Imagohuolia

Perussuomalaisten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaihto tiesi puolueelle ajolähtöä maan hallituksesta ja kansanedustajien joukkopakoa eduskuntaryhmästä ja samalla koko puolueesta. Osalle perussuomalaisista on epäselvää, miksi hallitusohjelman takana seisovaa porukkaa ei haluttu pitää yhteisen pöydän ääressä.

Näiden henkilöiden kannattaa lukea esimerkiksi Helsingin Sanomien (13.6.) kooste Jussi Halla-ahon julkaisemista kirjoituksista. Hallitusohjelma on hallitusohjelma. Tuomioitakin tuoneet, laittomat ja rasistiset tekstit ovat kokonaan toinen asia, kuten Juha Sipilä, Petteri Orpo ja moni muu ovat todenneet.

Halla-aho varmisti asioiden kulun ilmoittamalla, että seisoo edelleen sanojensa takana. Timo Soini on sallinut käytöksen etä-some-tohtorille, mutta hallituskumppanit osoittivat epäluottamusta ja ovea.

Akaassa perussuomalaiset on ollut ailahteleva, hajoileva ja profiloitumaton pienpuolue. Aika näyttää, mikä on kolmen uuden valtuutetun agenda ja päämäärä, ja nousevatko täällä tunteet pintaan Halla-ahon ja hallituksesta lähdön myötä.

Akaan Perussuomalaisten toiminta olisi voinut olla näkyvämpää, mikäli puheenjohtaja Tero Mäki olisi päässyt näissä tai edellisissä kuntavaaleissa valtuustoon tai ottanut roolia jossain muussa luottamustehtävässä. Paikka enimmäkseen ei-julkista päätöksentekoa harjoittavassa kaupunginhallituksen henkilöjaostossa on jättänyt vetäjän varjoihin, joista hän on astunut esiin vain kerran. Mäki halusi kertoa julkisuudessa (AS 9.3.2016), että Akaan Seudun normaali henkilöhaastattelu oli ”häikäisevä poliittinen satiiri, aiheesta ”maahanmuuttokeskustelun nykytila suomenkielisessä printtimediassa””. Se, että haastateltava näki ”hyvin monissa asioissa Suomessa äärimmäistä rasismia”, oli Mäelle liikaa.

Paikallisessa päätöksenteossa Akaan perussuomalaisia on näkyvimmin kiinnostanut asia, joka ei ole paikallista päätöksentekoa: yksityisen yrityksen valtion pyynnöstä Akaaseen perustama turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Kaupunginhallituksessakin istuva Tapio Kivistö esimerkiksi vastusti henkeen ja vereen vastaanottokeskuksen perustamista. Asemakaava kun ei varmasti sallisi moista. Kaava kuitenkin salli, ja pakolaisperheet muuttivat Akaaseen.

Vastaanottokeskuksessa yhtyivät mielenkiintoisella tavalla myös Akaan perussuomalaisten ja nyttemmin irtosanotun kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren aatokset ja intohimot. Akaan vastaava rakennustarkastaja Henri Salonen kertoi irtisanomista valmistelleelle valiokunnalle, että Viitasaari halusi moneen kertaan rakennusvalvonnan löytävän esimerkiksi kaavoituksesta johtuvia syitä, jotta pakolaiskeskuksen tulo olisi voitu estää. Viitasaaren kanta oli, että pakolaiskeskusta ei voida perustaa, ja hän haki tukea aatoksilleen myös Kuntaliitosta, mutta turhaan. Saloselle jäi mielikuva, että kaupunginjohtaja pelkäsi Akaan imagon tahrautuvan ja kiinteistöjen arvon laskevan turvapaikanhakijoiden myötä.

Alkumetreillä vastaanottokeskus kiinnosti kaupunkilaisia kovasti, mutta Viitasaari ilmoitti keskuksen perustaneen yrityksen johdolle heti kättelyssä, että kaupunki ei halua olla mukana yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Eikä ollut. Viitasaari ei nähnyt mitään linkkiä keskuksen ja kaupungin välillä. Sittemmin hänelle lienee mennyt tieto esimerkiksi turvapaikanhakijalasten ansiokkaasta opetuksesta Pappilan koulussa.

Kaupunginjohtajalle loppuun saakka luottamusta osoittaneet ja valiokunnan muistion lukeneet voivat pohtia, tunnetaanko Akaa paremmin vastaanottokeskuksesta vai Viitasaaresta, ja mikä näiden ilmiöiden vaikutus kaupungin imagolle on ollut.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>