Liikuntasali kiinnosti uuden koulun iltakäyttäjiä eniten

Koulunjohtaja Heli Hotti-Paananen jakoi kyläillan aluksi henkilökunnan eri luokissa vetämiin työpajoihin tyhjät paperit.

Kirkonkylän koululla Kylmäkoskella puhuttiin viime tiistaina siitä, mitä yhdistykset ja muut harrastajat toivovat uudelta koululta. Akaan valtuusto on päättänyt, että koulun suunnitteluun otetaan mukaan myös alueen asukkaat, ja heitä olikin kyläillassa aimo joukko.

Koulunjohtaja Heli Hotti-Paananen kehotti ihmisiä aktiivisuuteen lähettäessään heidät ryhminä kiertämään eri luokissa pidettyjä aivoriihiä.

– Ehdimme tässä vaiheessa vielä vaikuttaa. Jokaisessa luokassa voitte miettiä, mitä uudessa koulussa teidän mielestänne pitäisi olla.

Intohimoa ja pieteettiä tilojen suunnitteluun

Kouluhankkeen ohjausryhmään kuuluva Inka Loppi (sd) kertoi aamu- ja iltapäivätoiminnan eli Kirkkiksen tiloihin ensimmäisenä tulleelle porukalle muun muassa liikuntasaliin liittyvät kuulumiset. Lopin mukaan salia pitäisi ajatella koko kaupungin kannalta, koska liikuntatiloista on muuallakin pulaa.

Inka Loppi (takana) kertoi Kirkkoksen tiloissa ohjaustyöryhmän ajatuksia uudsta koulusta. Kuulolla olivat Lopin vierastä vastapäivään kiertäen Mia Kylén, Jussi Halonen, Risto Niilimäki, Timo Tamminen, Rami Vankka, Jouko Pekkarinen, Minna Pekkarinen, Jan Väisänen ja ideat kirjannut Kirkkiksen vastuuohjaaja Taina Halonen.

– Lähdimme ohjausryhmässä rohkeasti siitä, että hallin koko olisi 24 kertaa 12 metriä, ja lentopalloakin mahtuisi pelaamaan. Minimissään salin täytyy olla sellainen, missä pystytään järjestämään opetussuunnitelman mukainen toiminta, Loppi sanoi.

Koko kaupungin käyttöön viittasi myös paikalla ollut kaupungin nuorisosihteeri Jouko Pekkarinen, jonka mukaan vanhemmat ovat tottuneet kuljettamaan lapsiaan harrastuksiin Akaan eri taajamien välillä.

Toisena Kirkkiksen ideapaperin äärelle tullut ryhmä keskittyi sekin liikuntasalin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mia Lumpiola jatkoi Inka Lopin lentopalloaiheesta ja kertoi, että kakkossarjaa saa pelata vähintään kuusi metriä korkeassa salissa. Lumpiolan ja muidenkin mielestä salin iltakäyttö edellyttää myös kunnollisia varastotiloja, jotta kaikkea lajirekvisiittaa ei tarvitse tuoda auton peräkontissa.

Mia Lumpiola (edessä vas.) toivoi uuden koulun liikuntasaliin hyviä varastotiloja. Samassa ryhmässä Lumpiolasta myötäpäivään lueteltuina olivat myös Heidi Jalli, Kauko Rupponen, Harri Pouru, Jarmo Lindfors ja Päivi Välimäki. Taina Halonen toimi kirjurina.

Heidi Jalli pohti sitäkin, olisiko hyvä, jos koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat olisivat lähellä liikuntasalia. Mia Lumpiola nosti rimaa koko koulun suunnittelun ja fläppitaulun sivuun ikuistettavien toiveiden osalta.

– Nykyään työpaikoilla mietitään paljon viihtyvyyttä ja kaikenlaisia looseja. Tähän voisi kirjata sen intohimon, että lapsia ajateltaisiin samanlaisella pieteetillä kuin toimistotiloja.

Uuteen kouluun toivottiin myös vaihtuvaa kokoelmaa ainakin lasten ja nuoren kirjoja Akaan kirjastoista. Inka Lopin mielestä kolmas sektori voisi valvoa koulun kirjaston iltakäyttöä. Myös kirjastossa, liikuntasalilla ja mahdollisella kuntosalilla käymisen mahdollistavaa kulkukorttia toivottiin sen sijaan, että seurojen edustajilla pitää olla avaimet, joita ilman kukaan ei pääse vuorolle.

