Hopping Brewsters suunnittelee jo hyppyä kolmostasolle

Toimitusjohtaja Kimmo Kyllösen työnkuva on monipuolinen. Tällä hetkellä yrityksen kasvu vie liikaakin aikaa tuotekehitykseltä.

Kun akaalainen Kimmo Kyllönen yhtiökumppaneineen perusti panimon Kylmäkoskelle keväällä 2014, elettiin ensimmäistä vaihetta olutharrastuksen ja yritystoiminnan symbioosissa. Kesällä 2016 Hopping Brewsters Beer Company muutti suurempien tilojen perässä Toijalaan Akaanportin liikekeskukseen, ja heti perään työn arkeen sekoittui myös juhlahumua. Akaalaispanimon Warthog IPA valittiin elokuussa 2016 Suomen parhaaksi olueksi vaaleiden ja keskitummien alejen sarjassa.

Tänä vuonna sekä tuotteita, myyntiä että menestystä on tullut lisää. Kuukausitasolla olutta pannaan noin 10 000 litraa, ja pullot sekä tynnyrit eli kegit leviävät Suomessa yhä useampaan kauppaan ja ravintolaan.

Kisarintamalla jätettiin maan muut panimot katselemaan kantapäitä, kun Thunder Chief IPA voitti elokuun alussa Suomen Paras Olut -kilpailussa sekä oman sarjansa että koko mittelön.

– Se on aiheuttanut positiivisen piikin myyntiin. Kaikki haluavat Suomen parasta, ja tilauksen kylkeen on helppo myydä muuta. Tietysti myös nimi ja maine leviävät samalla, toteaa toimitusjohtaja Kyllönen panimon tiloissa perjantaisen lähetys- ja huoltorumban keskellä.

”Pitää vaan uskaltaa tehdä asioita”

Kimmo Kyllösen ympärillä puksuttaa ihmisten, koneiden, raaka-aineiden ja muiden tarvittavien komponenttien muodostama panimoversio 2.0. Matkan varrella on opittu paljon, ja sekä tekninen puoli että kokonaisymmärrys on hioutunut jatkuvasti paremmaksi.

– Kokonaisuutena kaari on aika selkeä. On laajennuttu, ostettu jotain lisää, kasvatettu tuotantoa ja moninkertaistettu tuotantokapasiteetti. Mutta ei ole hypätty suoraan ison panimon mittakaavaan.

Seuraava vaihe olisi toiminnoiltaan täydellinen.

Ville Haakana ja Helena Kangasluoma työskentelevät panimon tuotantopuolella. Viime torstaina yhtä satsia pullotettiin ja toisen mäskäysvaihe oli lopuillaan.

– 3.0 on mahdollisuus. Se on tavoitteena, ja kolmen vuoden syklillä voimme ruveta keskustelemaan siitä. Mutta liikaa ei kannata keulia ajatuksen kanssa, Kyllönen sanoo.

Kolmosversiossa tuotanto olisi vuodessa yli puoli miljoonaa litraa, jopa miljoona. Nykyinen kuukausituotanto saatettaisiin panna päivässä, isoissa erissä.

– Sillä välin kun olut käy, voisi miettiä muita asioita.

Tällä hetkellä mietittävää on välillä liikaakin, eikä aina voi keskittyä siihen mihin eniten haluaisi.

– On hetkiä, jolloin yllättyy siitä, miten paljon on kaikkea hommaa. Positiivinen yrittäjän hulluus on se asenne, millä silloin mennään. Pitää vaan uskaltaa tehdä asioita. Mutta tuotekehitykseen ei riitä tällä hetkellä tarpeeksi aikaa. Nopea kasvu syö sitä.

Satsaamalla enemmän tuotekehitykseen tuotteiden laatu paranisi Kyllösen mukaan entisestään.

– Osaamista on, mutta sitä olisi kiva jalostaa enemmän. Pitää keksiä helpompia tapoja tehdä asiat tehokkaammin, Kyllönen kuvailee Luova laiskuus -ideologiaansa.

