Rasin koulussa sairastunut opettaja pyörittää nyt omaa yritystä

Ulla Vesa yritettiin huutaa hiljaiseksi

Ulla Vesa toivoo, että sisäilmaongelmaisissa kouluissa oireilevat ihmiset eivät sinnittelisi liian kauaa vaan pelastaisivat oman terveytensä.

– Kun sisäilmaongelmia on Akaassa edelleen niin paljon, ja kun itse olen nyt rauhoittunut kaikesta tapahtuneesta, haluaisin kertoa entisenä rasilaisena opettajana, miten tarina meillä meni ja mitä siellä tapahtui, sanoo Ulla Vesa.

Hänen mielestään kenenkään oireilevan ei pitäisi kärsiä ja jäädä odottamaan, että sisäilmaongelmainen koulu mahdollisesti korjataan.

– Eiväthän kaikki voi lähteä, mutta jokaisen pitäisi miettiä, haluaako uhrata oman terveytensä sen takia. Minulta meni terveys viidessä kuukaudessa.

Tulehduksia, väsymystä, kirvelyä ja kuumeilua

Ulla Vesa tuli Akaan kaupungin luokanopettajaksi Viialaan Rasin koululle elokuussa 2013. Heti alkuvuodesta 2014 hän alkoi sairastella.

– Tammikuussa 2014 tuli ensimmäinen silmätulehdus. Sen jälkeen tuli helmikuussa ja maaliskuussa muutaman viikon välein aina jotakin. Keväällä minulla oli poskiontelontulehduksia, väsymystä ja jatkuva lievä kuume. Viikonloppuina lämpöä ei ollut, mutta kun menin maanantaina töihin, lämpö nousi taas.

Päätä särki ja huimasi. Oppitunneilla tuntui, että silmissä pimenee.

– Ääni käheytyi, nenä vuosi, ihoa kirveli käsissä, kasvoilla ja kaulassa. Huulet alkoivat kuivua niin, että ne olivat koko ajan rohtuneet. Silmien kirvely alkoi heti, kun aamulla tulin luokkaan.

Jo kevätlukukaudella 2014 Vesa otti asian puheeksi koulun muun henkilökunnan kanssa.

– Kerroin, että minun mielestäni koululla on jotain ja kysyin, pitäisikö asialle tehdä jotain ja käynnistetäänkö tutkimukset.

Rehtori kielsi homeet ja puhumisen

Kesälomalla Ulla Vesalla ei ollut oireita, mutta jo ensimmäisenä työpäivänä elokuussa 2014 ne jatkuivat.

Kun luokan katosta alkoi ropista vettä lattialle, Vesa kysyi rehtori Kirsi Tauralta, mitä hän voi tilanteesta sanoa. Oppilaat olivat jo kertoneet kodeissa, että luokassa on ämpäri lattialla.

– Minuthan hiljennettiin, Vesa sanoo.

– Me olimme ruokalassa syömässä, kun vanhempainilta oli tulossa. Kysyin, mitä sanon ämpäristä, koska kyllähän vanhemmat sitä kysyvät. Rehtori katsoi minua tiukasti silmiin ja sanoi, että sinä et puhu yhtään mitään.

Ulla Vesa lähti ruokalasta ja käveli omaan luokkaansa.

– Lapset olivat välitunnilla. Katselin sitä ämpäriä ja mietin, että asialle on pakko tehdä jotain.

Rasin puukoulun sisäilmaongelmien perkaaminen alkoi vuotaneen peltikaton paikkaamisella syyskuun alussa 2014.

Vanhempainillassa Vesa kertoi vain omista oireistaan ja sanoi olleensa täysin terve ennen Rasin koululle tuloa. Illan jälkeen hän koki tehneensä voitavansa ja heittäneensä pallon vanhemmille.

Seuraavana aamuna rehtori haki Ulla Vesan huoneeseensa kesken ensimmäisen oppitunnin. Oppilaat jäivät luokkaan.

– Sain rehtorilta kauhean huudon, että sinun olisi pitänyt olla hiljaa tästä. Minä kuuntelin ja sanoin, että ne eivät ole meidän lapsiamme, ja minä olen puhunut lääkärini luvalla vain omasta terveydestäni. Minun mielestäni oli väärin salata vanhemmilta, minkälaisessa ympäristössä heidän lapsensa ovat.

