kyse on myös painoarvosta omassa puolueessa. Jostakin kumman syystä Turku pärjää Tampereelle aina. Usein näyttää siltä, että eduskunnasta katsotaan Pirkanmaan yli maata kehitettäessä.  Päätoimittaja emeritus Raimo Seppälän kirjoittama Pirkanmaan liiton historiikki Västäräkki karhun ja ilveksen välissä (2002) on edelleen kelpo opus kertomaan, kuinka Pirkanmaalta täytyy vaikuttaa.

Täällä on niin monta asiaa hoidettavana, että täytyy näkyä ja kuulua sekä täytyy osata. Ei riitä, että pääsee kansanedustajaksi, on päästävä myös vallan kammareihin. Marja Tiura (kok) valittiin täältä takavuosina edustakuntaan kolmasti hurjin äänimäärin. Mitä hän niillä äänillä teki, ei yhtään mitään.

Pirkanmaalaiset kansanedustajat eivät saa olla joukon jatkona. Tiedossa on, että työ on paljon muutakin kuin julkisuutta. Tekojen pitäisi silti näkyä. Kun Reijo Lindroos (sd) liikkui aikanaan Helsingissä, kaikki tiesivät, että hän on Mäntästä. Myös valkeakoskelaisen Jorma Rantasen (sd) saappaat olivat suuret ja jälki näkyvä.

Myös maakunnan pitää olla aktiivinen kansanedustajiin päin. Kuinka monta kertaa esimerkiksi Akaa on asioissaan kansanedustajia lobannut. Ei ole näkynyt eikä kuulunut. Sanotaan, että aika on muuttunut, nyt lähetetään muistioita ja sähköposteja. Tehokkain vaikuttaminen on edelleen hyvin henkilökohtaista vaikuttamista. Akaassa tarvittiin ulkopuolinen kuvataitelija Anna-Lea Kopperi, jotta saatiin ministeri Ville Niinistö (vihr) illaksi Nahkialanjärven rantaan.

 

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Yksi kommentti

  1. esatasanen

    Kun toiselta puolelta maapalloa seuraa tuota hiljaisuutta pitää ihmetellä moista vehkeilyö

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>