Ensimmäinen vainaja haudattiin Viialan hautausmaalle sen vihkiäispäivänä

Viialan hautausmaan vanhin hauta kuuluu Anna-Kaisa Kolarille, joka kuoli 76-vuotiaana marraskuussa 1927.

Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Heli Haavisto tekee parhaillaan Viialassa hautausmaan inventointia, jossa selvitetään hautausmaan historiaa, laajennusvaiheita, rakennuksia, hautamuistomerkkejä sekä erityispiirteitä.

Akaan seurakunnan tilaama inventointi kohdistuu erityisesti hautausmaan vanhimpaan osaan, A- ja B-osastoihin, jotka sijaitsevat kirkon puoleisesta portista tultaessa pääkäytävän vasemmalla puolella. Viime kesänä Haavisto teki vastaavanlaisen selvityksen Toijalan hautausmaasta.

Haavisto on käynyt läpi myös kuulutetut haudat, jotka hoitamattomina ovat poistolistalla ja palautumassa seurakunnalle. Inventoinnin perusteella tutkija antaa suosituksia säilyttämisen arvoisiksi katsomistaan haudoista. Viialan hautausmaalla kuulutettuja hautoja on reilut 80.

– Suurin osa niistä on 1950–70-luvun muistomerkkejä, jotka eivät niin aiheuta miettimistä, mitä niille tehdään, Haavisto toteaa.

Haavisto on saanut työhönsä taustatietoa myös historiatietoa Viialasta keränneeltä Kirsti Käeltä sekä hautausmaan esittelykierroksia vetäneeltä Annukka Kallioiselta.

Vaakakivet yleistyivät 1930-luvulla

Viialan hautausmaan vanhin osa on otettu käyttöön Viialan seurakunnan perustamisvuonna 1927. Seurakunta sai hautausmaa-alueen lahjoituksena Viialan kartanon omistaneilta Aina ja Hugo Sandbackalta.

Ensimmäinen hautausmaalle haudattu vainaja oli Haihunkoskella asunut, vaihdemiehen leski AnnaKaisa Kolari, jonka hautaus toimitettiin hautausmaan vihkiäispäivänä joulukuussa 1927.

1930-luvun hautakivistä löytyy kaarevia muotoja. Suorakulmion muotoiset hautakivet yleistyivät sotien jälkeen.

Kolarin haudalla on rautaristi, jota koristavat taittunut viljantähkä, sammutettua soihtua kantava enkeli sekä kukka-aihe. Hauta on Akaan seurakunnan hoidossa.

Tutkija Heli Haaviston mukaan vanhimmassa osassa näkyy 1930-luvun hautakivitrendi.

– 1930-luvulla siirryttiin pystykivistä vaakamuistomerkkeihin. Ajan henkeen niissä näkyy vielä pientä kaarta kiven yläosissa ja palloja, mutta koristeet olivat melko vaatimattomia. Suorakulmion muotoisista muistomerkeistä tuli suosittuja viimeistään sotien jälkeen.

Tasavertaisten ihmisten hautausmaa

Kun hautausmaata suunniteltiin, vauraampien sukujen sukuhauta-alue sijoitettiin lähelle porttia. Tutkijan mukaan näyttäviä hautamuistomerkkejä on Viialassa vähän.

– Näyttää siltä, että tämä on ollut aika tasavertaisten ihmisten hautausmaa. Vaikka paikkakunnalla on ollut vauraampia sukuja, se ei näy hautausmaalla.

Nahkatehtaalla työskennelleen Felix Karjalaisen haudalla on kivipaasi.

Näyttävimmäksi sukuhaudaksi Heli Haavisto nimeää Oinaan sukuhaudan pääkäytävän alkupäässä. Hieman edempänä olevassa Seppälän sukuhaudassa tutkijan huomio kiinnittyy harvinaiseen reliefikoristeluun. Haudassa lepäävät Viialan kirkon tukijat Hannes ja Helmi Seppälä.

Hämeen Peruna Oy:n perustaja, Varrasniemessä maatilan omistanut Hannes Seppälä toimi Viialan kirkon rakennustoimikunnassa ja Helmi Seppälä lahjoitti kirkkoon Lennart Segerstrålen maalaaman alttaritaulun ”Kristus Viialan katukuvassa”. Seppälöiden tytär Henna Niemistö tunnetaan Ars Fennica -palkinnon ja sitä jakavan kuvataidesäätiön perustajana yhdessä miehensä Pertti Niemistön kanssa.

Hautausmaalta löytyy myös kaksi rautaristiä, joissa on pelkästään tekstit ”Äiti” ja ”Isä”. Hautaluettelon mukaan Äidin hauta kuuluu 1949 kuolleelle Esteri Peltomaalle, mutta Isän hautaan haudatusta vainajasta ei löydy tietoja.

 

Fanny Seppälä oli Suomen valtion pääkirjanpitäjä

Hautausmaakierroksia Viialassa vetäneen Annukka Kallioisen mukaan yksi hautausmaan kiinnostavista henkilöistä on Fanny Aleksandra Seppälä, joka toimi valtion pääkirjanpitäjänä ja oli Hämeen Peruna Oy:n perustajan Hannes Seppälän sisar.

Kallioinen on selvittänyt, että 1800-luvulla syntynyt Seppälä oli Toijalan yhteiskoulun ensimmäisiä oppilaita, mutta se miten nainen eteni valtion korkeaan virkaan, on vielä vailla vastausta. Fanny Seppälän hautamuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja.  Hautaan on laskettu Fanny Seppälän uurna.

Suomen valtion pääkirjanpitäjänä toimineen Fanny Seppälän hautamuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja.

Tutkija Heli Haaviston mukaan Oinaan sukuhauta on hautausmaan harvoja näyttäviä sukuhautoja.

Ilmari Wirkkala on suunnitellut Viialan sankarihautausmaan. Wirkkala on suunnitellut useita hautausmaita ja sankarihautausmaita.

Hannes ja Helvi Seppälän haudassa on reliefikoristelu. Viialan kirkon rakennustoimikuntaan kuulunut Hannes Seppälä kuoli ennen kirkon valmistumista. Helvi Seppälä lahjoitti kirkon alttaritaulun.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>