Vesa tiesi ottavansa riskin ja saavansa vihat niskaansa, mutta se yllätti, että oma rehtori kielsi ongelmat ja niistä puhumisen niin jyrkästi.

– Hän sanoi minulle, että Ulla, sä et voi olla aina oikeassa. Täällä ei ole hometta.

Puhuttelun jälkeen Vesa ei pystynyt jatkamaan työpäiväänsä.

– Lähdin kotiin itkien, koska minusta tuntui niin väärältä, että me leikimme vakavalla asialla ja vähättelemme sitä. Olin yksin siinä tilanteessa, ja minusta tuntui hirveän pahalta jättää lapset sinne.

Hometta löytyi monesta paikasta

Loppusyksyn 2014 Ulla Vesa oli käytännössä jatkuvasti sairaslomalla.

Homeista puutavaraa kätkeneeseen kellariin pääsi sekä ulkokautta että suoraan opettajanhuoneesta.

– Tulin päiväksi tai kahdeksi ja lähdin. Istuin kotona ja ajattelin, että siellä he hengittävät sitä ilmaa.

Rasin puukoulun rakenteelliset vauriot alkoivat pian paljastua, ja henkilökunnan sairastelustakin kerrottiin julkisuuteen. Osa oppilaista vaihtoi koulua tai jäi kotiin.

Akaan Seutu oli kirjoittanut katon läpi tulleista sadevesistä jo ennen vanhempainiltaa, 5.9.2014. Pian vanhempainillan jälkeen, 17.9. kerrottiin, että opettajanhuoneen alla olevasta kellarista oli löytynyt homeisia puuhyllyjä ja laareja. Vielä syyskuun aikana uutisoitiin sekä opettajanhuoneen tyhjentäminen että koko koulussa tehtävät puhdistustyöt.

12.11.2014 Akaan Seutu uutisoi, että Rasin koulun 17 ihmisen henkilökunnasta kolme neljäsosaa oireilee sisäilmaongelman vuoksi. Oireet ja sairaslomien pituudet vaihtelivat, ja osaa työntekijöistä työterveyshuolto oli kieltänyt menemästä rakennukseen. Oireita oli sekä puukoulun että kivikoulun puolella.

Joulukuussa tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että puukoulun alapohja on paikoin homeessa. Kun Ulla Vesa nosti sisäilmaongelmat keskusteluun, hänestä tuntui silti, että hän sai kaikki syyt niskoilleen.

– Tuntui, että minä olisin ollut se Rasin koulun home. Että minä olen se, joka sen sinne laittoi.

Oireilu jatkui muissa tiloissa

Kun Rasin koulu loppuvuodesta 2014 suljettiin työterveyshuollon kehotuksesta, Ulla Vesa siirtyi oppilaineen Viialan kirjastoon mutta oireili sielläkin.

– Kysyin, voinko opettaa ilman kirjoja ja sanoin, että ei oteta mitään ylimääräistä mukaan. Mutta eihän se sopinut. Me jouduimme ottamaan kirjat ja käsityötavarat ja askartelupaperit mukaan, vaikka niistä mitään ei olisi pitänyt ottaa.

Myöhemmin Ulla Vesa pystyi olemaan viikon Aseman koululla Kylmäkoskella ennen kuin alkoi oireilla.

– Sen jälkeen kokeilin muitakin kouluja, ja aloin vaistota sen, jos jossain oli sisäilmaongelmaa. Oireilu saattoi johtua tavaroistakin.

Rasin koulun puurakennuksen siivous aloitettiin syyskuussa 2014 opettajienhuoneesta, josta jatkettiin syysloman aikana muihin tiloihin.

Keväällä 2016 hän ilmoitti sivistysjohtaja Jukka Oksalle luopuvansa virastaan.

– Sekä yksityisen lääkärin että työterveyslääkärin viesti oli, että ole vaan sairaslomilla ja sinnitellään ja odotetaan, tekeväkö he rakennukselle mitään. Kuinka pitkään terve, energinen ihminen, joka haluaa opettaa, jaksaa istua sairaslomilla ja vain odotella? Vesa ihmettelee.

– Jos mietitään nyt, saattaisin olla vieläkin sairaslomalla, ja siellä se rakennus on, Vesa toteaa toistamiseen käytöstä poistetusta Rasin koulusta.

Uusi ura urkeni yrittäjänä

Jo ennen virasta luopumista Ulla Vesa alkoi pohtia muita vaihtoehtoja. Eräänä sateisena syysiltana 2015 hän mietti, että oli pitänyt Rasin koulullakin englannin kielen kerhoa, johon tuli paljon lapsia.

