Valmiusharjoitus testaa yhteiskunnan avaintoimintojen kriisivalmiutta

 Kunnat varautuvat informaatiosotaan

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski ja ylijohtaja Marko Pukkinen esittelivät 7. marraskuuta alkavan laajan valmiusharjoituksen valmisteluja.

Pirkanmaan kunnissa on maaliskuusta alkaen muhinut ongelmia. Viime viikon tiistaina kuntien edustajat kuulivat, etteivät pätkivän sähkön tai netin kaltaiset hankaluudet ole ohi, vaan tilanne on pikemminkin pahenemassa.

Marraskuussa niskaan vyöryy lisää entistä suurempia vaikeuksia. Yhdessä kunnassa saattavat pimentyä perustoiminnot pankkiautomaatteja myöten, toisessa romahtaa silta ja kolmannessa lakata vedentulo.

Kansainvälisen tilanteen kiristyminen tuo mukanaan myös sotilaallisen voimankäytön vaaran. Ahdistusta lisää se, että suurta hässäkkää edeltävät ongelmat rajoittavat käytettävissä olevia keinoja: autoja ei saa liikkeelle, jos polttoainetta ei ole ja tiedon levittäminen on hankalaa, jos verkko ei toimi.

Kuntien pitäisi kuitenkin pystyä toimimaan pitkäkestoisen kriisin keskellä. Sitä testataan ja kehitetään marraskuisessa valmiusharjoituksessa.

– Tilanne vaatii heittäytymistä. Nyt harjoitellaan kriisiä, jonka laajuista ei ole kohdattu kertaakaan sotien jälkeen, sotilasprofessori Mika Hyytiäinen maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.

 Yhteiskuntaa voi horjuttaa verkossa

Tietoverkot ovat muuttaneet kriisejä. Sähkö- tai tiedonsiirtoverkon pimentämiseen ei enää tarvita ohjuksia tai pommeja, vaan ne voidaan kaataa verkon kautta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski ja sotilasprofessori Mika Hyytiäinen maanpuolustuskorkeakoulusta kehittävät valmiusharjoituksessa harjoitusmallia tuleville maakunnille.

Mika Hyytiäisen kuvaamassa esimerkissä valmiusharjoituksen tilanne alkaa kehittyä monella suunnalla. Kunnasta löytyy pommin näköinen laatikko. Ja kohta tulee viranomaistiedote räjähdysmäisestä tulipalosta.

Ihmisiä evakuoituu omatoimisesti, mutta kotihoidon varassa pitkin kyliä asustavista vanhuksista ei saada mitään tietoa, koska tietomurron jälkeen koko tietojärjestelmä on nurin.

Eri viranomaisilta tulevien tiedotteiden rinnalla tulvii tietoa muun muassa sosiaalisesta mediasta ja nettikeskusteluista. Niissä puhutaan lentokentällä käyneestä ulkomaalaisesta sotilaskoneesta, josta puolustusvoimat vaikenee. Alkaa viranomaisten syyttely ja huhujen vellonta. Some-pöhinän seassa saattaa olla arvokasta lisätietoa, mutta osa keskustelusta on tahallisesti ja osa tietämättään levitettyä valhetta.

Trollipäälliköksi itseään nimittävä eversti Mika Hyytiäinen on värvännyt virhetiedon suoltajaksi parikymmentä Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijaa.

– Informaatiosodassa kansalaisia pyritään saamaan omalle puolelle. Siinä käydään taistelua kansalaisten mielistä, Hyytiäinen sanoo.

Marraskuisessa valmiusharjoituksessa testataan, miten kuntien avaintoiminnot selviävät informaatiosodankäynnistä. Trollipäälliköksi itsensä nimittänyt eversti Mika Hyytiäinen on värvännyt valetiedon levittäjäksi parikymmentä opiskelijaa.

Suomi ei tarjoa kovin otollista maaperää virhetiedon levittämiselle, koska kansalaiset tietävät paljon ja osaavat hakea tietoa. Paljon herkempiä ovat keskitetyn tiedonvälityksen maat. Myös Liettuassa ja Latviassa virhetietoa levitetään aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa, ja Virokin sai tästä osansa muun muassa kymmenen vuoden takaisen patsaskiistan yhteydessä.

Kriisit eivät noudata kunta- tai maakuntarajoja

Marraskuun alussa järjestettävässä Pirkka17 -valmiusharjoituksessa testataan ensimmäistä kertaa, miten kuntien avaintoiminnot selviävät informaatiosodankäynnistä. Harjoituksessa tarkastellaan normaaliolojen vakavaa, pitkäkestoista ja moniulotteista häiriötilannetta, joka haastaa henkisen kriisinkestävyyden.

Onnettomuus- ja suuronnettomuusharjoitukset hiovat parin, kolmen viranomaistoimijan yhteispeliä. Nyt mukana ovat kaikki viranomaiset, eikä kyse ole yksittäisestä onnettomuudesta, vaan laajasta ja pitkäkestoisesta kriisitilasta.

Valmiusharjoitukseen osallistuvat Pirkanmaan kaikki 22 kuntaa. Ne jaetaan noin kolmen kunnan ryhmiksi, jotka kohtaavat yhteistyötä edellyttäviä tilanteita.