Oppilasmäärä saattaa nousta yli sadan

Kun ryhmät olivat kiertäneet kaikki työpisteet, vedettiin toiveita vielä yhteen koulun ruokalassa. MLL:n Kylmäkosken osastoa edustanut Ursula Finni listasi yhdistyksen toiveiksi liikuntasalin ja kirjaston lisäksi myös kulttuuri- ja käsityötilan sekä perhekahvila- ja kokoustilan. MLL on kiinnostunut myös koulun piha-alueen turvallisuudesta ja siitä, että neuvola ja kouluterveydenhuolto pysyisivät Kylmäkoskella.

Uuden koulun rahoituksesta Finni kertoi ymmärtäneensä, että muutakin rahaa olisi tulossa kuin valtuuston päättämä kaksi miljoonaa euroa.

– Kunnan muista budjeteista tai ulkopuolelta, Finni totesi.

Tähän saakka uudesta koulusta on puhuttu sadan oppilaan opinahjona. Kyläillassa tiedettiin kertoa, että pelkästään ensi vuoden eskari-ikäluokka on Kylmäkoskella 29 lasta, joskin siinä ovat mukana myös Sontulan kouluun menevät. Myös ohjausryhmäläinen Inka Loppi arveli, että oppilaita tulee yli 100, jos kuutosluokkalaisetkin palaavat alakouluille. Tätä vaihtoehtoa on Akaassa pohdittu jo jonkin aikaa.

Eritoten Kylmäkosken MLL:n toiveita esitettiin ryhmässä johon kuuluivat Paula Pietilä (vas.), Katri Kekola, Kaisa Merenkivi, Ursula Finni ja Katja Puntti. Pohdintaan osallistuivat koulun lastenohjaaja Juho Pouru ja kokoomuksen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Janita Puomila (oik.).

Uuden koulun uskottiin vetävän puoleensa sekä tällä hetkellä Kylmäkoskelta Urjalassa koulua käyviä oppilaita että kokonaan uusia lapsia ja lapsiperheitä.

– Uusi koulu, vapaita tontteja ja tosi hyvä meininki, kuuluikin erään vanhemman visio tulevaisuuden Kylmäkoskesta.

Kommentit (4)

  1. Timo Vepsäläinen

    Missähän instansissa on päätetty, että Kirkonkylän kouluun olisi varaa käyttää yli kaksi miljoonaa?

    Vastaa
    • Ursula Finni

      Jos ja toivottavasti kun kunta ja yhdistykset asiaan syventyvät ja ottavat huomioon suunnittelussa eri käyttäjäryhmät, he näkevät tämän rakennuksen muunakin kuin pelkkänä kouluna, jolle tosiaan on varattu tuo kaksi miljoonaa. Edelleen toivon, että nämä tulevat toimijat hakevat rahoitusta myös muualta. Eli ei missään Timo, mutta toivottavasti vielä jossain. 🙂

      Vastaa
  2. Timo Vepsäläinen

    Ei pysy, ei ehdi tällä aikataululla, ei tule unikkikoulua, ei edes ”lentopallosuurta” liikuntatilaa. Etsivät vallmista ratkaisua maailmalta, sellaista jossa hintalappu jo on. Rahaa voi hakea sitten myöhemmin, vaikka pihan varusteisiin, siinä se. ”Ulkopuolista” rahaa nopeasti voisi saada, jos vaikka terkkari päätettäisiin myydä ja myyntitulot korvamerkittäisiin etukäteen kouluun, voisivat etsiä vähän isompaa pakettia malliksi. Suuret unelmat ja lupaukset saavat aikaiseksi suuren pettymyksen.

    Vastaa
  3. Maija Toivonen

    Valtuusto on myöntänyt rahaa hankkeeseen 2 milj. € sadan oppilaan koulun rakentamista varten, summa tultaneen vahvistamaan talousarviovaltuustossa Joulukuussa. Summan tulee sisältää kaikki kustannukset. Jos koulurakennuksen keskimääräiset rakentamiskustannukset ovat n. 2500 €/m2, saadaan sillä n. 800 m2 koulurakennus. Tämän tulee olla suunnittelun lähtökohtana. Valitettavasti noihin neliöihin ei saada kaikkea mahdollista toiveiden tynnyristä…

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>