– Kun idea toimi, ajattelin, että miksi en monistaisi sitä ja tekisi ideasta tuotetta, jota myydään kouluille ja päiväkodeille, Vesa kertoo.

Hän päätti koota englannin opetusmateriaalipaketin, jonka avulla pystyy pitämään kerhoa, toiminnallista opetusta tai kielisuihkua.

Ulla Vesan yritys suunnittelee, valmistaa ja myy opetusmateriaaleja sekä pitää kielikerhoja ja järjestää yksityisopetusta.

– Menin yrittäjäkurssille ja aloin selvittää, miten osakeyhtiö perustetaan. Pistin paperit sisään ja aloin suunnitella tuotetta. Mietin paketin sisällön, ulkoasun, sävelsin lauluja eri aihepiireistä ja tein kaiken, mitä tarvitaan. Kukaan ei myynyt sellaista valmista tuotetta.

Myöhemmin Ulla Vesa palkkasi yritykseensä ohjaajia pitämään yksityisiä englannin kielen kerhoja hänen tekemillään materiaaleilla.

– Aloin vuokrata tiloja kouluilta, ja jo ensimmäisen syksyn aikana kerholaisia oli 130. Opetusmateriaalien myyminen oli alkanut myös. Aluksi kävin itse kouluilla myymässä paketteja, mutta sitten tuli myyntiedustaja mukaan, koska minun aikani meni uusien tuotteiden suunnitteluun.

Seuraavaksi Vesa suunnitteli suomen ja ruotsin kielikylpypaketit. Sitten tuli matematiikan kertotaulumateriaali ja myös toinen myyntiedustaja mukaan yritykseen, sen jälkeen vielä saksan materiaali.

– Toimistolle tuli ihmisiä auttamaan minua tulostamisessa ja pakkaamisessa, ja kerhoihin tuli koko ajan enemmän oppilaita. Nyt heitä on Pirkanmaalla 200, Vesa kertoo toimistossaan Pirkkalassa.

Nykyään Vesa pitää myös yksityisopetusta omissa tiloissaan, koska ei ole halunnut luopua lasten opettamisesta.

– Minulla on oppilaita, jotka ovat altistuneet homeelle koulussa ja siirtyneet kokonaan kotiopetukseen. Vanhemmat opettavat osan aineista itse, ja minä opetan esimerkiksi kielet.

Vesalla on myös oppilaita, jotka ovat jääneet koulusta pois esimerkiksi siksi, että he eivät ole oppineet yleisryhmässä.

Aina pitäisi olla varavaihtoehto

Jos altistuneet työntekijät menettävät terveytensä, kannattaa heidän Ulla Vesan mielestä istua alas ja miettiä, mitä muuta he voisivat tulevaisuudessa tehdä. Vastoinkäymisille ei saisi antaa periksi.

– Kaikki eivät halua ryhtyä yrittäjiksi, mutta aina pitäisi olla jokin varavaihtoehto. Oireileminen on rankkaa, mutta vielä vaikeampaa on, kun on menettänyt terveytensä ja kaikki pitää aloittaa alusta. Silti en ole katunut päätöstäni, vaan olen toteuttanut unelmiani nyt muulla tavoin.

Rasin koulussa tilanne oli vakava.

– Yhden rakennuksen takia niin moni elämä tuntui menevän ihan pirstaleiksi. Jokainen joutui omalla tavallaan selviämään ja miettimään, jatkaako siellä vai mitä tekee.

Ulla Vesaa harmittaa se, että hän ei itse lähtenyt Rasilta aikaisemmin. Työkavereita, oppilaita ja vanhempia hän muistaa lämmöllä.

– Lähetän heille kovasti voimia. Toivon, että joku päivä he saavat rauhallisen kouluarjen.

Ulla Vesa kaipaa työtään opettajana.

– En vielä tiedä, olenko lopun elämäni yrittäjänä. Joskus kaipaan koulun perusarkea ja olen miettinyt, lähtisinkö sijaiseksi niin, että olisin päivän siellä, toisen täällä. Nykyään oireilu on lähes kadonnut, koska altistuminen on loppunut. Välillä joissakin paikoissa vielä tuntee, että jotakin vikaa sisäilmassa saattaisi olla. Muutkin ammatit ovat siis tulevaisuudessa mahdollisia.

