Viialan hautausmaalla ilkivaltaa

Hautausmaa on erityinen paikka ja jokainen, joka on saattanut omaisen, läheisen, ystävän tai muuten rakkaan ihmisen haudan lepoon, ymmärtää kuinka tärkeä paikka hautausmaa on. Se on läheisten ihmisten viimeinen leposija. Hautapaikka muistomerkkeineen ja istutuksineen on surun käsittelyn, hiljentymisen ja muistelemisen kannalta äärimmäisen tärkeää, vaikka läheinen ei tässä maailmassa enää elä muuten kuin omissa muistoissa.

Aina vainajaa ei ole välttämättä haudattu nimettyyn hautapaikkaan tai hautausmaalle ollenkaan. Silloin häntä on mahdollisuus käydä muistelemassa muistolehdossa tai muualle haudattujen muistomerkillä ja tuoda vaikka kukkakimppu, kynttilä tai pieni enkeli symboloimaan kaipausta. Surutyön pituudella ei ole määriteltyä rajaa eikä sillä edes tarvitse olla. Joskus surua on käsiteltävä pidempään ja joskus lyhemmän aikaa, mutta suru ei poistu – sen kanssa vain oppii elämään.

Viialan hautausmaalla on tehty nyt parin viimeisimmän viikon aikana ilkivaltaa. Silminnäkijähavaintojen mukaan hautojen yli on muun muassa hypitty ja aiheutettu muutenkin häiriötä. Aamulla työntekijät ovat saaneet siivota revittyjä kukkaistutuksia, särjettyjä enkeleitä ja lyhtyjä, sekä puhdistaa töhrittyjä puita. Ilkivalta ei silloin kohdistu vain niihin tavaroihin tai puihin, vaan se kohdistuu henkilökohtaisesti haudattuihin ihmisiin ja heidän omaisiinsa. Kukkien repimistä haudalta voisi verrata siihen, että repii ihmisiltä kadulla vaatteita päältä ja leikkelee ne kappaleiksi.

Kokonaan toinen juttu on hautakivien yli hyppiminen. Jos hyppääjä tekee yhdenkin väärän liikkeen, niin sekä hyppääjä, että massiivinen hautakivi kaatuu ja tuloksena on silloin katkennut/murskaantunut jalka, polvi, käsi, tai vaikka pää. Hautakivi kun voi painaa jopa useita satoja kiloja. Hautamuistomerkkeihin kohdistuvat teot ovat lain edessä hautarauhan rikkomista. Rikoslain 17 luvun 12 pykälän mukaan ”Joka turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä, on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.”

Hautausmaalle on kuka tahansa tervetullut rauhoittumaan, vaikka omaisia siellä ei olisikaan. Oman rajallisen elämän miettiminen ei tee kenellekään pahaa. Kuolema tulee aina varoittamatta, eikä se katso ikää, asemaa tai siviilisäätyä. Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa saa rauhassa antaa surun tulla ja muistella kuolleita rakkaitaan. Hautausmaa ei ole leikkipaikka. Kuolemasta on leikki kaukana.

Akaan seurakunta

Jussi Seppänen

Viialan kirkon suntio

Ali Kulhia

Kirkkoherra

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>