Pysähdy hetkeksi

Toivotut ja toivottomat

Toisista lapsista puhutaan, että he ovat syntyneet odotettuina, kauan kaivattuina. Yleinen mielipide taitaa olla se, että niin pitäisi jokaisen lapsen voida kokea. Mutta niin ei ole.

Aina on ollut niitä, joita ei ole toivottu. He ovat vain tulleet, kuten ennen vanhaan oli tapana ajatella. Joka vuosi uusi kehdossa keinutettava. Se oli elämän oma laki. Toiset kuolivat tauteihin ja onnettomuuksiin tai nälkään tai väkivallan uhrina. Niin on tänäkin päivänä.

Kaikilla on oikeus tulla. He tulevat täynnä Jumalan rakkautta. He tarvitsevat paljon, mutta heille jotain antaessaan antava saa olla Jumalan asialla.

Meillä on neuvola, rokotukset ja tietoa terveellisestä ravinnosta. Meillä on koulutusta, liikuntaa ja osallisuutta.  Silti turhan moni seuraa sivusta elämän pääradalla juoksevia. Ei tuo ole minua varten, ei kaikille riitä, miksi siis minulle. En minä pärjää. Kaikki muut ovat lahjakkaampia, onnekkaampia tai varakkaampia kuin minä. Miksi minä valittaisin. Niin vain on. En jaksa noin paljon.

Kyllä vähemmänkin riittää! Jokin tärkeä voi vaatia pitkän itämisajan. Jumalalla ei ole kiire. On tietysti hienoa olla tähdenlento, mutta loistaa se tähti maastakin, kun taivaallinen valo osuu siihen.

Ei toivottu Jeesus

Ei Jeesustakaan kukaan odottanut –  lapsena tulevaksi. Eivät edes hänen vanhempansa. Häpeäksi hän oli. Sopimattomalla hetkellä, sopimattomiin oloihin syntynyt. Jumala lähetti hänet ihmisten keskelle, vihan ja vainon aikaan.

Hallitsijan sairas kateus ja pelko vallan menetyksestä suisti tuhannet Jeesuksen ikätoverit väkivaltaiseen kuolemaan. Oliko siinä mitään järkeä? Kyllä Jumalan olisi pitänyt näitä toisiakin varjella. Julma Jumala, ajattelen. Tuo Betlehemin lasten joukkoteurastus paljastaa sen, kuinka vaaralliseen maailmaan Jumala lähetti lapsen, josta oli tuleva ihmisen täydellinen ymmärtäjä ja armahtaja.

Pakolaisesta avun tuojaksi

Pakolaiseksi Jumalakin syntyi. Hän pakeni ihmistä. Hän meni joksikin aikaa pois synnyinseudultaan, jotta vallassa ollut ei onnistuisi häntä surmaamaan. Jumala piileskeli. Hän oli poissa, mutta samalla tietoinen tulevasta tehtävästä. Tarvittiin aikaa.

Koko aikuiseksi kasvamisensa ajan hän näki, miten kovaa taistelua ihmisten välillä on. Oli oltava oikeassa, oikeaoppinen ja oikealla tavalla elävä ja valta oli otettava hinnalla millä hyvänsä. Hän ei täyttänyt ihmisten vaatimuksia. Lopulta hänelle huudettiin hoosianna, vaikka ehkä myös tehtiin pilkkaa aasilla ratsastavasta.

Viattomat lapset tuovat meille toivon

Viaton lapsi hukkui pakomatkalla Välimereen. Viaton lapsi hautautui sortuvan talon raunioihin. Viaton lapsi tuli yksin kauas kotoaan luottaen, että täältä jostain löytyy lämpöä, ruokaa, turvaa. Vanhemmat lähettivät hänet Jumalaan luottaen toivoen itsekin joskus pääsevänsä lapsensa luo. Kuinkahan siinä käy? Emme tiedä, mitä kaikkea noissa lapsissa piilee meitä ja koko ihmiskuntaa varten. Heille on annettava mahdollisuus näyttää, mitä heistä tulee. Kristus tulee ehkä heidän mukanaan, koska on itsekin ollut vaarassa, kiusattu ja uhanalainen.

Sari Lindström

Kirjoittaja on akaalainen rovasti.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>