Edellisessä jutussa mainittu irtain väki ei ollut enää nöyriä köyhäläisiä. Kesällä, kun oli täystyöllisyys, alustalaiset olivat uskaltaneet vastustaa isäntiään. Linnoitustöistä pois heitetyt olivat oppineet yhtä ja toista venäläisiltä. Asemansa korjaamiseksi heillä oli vain yksi keino: Kun Akaa on näin suurten liikenneteitten varsilla, kerääntyy tänne helposti monenmoista joukkoa. Pitkin kesää on aseman puistikossa ym. metsikössä ollut korttipelureita j.n.s. vetelehtijöitä, jotka eivät mitään kunnon töitä viitsikään tehdä. Kun ilmat ovat käyneet koleiksi, ovat ne nyt ruvenneet asustamaan ihmisten heinäladoissa. Eräänäkin aamuna kerrotaan Lastumäen lähimailla olevasta ladosta lappautuneen kymmenkunta miestä yöpuultaan. Monen peruna- ja juurikasmaalla on myös käyty jo varkaissa. TS 15.9.1917
Kunnallislautakunnan esimies Kalle Paasio ehdotti valtuustolle 11.9.1917 toimenpiteitä yhä uhkaavammaksi käyvän rikollisuuden ja kaikenlaisten järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Valtuusto valitsi 6-henkisen toimikunnan, joka poliisiviranomaisten kera huolehtisi yleisestä järjestyksestä. Toimikuntaan kuului nimismies ja työväen edustajana teurastaja August Mäenpää. Toimikunta palkkasi kolmeksi kuukaudeksi Toijalaan kaksi ja Viialaan yhden entisen konstaapelin. Vaikka toimikunta ei ryhtynyt keräämään miehiä, lehdessä oli vakuutettava, ettei se siis ole kenenkään luokkaetuja vaaliva komitea.
Maaseudullakin rikollisuutta riitti ja Kylmäkoskella erityisesti iloliemen valmistus. Tosin se ei ollut mitään uutta: Urjalan piirin poliisit hävittivät t.k. 28 p viinapolttimon Kanniston talon Kehäkankaan torpan maalta. Tehtailija itse, irtolainen Samuli Waldemar Rantanen Multian pitäjän Sinervämäen kylästä oli juuri laittamassa tulta patansa alle, kun poliisit saapuivat paikalle. Padassa oli 2 hl:n annos aineksia. TS 3.3.1917 Seuraavan kerran runsaan kuukauden päästä Akaan poliisi hävitti Kylmäkosken aseman luona asumattomassa talossa olleen polttimon. Ihmeellisen sitkeästi nuo ”tehtailijat” vaan ponnistelevat, vaikka ruumunmiehet heitä yhä ahdistavat. TS 28.4.1917
Kylmäkosken kuntakokous valitsi 24.9.1917 yhdeksän järjestysmiestä. Näistä seitsemän oli talollisia, yksi kauppias ja yksi torppari. Toiminnasta ei mitään tiedetä, mutta vastapuoli uskoi, että miehet oli valittu ihan muuhun kuin järjestyksen pitoon. Sos.dem. puolue ryhtyi vuonna 1919 keräämään niin sanottua terroritilastoa eli tietoja valkoisesta terrorista. Kylmäkoskelta ilmoitettiin, että suojeluskunta oli perustettu syyskuussa 1917 kuntakokouksessa eli järjestysmiehiä vastapuoli piti suojeluskuntana. Tämä ei pitänyt paikkaansa, mutta leimatut saivat kokea sodan aikana monenlaista painostusta. Kaksi järjestysmiestä ja järjestysmiehenä olleen isä surmattiin sodan aikana.
Viinatrokarit liittyivät tietysti punakaartiin. Eräs surmasi raa’alla tavalla talollisen pojan, joka oli hävittänyt hänen polttimonsa, ja tämän isän.
Raskaita aikoja -sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin (martti.favorin@pp.inet.fi)
Viimeisimmät kommentit