Lastenpsykiatri Anne Behm puhui Ylppö-päivän seminaarissa lasten ja nuorten syrjäytymisestä.
Sunnuntaina Toijalan yhteiskoululla vietettiin Ylppö-päivää, jonka yhteydessä järjestettiin seminaari otsikolla Perhe 2000-luvun Suomessa. Seminaarissa puhuivat vuorovaikutusvalmentaja Eeva Kaarne, etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Halme ja lastenpsykiatri Anne Behm.
Anne Behmin puheen aihe oli lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Behmin mukaan nuorilta itseltään kysyttäessä syrjäytymisen keskeisimmäksi syyksi nousee ystävien puute. Asiaa on tutkittu muun muassa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa.
– Selvitysten mukaan 15 prosenttia lapsista tunsi itsensä usein yksinäiseksi ja viisi prosenttia koki olevansa aina yksinäinen, Behm kertoi.
Nuorisotyöntekijä Hanna Halme kertoi Akaan etsivästä nuoristotyöstä.
Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua porukkaan. Behm toteaa, että aikuinen voi omalta osaltaan auttaa lasta opettamalla tälle kaveritaitoja. Kaveritaitojen opettelu tulisi aloittaa jo lapsen ollessa pieni. Ensialkuun lapsi harjoittelee asiaa omien aikuistensa kanssa.
– Miten aikuinen vastaa lapsen viesteihin, miten tyynnyttelee lasta kun tälle tulee känkkäränkkä. Kun aikuinen on myötätuntoinen, lapsi kokee, että häntä ymmärretään ja autetaan.
Myöhemmin kaveritaitojen harjoittelu jatkuu ikätovereiden kanssa. Hiekkalaatikkovaiheessa aikuisen tulee opettaa lapselle, että lelua ei oteta toisen kädestä, vaan sitä pyydetään lainaksi.
– Näissä tilanteissa minua monta kertaa surettaa se, että aikuinen on kiinnostunut lähinnä omasta älypuhelimestaan.
Vuorovaikutusvalmentaja Eeva Kaarneen mukaan lapsille ja nuorille tulisi opettaa mediataitoja.
Silloin ei pysty seuraamaan mitä hiekkalaatikolla tapahtuu.
Tärkeimmäksi asiaksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä Behm nostaa aikuiset. Behmin mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen välittäviä aikuisia, jotka kohtaavat heidät hyväksyvästi omana arvokkaana itsenään.
– Jokainen lapsi haluaa kokea, että hänestä on iloa läheisille aikuisille. Myös lasten vanhempien ja perheiden tulisi tulla kuulluksi sekä vahvuuksineen että pulmineen.
Etsivä nuorisotyö tarjoaa luotettavan aikuiskontaktin
Akaan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Halme esitteli omalla puheenvuorollaan etsivän nuorisotyön toimintaa.
Ylppö-päivän päätteeksi yleisö ja puhujat nauttivat Toijalan Eräveikkojen paistamista letuista.
Etsivän nuorisotyön tarkoitus on auttaa akaalaisia noin 15–28 -vuotiaita nuoria opintojen tai työelämän pariin tarjoamalla heille luotettava aikuiskontakti, jonka kanssa nuori voi yhdessä miettiä tulevaisuuttaan.
– Etsivässä nuorisotyössä pyritään antamaan yksilöllistä tukea. Auttamisen ja tukemisen tavat ovat siis hyvin moninaisia ja apua ja tukea tarjotaan juuri silloin kun nuori on niitä valmis ottamaan vastaan, Halme kertoo.
Halmeen mukaan akaalaisista nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella oli viime vuonna noin 11 prosenttia. Kaikki eivät toki etsivän nuorisotyön tukea tarvitse, eikä kaikkia edes löydetä.
Nuorisolain mukaan etsivään nuorisotyöhön tulee ilmoittaa kaikista nuorista, jotka eivät pääse peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin tai jotka keskeyttävät toisen asteen opinnot. Myös puolustusvoimat ja siviilipalvelus ilmoittavat keskeyttäjistä. Etsivään nuorisotyöhön voivat olla yhteydessä myös yhteistyökumppanit ja
Ylppö-päivän seminaarissa puhuivat Anne Behm (vas.), Eeva Kaarne ja Hanna Halme.
viranomaiset.
