Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet paikallislehdestä leikattuina

Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi istunnossaan 6. joulukuuta. Itsenäisyysjulistusta ei noteerattu lehdistössä juuri ollenkaan. Maa pyöri niin kuin ennenkin. Valtakunnalliset asiat eivät paljon palkallisesti ihmsiä heilauttanut. Kaikkea muuta tapahtui. Akaan Seudun avustaja Liisa Ahokas luki kaikki Toijalan Sanomat, Toijalan Seudut sekä Akaan Seudut ja kokosi lehdistä mielenkiintoisia asioita, yhden vuosikymmeneltä, Lehdistä leikattua -palstaksi.

1910

Viiala sai sähkön vuonna 1917, kun monipuolinen ja toimelias tehtailija K.T. Järvelä rakensi Haihunkoskella olleen sahansa ja myllynsä yhteyteen sähkölaitoksen. Kun sähköä jäi yli oman tarpeen Järvelä myi sitä myös kyläläisille ja pian hänen sähkölaitoksensa oli merkittävä sähköntuottaja paikkakunnalla. Kylmäkoskelle sähkö oli saatu jo vuonna 1906 Hautaan isännän Artturi Hautaan toimesta ja Toijalaan vuonna 1912.

1920

Monien eri lajien harrastajien ja urheiluseurojen toive toteutui, kun Toijala sai urheilukentän. Sen  rakentamisesta ja rahoittamisesta vastasi sitä varten perustettu Urheilukenttä Osakeyhtiö. Kentän vihkiäisiä vietettiin heinäkuussa 1925 Toijalan Vauhdin ensimmäisten kansallisten yleisurheilukilpailujen merkeissä ja iltajuhla pidettiin Pirtillä.

1930

Rautatien ylikulkusilta, jota myös Miljoonasillaksi kutsutaan valmistui jo vuonna 1936, mutta otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Kun uusi tie etelästä VR:n tavaratoimiston ohi oli valmistunut, haluttiin yhteys radan yli asemalle ja keskustaan. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti hankkeen ja silta rakennettiin. Sillan maksoi VR, joten nimi Miljoonasilta ei ole tulllut siitä, että kunta olisi sen maksanut.

1940

Marianne-karamellit syntyivät Toijalassa makeistehdas Chymoksen toimiessa Toijalassa vuosina 1944-52. Tehdas tuli Lappeenrannasta evakkoon sodan loppuvaiheissa.Tehtaan ostamalle 9 hehtaarin tontille nousi kolme betonista tehdasrakennusta ja neljä asuintaloa työntekijöille. Tehtaalle rakennettiin myös pistoraide satamaradalta. Makeisten lisäksi tehtaalla valmistettiin marmeladeja, mehuja, lastenruokia ja liköörejä. (AS 3.12.2014)

1950

Sunnnuntaina heinäkuun 1. päivänä 1951 pidettiin Kylmäkoskella hämäläiset Kruunuhäät, joihin osallistui yli 4000 henkeä. Hääkulkue, joka kulki morsiamen kotoa Asemankulman Korpisaaresta häätaloon Hakkilan Mäkelään, oli lähes 2 kilometriä pitkä. Häämenot oli suunnitellut Arvo Kytölä ja juhlan musiikista huolehtivat kansanpelimannit A. Sillanpää ja Einari Törmä. ( TS 7.7.1951)

1960

Toijalassa kirjoitettiin suomalaisen pikaluistelun historiaa tammikuussa 1963, kun Kaija Mustonen luisteli urheilukentällä Toijalan Vauhdin järjestämissä kisoissa uuden Suomen ennätyksen 1500 metrin matkalla. Uusi Suomenennätysaika oli 2.37,0. Mustonen voitti myös muut – 500, 1000 ja 3000 metrin – matkat. (TS 29.1.1963)

1970

Kylmäkosken Taipaleen kylässä toimi vuosina 1971-74 Outokumpu Oy:n nikkeli-kuparikaivos, josta tuona aikana louhittiin kaiken kaikkiaan 0.69 miljoonaa tonnia malmia. Malmista löytyi nikkelin ja kuparin lisäksi magneettikiisua, pentlandiittia, kuparikiisua ja kubaniittia.

1980

Viialan kunta sai vuonna 1983 kunnian olla Suomen halvin kunta. Veroäyri oli 17 penniä ja samaksi se vahvistettiin seuraavallekin vuodelle. Talousarvioesityksessä oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvua 8,8 % eikä punakynällä tarvinnut vetää yli juuri mitään. Kunnan talous- ja suunnittelusihteeri Heljä Järvelä kiitti hallintokuntia siitä, että ne olivat oppineet itse karsimaan menojaan eivätkä esittäneet mahdottomia. ( TS 25.11.1983)

1990

Hämeenlinna -Tampere – moottoritien rakentaminen kesti pitkään. Liikenneministeriö oli jo vuonna 1990 linjannut sen kulkemaan Toijalan kautta, mutta matkalle tuli monia mutkia, vaihtoehtoja, valituksia, kirjelmiä, mielenosoituksiakin.  Viimein päädyttiin rakentamaan tie Jutikkalasta Kuljuun Toijalan kautta. Tätä viimeistä osuutta alettiin rakentaa vuonna 1996 ja se avattiin juhlallisesti Toijalassa lokakuun 12. päivänä 2000.

2000

Torstai 28.10.2004 oli musta päivä viialalaisille. Vaikka työn loppumista UPM/ Viialan vaneritehtaalla oli ounasteltu, tuli lopullinen tieto tyrmistyksenä 171 työntekijälle. Moni heistä oli tehtaalla jo kolmannessa polvessa. Tehtaan johdon ja työntekijöiden neuvottelut eivät tosiasiaa muuttaneet. Tehdas joka oli toiminut 130 vuotta ja tehnyt vaneria maailmalle 60 vuotta oli tullut tiensä päähän.

2010

Toijalan seuratalo Sampolassa juhlittiin huhtikuussa 2013, kun talon lähes 14 vuotta kestänyt peruskorjaus päättyi ja salikin sai nousevan katsomon. Sampola-projekti oli kaupungin, yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen yhdessä aikaan saama. Sampola-työryhmä teki työtä vaivojaan säästämättä. Se järjesti arpajaisia, huutokauppoja, juhlia ja myi nimikkotuoleja niin yksityisille kuin yhteisöillekin. Toijalan ja Akaan kaupunki korjasivat rakennuksen vaiheittain sen mukaan miten varat sallivat. (AS 23.4.2013)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>