Vanhemmat uhkuvat talkoohenkeä Kylmäkoskella

Mika Rupponen ja kannatusyhdistyksen hallitukseen kuuluvat Anne Mäntylä, Anniina Bäckman, Terhi Ahtiainen, Sisko Lehti ja Anniina Joela suunnittelevat monenlaista toimintaa uuden koulun kalusterahojen keräämiseksi.

Kylmäkoskelle perustetun Kirkonkylän koulun kannatusyhdistyksen aktiivit saivat viime keskiviikkona Akaan valtuustolta toivotun päätöksen. Valtuusto päätti yksimielisesti ja ilman puheenvuoroja, että Akaa käynnistää Kirkonkylän koulun uuden koulurakennuksen kilpailutuksen välittömästi. Samalla valtuusto päätti, että koulua varten varataan ensi vuoden budjettiin kaksi miljoonaa euroa.

– Olin yllättynyt, että asiasta oltiin niin yksimielisiä. Itse olin vielä päätöksen jälkeenkin ihan lukossa, kun oli ollut se pelko, että esitystä ei hyväksytäkään, sanoo kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Anniina Joela.

Tunteet olivat kyyneliä myöten pinnassa myös Anniina Bäckmanilla ja Terhi Ahtiaisella.

– Itku tuli siitä helpotuksesta, että täällä on jatkossakin elämää, Ahtiainen sanoo.

Anniina Joela kertoo kuulleensa arveluja siitä, että kannatusyhdistyksen tavoite on valtuuston päätöksen myötä täyttynyt. Suunnitelmat ovat tyystin päinvastaiset, sillä yhdistys aikoo kerätä talkoilla, tapahtumilla ja lahjoituksina vähintään 150 000 euroa, joilla saadaan kalusteet koko kouluun. Toimintasuunnitelma on vakuuttava, vaikka kaikkia esiintyjiä ei voida vielä julkistaa.

– Nythän into vasta nousi. Tänä vuonna järjestetään joulukonsertti Kylmäkosken kirkossa ja keväällä hyväntekeväisyyshuutokauppa. Olemme mukana myös Toijalan joulunavauksessa ja myymme heijastimia, kasseja, pesuaineita ja kynttilöitä ja järjestämme erilaisia tapahtumia. Haastamme yritykset ja yhdistykset virallisesti mukaan, kun saamme keräysluvan, Anniina Joela kertoo.

Alueen asukkaat mukaan suunnitteluun

Akaan valtuusto hyväksyi viime keskiviikkona myös Hanni Jorosen (vihr) esittämän ponnen, jonka mukaan  uuden koulukeskuksen kilpailutukseen liittyvien sisällöllisten, toiminnallisten ja palvelullisten kokonaisuuksien ideointi ja määrittely toteutetaan osallistamalla alueen asukkaat, koulun oppilaat sekä Kylmäkosken koulun kannatusyhdistyksen toimijat.

Aktiivisiin vanhempiin sekä Akaan valtuustoon kuuluvan Mika Rupposen (sd) mielestä voisi olla järkevää, että yhdistys järjestäisi kaupungin puolesta esimerkiksi kuulemistilaisuuden ja välittäisi tiedot eteenpäin.

– Näin saataisiin tietoa siitä, minkälaista koulun muu käyttö voisi olla iltaisin ja viikonloppuisin, Rupponen sanoo.

Jo tähän mennessä yhdistyksen keräämillä tiedoilla on ollut suuri merkitys. Sivistysjohtaja Tero Kuusiston mukaan koulun kahden miljoonan euron kustannusarvioon on päädytty sekä kaupungin tilaamissa selvityksissä että yhdistyksen hallituksen jäsenen, Jussi Oksan teettämissä laskelmissa.

– Meillä on ollut käytössä rakennusalan toteuttajalta saatu arvio, jossa neliöhinta on yleisopetuksen tiloissa noin 2000 eurossa neliöltä. Sadan oppilaan koulu kaikkine yleisopetustiloineen ja muine tiloineen Kirkonkylään olisi noin 900–1000 neliötä. Heillä on myös ollut laskelmia, ja kaksi miljoonaa on ollut sielläkin kustannusarviona, Kuusisto kertoo.

Vanhaa koulua ei kannata korjata

Sivistyslautakunta ja kaupunginhallitus esittivät Kylmäkoskelle uutta koulua sen jälkeen, kun Finnish Consulting Group Oy:n tutkimukset ja korjaussuunnitelma Kirkonkylän nykyisestä koulusta valmistuivat. FCG:n tiivis kustannuslaskelma Kirkonkylän koulun täydelliselle peruskorjaukselle on yli 3,5 miljoonaa euroa.

– Kun vertaillaan rakennuksen korjaamisen ja uuden rakennuksen kustannuksia, on korjaamisten järkevyys vähintäänkin kyseenalaista, FCG:ltä todettiin.

Myös Akaan kaupungin virkamiesorganisaatio katsoi peruskorjausvaihtoehdon olevan kustannuksiltaan liian kallis verrattuna uuden koulurakennuksen rakentamiskustannuksiin.

FCG:n mukaan myös vuonna 2013 ja sen jälkeen tehdyt korjaukset olivat turhia, sillä tuoreen korjaustapaselostuksen mukaan alapohjarakenteet tulisi purkaa koko rakennuksen alueelta. Edellisessä korjauksessa teknisen työn luokan lattia purettiin ja uusittiin, mutta nyt kaikki vanhat, olemassa olevat betonilaatat, eristeet ja täytteet betonilaattojen pitäisi poistaa. Vanhaa maatäyttöä tulisi poistaa noin puolen metrin syvyydeltä.

Sivistysjohtaja Kuusiston mukaan uudessa koulussa on tilat noin sadalle oppilaalle, ja siinä on kaikki tilat taide- ja taitoaineiden opetusta myöten. Ensisijainen paikka on nykyisen koulun tontti, ja Kuusisto tervehtii ilolla kannatusyhdistyksen suunnitelmaa kalustorahojen keräämisestä.

– Toivomme kaikkea menestystä ja sitä, että he onnistuvat tavoitteessaan.

Avoin kysymys on Kuusiston mukaan se, voidaanko joitain vanhan koulun tiloja hyödyntää ”jollain keinoin jonkinlaisin korjaustoimin”.

Anniina Joelalla ja kumppaneilla on vastaus valmiina.

– Vanhasta koulusta ei pitäisi käyttää mitään. Opettajanhuone on yksi pahimmista paikoista, ruokalassa oireillaan, ja kellari ja koulun toinen pääty on jo poistettu käytöstä. Me pidämme huolen myös siitä, että koululta ei siirretä uuteen kouluun mitään tavaroita, välijuhlakahvit perjantaina juonut porukka vakuuttaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?