Akaan tilannetta Vesa on seurannut jatkuvasti. Vaikka ongelmia on edelleen, niitä käsitellään nyt eri tavalla kuin vuonna 2014. Vanhemmat olivat silloin epätietoisia kaikesta ja epätietoisuutensa kanssa yksin.

– Moni soitti minulle ja kysyi, tiedänkö minä jotakin. Sitten huomasin, että Facebookiin rupesi perustumaan ryhmiä, ja vanhemmat yrittivät löytää toisensa, jotta he kuulisivat, mikä muiden tilanne on. Ihmiset kaipasivat vertaistukea.

Ulla Vesa ei ymmärrä, miksi Akaan tilanne on niin paljon huonompi, jos sitä verrataan johonkin toiseen kuntaan, missä on samat ongelmat.

Ulla Vesan entisen luokan tutkimuksia ja korjauksia jatkettiin syksyllä 2016. Elokuussa 2017 Rasin koulu poistetiin taas kokonaan käytöstä.

–Jos mietitään esimerkiksi Pirkkalaa, täällä vedettiin koulu maan tasalle. Pitää näyttää ihmisille, että yritetään. Kyllä he ymmärtävät, että ei ole rahaa rakentaa uutta koulua heti seuraavaksi päiväksi, mutta että syytetään sukkia sisäilmaongelmista, ihmettelee Ulla Vesa.

Akaan Seutu kysyi Kirsi Tauralta, onko hän Rasin koulun johtajana ollessaan kieltänyt koulun henkilökuntaa puhumasta sisäilmaongelmista oppilaiden vanhemmille. Kysyimme myös, saiko Taura joltain muulta henkilöltä tai taholta käskyn kieltää puhumisen ja jos sai, keneltä.

Taura vastasi sähköpostiin mutta ei kysymyksiin.

 

 

Sivistysjohtaja ei kieltänyt keskustelua

Akaan kaupunki joutui tänä syksynä vastaamaan Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle kuntalaisten esitettämiin syytöksiin sananvapauden rajoittamisesta. Kaupunki kiisti lausunnossaan jyrkästi väitteen siitä, että Keskustan koulun opettajia olisi kielletty keskustelemasta sisäilma-asiasta vanhempien tai lasten kanssa.

Kaupunginhallituksen 17.10.2017 hyväksymässä lausunnossa kirjoitetaan myös, että jokaisella työntekijällä on työnantajaansa kohtaan niin sanottu lojaliteettivelvoite, mutta se ei estä keskustelun käymistä ja tiedon jakamista vanhempien kanssa.

Ulla Vesan lisäksi kaksi muuta Rasin koululla työskennellyttä henkilöä vahvisti Akaan Seudulle, että nimenomaan koulun rehtori Kirsi Taura kielsi puhumasta sisäilmaongelmista.

– Koko Rasin henkilökuntaa kiellettiin kertomasta vanhemmille koulun sisäilmaan liittyvistä havainnoista, sisäilmatyöryhmän vierailuista tai tutkimuksista, toinen kertoi.

Kielto esitettiin työyhteisöpalaverissa, ja asiasta muistutettiin muutamia kertoja tämän jälkeenkin.

– Erikseen mainittiin se, että mikäli lasten vanhempia kuuluu omaan ystäväpiiriin, on sisäilmaan liittyvissä asioissa syytä vedota salassapitovelvollisuuteen.

Molempien henkilöiden mukaan rehtori oli kertonut kiellon tulleen ”ylempää” tai ”kaupungilta”. Toinen kertoo, että Taura ei sanonut, mistä tai keneltä käsky tuli. Toinen muistaa myös Tauran suuttuneen Ulla Vesalle toden teolla tämän puhuttua asioista vanhemmille.

Akaan sivistysjohtajana 2013–2017 toiminut Jukka Oksa sanoo, että hän ei antanut koulujen rehtoreille tai opettajille käskyä olla keskustelematta sisäilma-asioista vanhempien ja lasten kanssa.

Viime vuoden loppuun Akaan sivistysjohtajana toiminut Jukka Oksa ei kieltänyt koulujen henkilökuntaa keskutelemasta vanhempien kanssa sisäilma-asioista.

– Ei ole tämmöistä käskyä ollut. Tiedottamisohjeistus toki lähti siitä, että rehtori vastaa tiedottamisesta koululla vanhempien suuntaan. Mutta ei keskustelua olla kielletty ainakaan minun aikanani, Oksa kertoo.