Puolet tuotannosta myyty ennakkoon

Hopping Brewsters työllistää tällä hetkellä kymmenkunta henkeä tuotannossa, logistiikka- ja tilauspuolella ja myynnissä. Toimitusjohtaja Kyllönen tekee tarvittaessa sekä hallinnollisia että tuotannollisia töitä tai ajaa pakettiautolla kuorman Helsinkiin. Omistajia yrityksellä on Kyllösen lisäksi seitsemän.

Akaa on ollut panimolle erittäin hyvä paikka toimia. Yrittäjyyttä ovat Kyllösen mukaan tukeneet niin kaupunki kuin Pirkan Helmi, ja moottoritien varresta on hyvä operoida koko Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-vyöhykkeellä.

Kimmo Kyllönen (vas.) ja Hopping Brewstersin logistiikkapuolella ja laskutuksessa työskentelevä Kelly Eller lähettivät viime perjantaina Ants Ellerin jakelukierrokselle pääkaupunkiseudulle.

Panimoyrityksen kasvun ja menestyksen pullonkaula on Kyllösen mukaan se, jos laajennuksen kulut eivät mahdollista päivittäiseen toimintaan tarvittavia hankintoja.

– Talouskuria on parannettava kilpailuttamalla enemmän. Pitää miettiä, milloin voi ostaa pulloja ja kegejä, sillä pienetkin säästöt ovat isoja, kun ne kerrotaan kymmenillä tai sadoilla tuhansilla.

Tällä hetkellä prosessin hitain vaihe on pullojen etiketöinti.

– Pitäisi ratkaista, miten saamme etiketit suoraan linjasta. Keitto-, pullotus- ja kegityskapasiteetti kyllä riittää.

Myös balanssin tukkukanavan ja oman jakelun välillä pitäisi olla paras mahdollinen. Jos oma pakettiauto vie laatikkoa ja kahta eri puolille pääkaupunkiseutua, menee homma miinukselle.

– Aika paljon on mietittävä järkevämpiä tapoja toimittaa tavaraa. Alko, Kesko ja SOK ovat näissä onneksi helppoja, Kimmo Kyllönen sanoo.

Entä mikä voi katkaista akaalaislaivueen nousukiidon? Mihin kasvu ja kaikki muu voi tyssätä?

– Jos myynti kyykkää täysin, homma romahtaa.

Hopping Brewsters yrittääkin myydä mahdollisimman suuren osan tuotannosta ennakkoon, sillä paras tuote on se, josta tiedetään jo keittäessä, mihin se menee.

– Sitten se vaan katoaa ovesta, ja rahat tulevat tilille. Tämä osuus on kasvussa, ja tällä hetkellä noin 50 prosenttia lähtee sitä mukaa kun valmistuu.

Moottoritien asiakasvirtaa ei voida vielä hyödyntää

Kimmo Kyllönen on työnsä puolesta seurannut tuskastuneena maamme alkoholilakikeskustelua. Hopping Brewstersin kaltaisen tekijän kannalta ollaan Kyllösen mukaan sivuraiteilla, kun pelätään vahvempien oluiden maitokauppamyynnin aiheuttavan ongelmia.

– Meidän tuotteilla ja hinnoittelulla ei tueta ongelmakäyttöä millään tavalla. Ulkomainen halpamyynti on ongelma, ei meidän 3–4 kertaa kalliimpi tuote maitokaupassa.

Kyllösen mielestä Suomessa tuskin on toista alaa, jonka toimintaa hankaloitettaisiin enemmän kuin pienpanimoita. Virosta voi tuoda vahvaakin olutta pakettiautolla, mutta suomalainen panimo ei saa myydä pullon pulloa. Vahvojen oluiden myynti ei ole mahdollista kuin anniskeluoikeudella tai Alkosta.

Suomen Paras Olut -kisan voittajatuote on haluttua tavaraa. Suoraan panimolta sitä ei kuitenkaan voi toistaiseksi myydä.

– Pienpanimoiden ulosmyyntioikeus on meille tärkeämpi kuin maitokauppamyynti. Firmoilta tulee tosi paljon kyselyitä oluista juhliin ja muualle, mutta me emme voi myydä.

Liikenneviraston tilastojen mukaan Akaanportin ohittaa moottoritietä pitkin keskimäärin 19 000 autoa vuorokaudessa. Myös tälle potentiaaliselle asiakaskunnalle Hopping Brewsters möisi mielellään laatikon silloin, toisen tällöin.