Samaan aikaan järjestetään myös Häme 17 -valmiusharjoitus ja panssariprikaatin paikallispuolustusharjoitus, joten samalla päästään testaamaan ja kehittämään maakuntien yhteistoimintakykyä.

Kriisit eivät noudata kunta- tai maakuntarajoja, ja siksi kuntien, aluehallintovirastojen ja eri viranomaisten yhteistyön on toimittava saumattomasti.

Kriisitilanteessa kunnat ovat keskeisiä toimijoita.

– Kunnanjohtaja on pääministerin jälkeen seuraava johtaja, joka ei johda kapeaa erikoisorganisaatiota, vaan kokonaisuutta, Mika Hyytiäinen sanoo.

Kuntien eri toiminnot ovat kuitenkin nykyisin levällään pitkin maakuntaa, sillä tehtäviä hoidetaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja entistä enemmän myös yritysten kautta. Valmiusharjoituksessa nähdään, miten yhteispeli toimii eri organisaatioiden kesken.

Mika Hyytiäinen tietää, että esimerkiksi organisaatioiden yhteisten tiedotteiden laatiminen voi osoittautua hankalaksi.

– Poliisi, pelastuslaitos ja puolustusvoimat hoitavat rutiinilla omat tiedotteensa, mutta yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja sen kertominen kansalaisille ei olekaan helppoa.

Yleensä poikkeavat tilanteet ovat lyhytaikaisia, ja onnettomuustiedotteen yhteydessä voidaan jo kertoa, koska tie on taas auki tai tehdas toiminnassa. Mutta miten kertoa, että tilanne onkin edelleen huononemassa?

Ja joskus viestit toimivat päinvastoin kun halutaan. Jos tiedotetaan, ettei veden hamstraamiseen ole tarvetta, vesiastioita ja ammeita täyttävät kansalaiset laskevat vesitornin tyhjäksi.

 Harjoitus suljetussa verkkojärjestelmässä

– Entisaikaan kunnassa oli palopäällikkö, joka tunsi toimialueensa. Suunnitelmat olivat hänellä valmiina päässä, ja asiat hoituivat muutamalla puhelinsoitolla. Aluepelastuslaitokset veivät palopäälliköt kaupunkiin, ja tilanne huononi hetkeksi aikaa, kunnes aluepelastuslaitokset ottivat johtoroolin, Mika Hyytiäinen sanoo.

Sama on tapahtunut monessa muussakin organisaatiomuutoksessa. Niillä haetaan tehokkuutta normaalioloissa, ja vie aikaa ennen kuin ne saadaan viritettyä myös poikkeustilanteiden varalle.

Valmiusharjoituksen yhtenä tavoitteena on tuottaa valmis konsepti vielä hahmottumattomille maakunnille. Nyt harjoitusta johtaa aluehallintovirasto, jatkossa pelastusopisto, jolle ylimaakunnallisten harjoitusten vetovastuu siirtyy aluehallintouudistuksessa. Maakunnan alueen valmiusharjoituksia tulee järjestämään maakunta.

Kunnat ovat maaliskuussa annettujen ennakkotehtävien perusteella tarkistaneet, että johtamisjärjestelmät ovat kunnossa. Valmiusharjoitus keskittyy viranomaisten normaalein toimivaltuuksin tapahtuvaan tehtävien hoitamiseen valmiutta kohotettaessa.

Harjoitus ei näy kuntalaisten arkeen, sillä ”pelialusta” toimii suljetussa verkkojärjestelmässä. Vaikkeivät kuntalaiset pääsekään harjoitukseen mukaan, se antaa jokaiselle pohdittavaa: miten tunnistaa informaatiovaikuttamisen, tarkistaa faktat ja välttää valheiden levittämisen. Henkistä kriisinsietokykyä tarvitaan sekä kansalaisilta että organisaatioilta.

Kunnat kohtaavat valmiusharjoituksessa vakavia kriisejä, mutta kaikkea ei laiteta kerralla sekaisin, jotta ne pystyvät realistisesti johtamaan tilannetta.

– Varautuminen ja valmiussuunnittelu on tärkeää ja välttämätöntä, mutta usein vasta harjoittelu paljastaa sellaiset ongelmakohdat ja heikkoudet, jotka eivät ole tulleet kenenkään mieleen aikaisemmin, korostaa aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski.

Harjoituksessa on kuntien, aluehallintoviraston ja puolustusvoimien lisäksi mukana paljon eri viranomaisia, SPR:n kaltaisia kolmannen sektorin toimijoita ja myös joitain yrityksiä. Mika Hyytiäinen sanoo, että tositilanteessa tärkeitä vaikutuskanavia ovat muun muassa kuntapäättäjät, opettajat, kirjastonhoitajat, kodinhoitajat ja papit, jotka vievät ihmisille viestiä ja tuovat palautetta takaisin päin.

– Meillä on edelleen kansankirkko siinä mielessä, että kun asiat menevät pieleen, niin ihmiset kääntyvät kirkon puoleen, eikä ovella kysellä jäsenkirjoja.

Pakolaiskriisi teki näkyväksi myös tavallisten ihmisten auttamishalun: vastaanottokeskuksiin ilmaantui enemmän auttajia kuin alkuun riitti tekemistä. Isompi haaste oli saada jaettua auttajat pidemmälle aikajänteelle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?