Osa Rasin koulun henkilökunnasta sairastui Rasin koululla jo ennen syksyä 2014, jolloin oireilevia oli jo kolme neljäsosaa työntekijöistä. Opettaja Sarika Ilomäki kertoi Akaan Seudulle viime syksynä, että hän joutui olemaan paljon sairaslomalla lukukaudella 2013–2014. Oireisiin kuului huimausta, päänsärkyä, poskiontelotulehduksia, äänenmenetystä ja yskää.

– Isoin ongelma oli, ettei ääni meinannut palautua ollenkaan. Köhä oli tosi sitkeä, Ilomäki kertoi.

 

 

Kommentti

Sinun koulusi ei ole sinun

Olin paikalla Rasin koulun vanhempainillassa syyskuussa 2014. Olin siellä Rasin koulua käyvän kuudesluokkalaisen lapsen isänä. Tai niin ainakin luulin.

Luokassa pidetyn osuuden aluksi rehtori tuli kertomaan vanhemmille siitä, miksi lattialla on ämpäri. Hän aloitti arvelemalla monen jo lukeneenkin asiasta Akaan Seudusta. Ämpäriä ja vuotavaa kattoa pidemmälle rehtori ei sisäilmaongelmissa tai -oireissa mennyt.

Ennen vanhempainiltaa ja vielä rehtorin lähtiessä luokasta tiesin vain ämpäristä ja kattovuodosta. Pari kuukautta myöhemmin koko Akaa tiesi, että koulussa oli hometta ja suurin osa koulun henkilökunnasta oli ollut oireiden vuoksi sairaslomilla. Tiesimme, että myös moni lapsista oireili.

Vanhempainillassa en vielä tiennyt, että olisi ollut syytä ajatella ämpäriä pidemmälle. Eräs toinen isä tiesi. Hän sanoi, että jos koulussa on sisäilmaongelma, sen syyksi ei riitä yhden luokan kastunut katto.

Nyt tiedän, että rehtori kielsi luokan opettajaa puhumasta sisäilmaongelmasta tai edes ämpäristä mitään ainakin osittain siksi, että juuri tämän luokan oppilaiden vanhemmista juuri yksi satuin olemaan juuri minä. Paikallislehden toimittaja. Rutosta seuraava. Minähän saattaisin kirjoittaa lehteen muustakin kuin ämpäristä. Korttitalo romahtaisi.

Olen kirjoittanut.

Sen jälkeen, kun Rasin home- ja sisäilmaongelma räjähti käsiin, on ollut kaikille selvää, missä oloissa koulussa oltiin syksyllä 2014 ja ennen sitä. Oireilu jatkui, kun lapset ja aikuiset palasivat homeiseen kouluun tiivistyskorjausten jälkeen vuonna 2015. Nyt tiedämme, miten koulun epäpuhtaudet ovat moniin ihmisiin vaikuttaneet. Mutta emme välttämättä vielä tiedä, kuinka moniin.

Usean opettajan ja ohjaajan fyysinen kunto romahti, ja lapsia lähti toisiin kouluihin. Osa oppilaista oli oireiden vuoksi viikkokausia yksin kotona.

Miksi kerron tämän nyt, kun moni asia on jo muuttunut? Siksi, että moni asia ei ole muuttunut. Siksi, että Akaan kaupunki on vakuuttanut, että opettajia ei ole vaiennettu. Siksi, että on. Oli vaientamisesta vastuussa kuka tahansa, Rasin koululla julkisuuden pelko vaaransi 150 lapsen ja 17 aikuisen terveyden ja tulevaisuuden. Siksi, että rehtori halusi pitää henkilöstön hiljaisena ja tiedot koulun todellisuudesta salassa. Siksi, että hän piti perheet tietämättömänä siitä, kuinka sairaita olivat sekä heidän lastensa koulu että opettajat.

En tiedä kuinka kauan koululla oli oireiltu, mutta ainakin syyslukukaudella 2013. Silloin Rasin koulu liittyi merkittävästi pohdintaan ja päätökseen siitä, tehdäänkö Viialaan yksi uusi yhtenäiskoulu.