– Yhä enemmän meille tulee ilmoituksia myös nuorilta itseltään, vanhemmilta ja isovanhemmilta ja jopa vuokranantajilta. Kun olemme saaneet nuoren yhteystiedot, otamme häneen yhteyttä puhelimitse.
Akaan etsivän nuorisotyön hermokeskus sijaitsee Meijerintiellä työpaja Horisontin yläkerrassa sijaitsevassa Meijerin vintissä, mutta työntekijät tapaavat nuoria myös näiden toivomissa paikoissa.
– Voimme kahvitella ja jutella nuorten kanssa, täyttää heidän kanssaan hakemuksia ja lomakkeita tai vaikkapa soittaa asunnon välittäjille. Tarpeen mukaan lähdemme nuorten kanssa mukaan esimerkiksi tutustumiskäynneille tai virastotapaamisiin.
Nuorille pitäisi opettaa mediataitoja
Häikiön perheyhtye viihdytti yleisöä musiikkiesityksellään.
Vuorovaikutusvalmentaja Eeva Kaarneen puheenvuoro käsitteli digiajan kasvattajan haasteita. Kaarneen mukaan nykyään ihmiset elävät älypuhelintensa kautta useissa yhtäaikaisissa sosiaalisissa todellisuuksissa. Sosiaalisen kanssakäymisen määrä ei ole digitalisaation aikakaudella suinkaan vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Nykyajan kasvattajan haasteet Kaarneen mukaan nousevatkin juuri jatkuvasta tavoitettavuudesta.
– Aikaisemmin pystyimme hallitsemaan sitä mitä muksumme tekevät ja missä he kulkevat. Nyt tilanne on täysin toinen. He voivat olla tässä meidän vieressämme, mutta emme me tiedä mitä he laitteellaan tekevät, Kaarne sanoo.
Aikuisissa huolta aiheuttavat muun muassa nuorten liiallinen pelaaminen, mitä he tekevät netissä, käyvätkö he sopimattomilla sivuilla, nettikiusaaminen, mitä nuori itsestään julkaisee sosiaalisessa mediassa, kalasteleeko joku nuoresta tietoja ja yrittääkö joku käyttää heitä seksuaalisesti hyväkseen.
Tilaisuuden aluksi esiintyivät Aleksi Sorsa (vas.) ja Markus Mantere.
– Se mitä me voimme tehdä, on riittävien mediataitojen opettaminen lapsillemme ja nuorillemme.
Kaarne toteaa, että nuorille tulisi opettaa teknisiä taitoja, jotta he pystyisivät käyttämään erilaisia laitteita ja sovelluksia, kriittistä mediasisältöjen tulkinta- ja lukutaitoa, lähdekritiikkiä sekä taitoa erottaa toisistaan mielipide ja fakta.
Lapsille ja nuorille on syytä opettaa myös se, että vaikka kommunikointi netissä tapahtuukin teknologian välittämänä, on sekä viestin lähettäjä että sen vastaanottaja ihminen, jolla on tunteet. Netissä pitää siis käyttäytyä asiallisesti.
– Kiusaamista tapahtuu sosiaalisessa mediassa, ja se on asia, joka vanhempien tulisi käydä läpi nuortensa kanssa. Lasten ja nuorten tulisi myös ymmärtää, että netin kautta pahaa tarkoittavat ihmiset saattavat lähestyä heitä esimerkiksi feikki-
Ylppö-päivän yleisö seurasi kiinnostuneena seminaarin esitelmiä.
identiteetin suojassa.
Tärkeintä Kaarneen mukaan nuoren opastamisessa netin ja sosiaalisen median maailmaan on aikuisen oma esimerkki ja siitä huolehtiminen, että älylaitteet ja pelaaminen eivät valtaa nuoren koko elämää.
Ylppö-päivän järjesti Akaan Rotaryklubi yhteistyössä Akaan Seudun ja Toijalan Eräveikkojen kanssa.
Viimeisimmät kommentit