Kalevalanmaa antaa kiitoksia ja tukkapöllyä Suomelle

Erkki Wrangén parhaillaan esitettävän Rigoletton lavasteissa. Kuva: Tuomo Issakainen

Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Suomi 100 -juhlavuoden suursatsaus on Kalevalanmaa, järkälemäinen teos Suomen historiasta – ja tulevaisuudesta. Kalevalanmaan ensi-ilta on marraskuun 3. päivänä.

Tarttilassa asuva Erkki Wrangén, joka toimii Kansallisoopperan ja -baletin apulaisnäyttämöpäällikkönä kertoo esityksen olevan historian vaativimpia ja suuritöisimpiä.

– Se on varmasti myös sen arvoinen ja ainutlaatuinen. Siinä on käytetty uutta tekniikkaa sekä valojen että mekaniikan puolella. Kokonaisuus tulee olemaan mielenkiintoinen. Esitykseen tulee  yllätysmomentteja. Erilaisia taiteellisia ratkaisuja tullaan näkemään ja kuulemaan myös musiikin puolella. Pukuja siihen on valmistettu noin kuusisataa ja lavasteet tehdään pääosin perinteisesti talossa itse, kertoo Wrangén.

Hän itse on ollut talossa vuoden. Ammatiltaan hän on insinööri ja toiminut aikaisemmin teollisuudessa. Wrangén vastaa Näyttämötekniikan näyttämö- ja valaistusosastoista vastuualueenaan myös Päänäyttämö.

– Teollisuuslaitoshan tämäkin tavallaan on. Lopputuote nähdään näyttämöllä ja ennen esitystä se on esiripun takana. Esityksen toteuttaminen on usean osaston ja henkilön jo vuosia sitten aloitetun työn jälki, joka kulminoituu ensi-iltaan. Teos rakentuu useiden haasteiden ja ratkaistujen pulmien, taiteellisten määreiden sekä tekniikan yhdentymäksi. Ensi-ilta on hetki, jolloin kaikki testataan kerralla. Ensi-illan jälkeen on kuitenkin teoksesta riippuen useita esityskertoja, joten pohtiminen ei jää tähän. Näyttämötekniikassa kehitetään menetelmiä ja toimintoja tehokkaampaan toimintaan ja turvallisuuteen, toteaa Wrangén.

Erkki Wrangén (vas.) ja Värttinässäkin soittanut akaalainen Markku Lepistö säestivät yleisöä Ossianin päivillä Jutikkalassa. Kuva Liisa Ahokas.

Perinteisesti näyttämöllä on kaksi teosta päivässä. Aamulla se pystytetään tyhjälle näyttämölle päivän harjoitusta varten. Iltapäivällä se puretaan ja pystytetään uudelleen illan esitystä varten. Illan esityksen jälkeen on jälleen purku, jotta näyttämö on aamulla tyhjä. Näyttämötekniikassa minuutti on isoin ajan käsite ja sekunti pienin.

– Teosvastuu on näyttämö- ja valaistusmestareilla, jotka toimivat ikään kuin projektipäälliköinä käyden ”omaan” teokseensa kiinni jo vuosia ennen sen ensi-iltaa. Minä en kuitenkaan vastaa itse teoksesta, vaan siitä, että tarvittaviin töihin on tekijät, toteaa Wrangén.

Kalevalanmaa sukeltaa syvälle suomalaisuuden ytimeen

Paitsi että Kalevalanmaa juhlistaa satavuotiasta Suomea, se on tanskalaisen koreografin, Kenneth Greven kauden huipentuma. Hänen pestinsä päättyy ensi vuonna.

Kalevalanmaan tarina kertoo Suomen historian ja kulttuurin merkkipaaluista ja yhdistää rohkeasti eri taidemuotoja keskenään. Lopputuloksena on leikkisä, hullu ja koskettava teos, joka voi syntyä vain ulkopuolisen silmin. Kalevalanmaa on yhtä aikaa kiitosvirsi, ylistyslaulu ja tukkapölly Suomen kansalle. Ymmärrämmekö me meidän juuremme? Tiedämmekö me mihin olemme menossa? Vieläkö meistä löytyy sisua mennä läpi harmaan kiven niin kuin joskus ennen?

Kimmo Pohjonen soittaa musiikkimuistoja kautta vuosikymmenten

Esityksen musiikillinen neuvonantaja on Tuomas Kantelinen ja musiikinjohtaja Nick Davies. Pääkriteerinä musiikkivalinnoissa olivat baletin tarinaan ja tanssikieleen istuvat teokset, jotka kuljettaisivat tarinaa ja tanssia luontevasti. Näyttämölle nousevat harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen ja kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Mukana on myös Kansallisoopperan kuoro ja suuri orkesteri.

Esityksessä kuullaan suomalaisia musiikkimuistoja Uuno Klamin tuotannosta nykypäivään, Sibeliuksesta Värttinään ja viime vuosien hitteihin ja Tuomas Kantelisen vartavasten Kalevalanmaahan säveltämää musiikkia.

Yleisöllä mahdollisuus päästä Oopperatalon uumeniin

Kalevalanmaahan kuuluu ennen esitystä tunnelmaan virittävä talokierros Oopperatalossa. Vapaaehtoisella kierroksella pääsee tiloihin, joihin yleisöllä ei normaalisti ole pääsyä. Kierros lähtee  Alminsalin lämpiöstä 50 minuuttia ennen esityksen alkua. Kierros sisältää portaikkoja ja kapeita käytäviä eikä siten sovellu liikuntarajoitteisille.

Saarioispuolen kyläyhdistys ja Sääksmäki-seuran järjestävät Kalevalanmaan esitykseen bussimatkan 18.11. Tarkempia tietoja MeNyt-palstalla ja ilmoituksissa.

 

 

Tero Saarisen ja Kimmo Pohjosen teos BREATH saa ensi-iltansa Tampereella

Koreografi-tanssija Tero Saarinen ja säveltäjä-harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen juhlivat BREATH-yhteisteoksensa kotimaan ensi-iltaa Tampere-talon Isossa salissa lauantaina 12.5.2018 klo 19.

Vahvasta esiintyjyydestään tunnetut ja kansainvälistä menestystä niittäneet taiteilijat ottavat teoksessa toisistaan mittaa äänen ja liikkeen voimaverkossa. Työryhmässä mukana ovat myös muun muassa valo- ja lavastussuunnittelija Mikki Kunttu ja pukusuunnittelija Teemu Muurimäki. BREATH on jo ennen ensi-iltaansa herättänyt merkittävää kansainvälistä kiinnostusta, ja kiertueista neuvotellaan jo tuleville kausille ympäri maailman.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?