Keskustan koulu tiedettiin jo homeiseksi, mutta terveeksi ja puhtaaksi väitetyllä Rasin koululla riitti puolustajia myös vanhempaintoimikunnassa. Akaan Seudussa 30.10.2013 julkaistu yleisönosastokirjoitus oli kirjoitettu me-muodossa ja allekirjoitettu Rasin koulun vanhempaintoimikunnan puolesta, mutta allekirjoittajia oli vain yksi. Kirjoituksessa todettiin muun muassa, että opettajat vaikuttavat tyytyväisiltä työympäristöön, mikä heijastuu suoraan lasten hyvinvointiin.

Joku myös kertoi syyskuussa 2014 rehtorille sen, mitä vanhempainillassa oli puhuttu. Sen, minkä perusteella rehtori haki opettajan puhutteluun seuraavana aamuna kesken ensimmäisen tunnin. Ei esimerkiksi ennen tuntia, välitunnilla tai koulupäivän jälkeen.

Olen joutunut taas viime aikoina miettimään, haluttiinko näillä kirjoituksilla, puheilla ja rehtorin mahtikäskyillä puolustaa koulua vai koulun johtajan asemaa. Unohtuiko tuolloin, että koulu ei ole kenenkään oma mutta jokaisen ihmisen terveys on.

Mikko Peltoniemi

Kommentit (9)

  1. USKOMANTONTA!

    Hei silloinen rehtori, kanna vastuusi ja vastaa kysymyksiin!
    Aivan uskomattoman välinpitämätöntä toimintaa.

    Vastaa
  2. Ei voi olla totta

    Voi ei, mitä sinulle Kirsi on tapahtunut. Yritän uskoa parasta että olet ollut ylempää pakotettu toimimaan noin. t, Entinen luokkatoverisi

    Vastaa
  3. Jäljet johtavat sylttytehtaalle

    Kyllä tässä varmasti ovat myös ylemmiltä tahoilta tullut määräys. Sama salailumääräys on ollut myös Yhtenäiskoulussa.

    Vastaa
  4. Timo Vepsäläinen

    Kato, Peltonieltähän tuli ihan ok journalismiä, hyvä. Viialassa vaikenemisen kulttuuri on ollut työpaikan säilymisen ehto ja edellytys, ei se hetkessä muutu. Joku saattaa vielä muustaa montako toimipistettä suljettiin terveysvaarallisina heti kuntaliitoksen jälkeen, ennen liitosta niisä ei ”kuulemma” ollut mitään vikaa. Ei Rasin koskemattomuutta päätetty teknisessä virastossa, päätös syntyi huomattavasti keskeisemmällä paikalla Viialassa, sääli että Mikkokin meni silloin halpaan.

    Vastaa
  5. Mikko Peltoniemi

    Kysymys nimimerkille Jäljet johtavat sylttytehtaalle: Mitä tarkoitat ylemmällä taholla ja mitä tiedät Viialan yhtenäiskoulun salailumääräyksestä? Voit halutessasi vastata osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.

    Vastaa
  6. Mitä ihmettä

    Sairastui myös ollessaan Aseman koululla! Eikös sen pitänyt olla maailman puhtain koulu?

    Vastaa
  7. Misa Saraste

    Ihan asiasta kirjoitetaan, Akaan homekoulujen asiat on hoidettu aivan pöyristyttävällä tavalla, tietoja piiloteltu ja vetkuteltu, mutta todella ihmettelen miksi tässä nyt osoitetaan sormella aivan väärää henkilöä. Omituista että Akaan seutu lähtee tämmöiseen syyttelyyn mukaan.

    Tärkeintä olisi saada niin lapset kuin työntekijätkin turvallisiin tiloihin.

    Itse en olisi Rasilla työskentelyni aikoina voinut toivoa suoraselkäisempää pomoa, Kirsi todella välitti. Meistä kaikista.

    Vastaa
  8. Timo Jokela

    Mikään syy ei ole riittävä tuollaiseen käytökseen. Rehtori on koulun johtaja ja hänen täytyy pitää omistaan huolta.
    Suomen sosiaalivakuutukset eivät koske lapsia ja lapsia ei saa missään nimessä altistaa tietoisesti näille kauheuksille. Ei myöskään henkilökuntaa mutta aikuinen voi itse päättää asioistaan.
    Minusta tälläinen toiminta pitäisi käyttää oikeussalissa koko sivistystoimen osalta.
    Jos joku sairastuu, hyökkää joukko vakuutuslääkäreitä kiistämään syy-yhteyden sairauteen ja tilaan jossa epäily syntynyt. Vain pieni prosentti saa ammattitautidiagnosin. Eli eli ei ole leikkinasia millään muotoa.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>