Juhlan paikka

Arvo Ylpön koulu on Akaan vanhin oppilaitos. Koulun toiminnan alkamisesta tuli viime tiistaina kuluneeksi 150 vuotta. 3. lokakuuta 1867 on historiallinen päivä. Päätös koulun perustamisesta tehtiin kuntakokouksessa jo lokakuussa 1864, mutta muutama vuosi meni nykytermein sanottuna säätämiseen. Koulutyö kuitenkin aloitettiin ja loppu niin sanotusti historiaa.

Itsenäisen Suomen voima on kansanopetuksessa. Tämän tajusi muun muassa Uno Cygnaeus, joka jääräpäisesti ajoi Suomeen kansakoulua ja sai aikaan kansakouluasetuksen 1866. Hän ajoi myös kiivaasti suomenkielisen opettajakoulutuksen järjestämistä, mikä johti Jyväskylän seminaarin perustamisen 1863. Senaatti sijoitti seminaarin kaukaiseen pikkukaupunkiin, jotta se sammuisi sauhuunsa. Toisin kuitenkin kävi, ja Jyväskylän yliopisto on tänään luokanopettajiakin valmistava vahva oppilaitos.

Kansan sivistämisen sanottiin olevan vaarallista. Oppi laiskistaa ja opissa olevat ovat poissa oikeista töistä. Kun kansakoulua luotiin, haluttiin lapset pois töistä. Maatalousvaltainen yhteiskunta tarvitsi pyöriäkseen kaikki kynnelle kykenevät. Vasta pikku hiljaa täälläkin tajuttiin, että luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito ovat yleisiä hyveitä. Yhteiskunta ei kehity, jos kaikki eivät pysy mukana. Maan todellinen teollistuminen alkoi muun muassa Tampereelta, jonka koski valjastettiin paperi- ja puuvillateollisuuden tarpeisiin. Nämä tehtaat tarvitsivat työvoimaa, eikä kaupungissa lukutaidoton pärjännyt.

Tasa-arvoisesta kansanopetuksesta on syntynyt suomalainen hyvinvointivaltio. Kansakoulu antoi pohjan, josta pitkään edettiin joko työelämään tai jatko-opintoihin. Työhönsä innostuneesti suhtautuneet kansakoulunopettajat pitivät huolen, että suomalaisuus iskostuu ikäpolviin, vaikka vesireittien ulkoa oppiminen joskus tuskallista olikin. Suomi rakennettiin paperille ja iskostettiin kansan tajuntaan.

Suomi ei ole imperiumi eikä sotilasmahti. Myös luonnonrikkautemme ovat vaatimattomat. Meillä ei ole muuta kuin toisemme ja vaikea kieli, jonka kanssa on pärjättävä. Hyvinvointivaltio Suomi halusi kansanopetuksesta vieläkin paremman ja 1970-luvulla luotiin peruskoulu, joka varallisuuteen katsomatta antaa hyvän sivistyksen rakentaa tulevaisuutta.

Koulujen sisäilmaongelmat ja homevauriot ovat musertamassa hyvinvointimme perustan, valitettavasti Akaassakin. Viialan taajamassa asuvilta vanhemmilta on pinna katkennut ja Akaan kaupungin organisaatio ei paniikissa näytä löytävän oikeita vastauksia lukuisiin kysymyksiin. Valtuusto on päättänyt ratkaista asian rakennuttamalla siirtokoulun Viialaan, mutta nyt suunniteltuun kouluun eivät kaikki oppilaat mahdu. Miksi eivät? Jos kaupunginhallitus on päättänyt, että opetuskäyttöön vuokrattujen parakkien vuokra-aikaa ei jatketa, miksi ei samalla päätetty, mihin koululaiset ennen siirtokoulun valmistumista?

Viialan ongelmat eivät saa sumentaa sitä tosiasiaa, että Akaan toimii monella tavalla vertaansa vailla oleva perusopetus. Sitä toteuttaa työhönsä erittäin motivoidusti suhtautuva henkilökunta, mikä nähtiin kaikissa Akaan kouluissa viime lauantaina kodin ja koulun päivänä. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa Akaankin tulevaisuutta.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>